View Full Version : Opiskelu Pohjoisamerikassa
Olen ollut ymmartavani, etta opiskelu Suomessa on menossa amerikkalaiseen suuntaan. Siis tenttien sijasta suoritetaan kurssit.Onko noin?
Haluaisin kuulla kokemuksia opiskelusta niin amerikkalaisessa kuin suomalaisessa yliopistossa.Eniten kiinnostaa viimeiset vuodet.Mita opiskelu maksaa lukukaudessa. Taalla Wisconsinissa "out of state" lukukausimaksu on jotai $10 000 vuodessa.(ei kovin tarkka numero).
Mitä tarkoitat sanomalla, että tenttien sijasta suoritetaan kurssit? Kyllä siellä on ainakin 25 vuotta, usean uudistuksenkin jälkeen, suoritettu "kursseja" oppiaineista. Ja kyllä niistä on edelleen tenttejä. Aivan samoin kuin täällä.
Minulla on pari ystävää opettamassa Tampereen yliopistossa, toinen opettaa englantia, toinen kasvatustiedettä ja muitakin kursseja yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Heidän puheistaan päätellen Suomessa on yliopisto-opetus monipuolista ja modernia. Täällä se on vieläkin hyvin usein pelkkää vanhanaikaista luentoa. Suomessa on esimerkiksi tietokoneet huomattavasti tehokkaammassa käytössä opetuksessa kuin täällä (disclaimer: tunnen täällä omakohtaisesti tai tuttavien kautta vain muutamien yliopistojen ja muiden korkeakoulujen systeemiä; niiden lisäksi löytyy tietysti tuhansia muita).
No kun en ole kaynyt Suomessa yliopistoa.Mutta eikos siella ennen muinoin ollut se kurssin lopputentti kaikki kaikessa, ja jos ei halunnut kayda luennolla voi hankkia tiedot miten haluaa ja menna sitten tenttiin.Tai voi kayda luennoilla ja jos ei oikein osannut asiaa, pystyi parantamaan tietojaan ja tenttimaan aineen seuraavalla kerralla kaymatta luennoissa. Vai olenko aivan vaarin tentit ymmrtanyt?
Siis kyselet, onko Suomen korkeakouluissa luentopakkoa. Minun tietojeni mukaan joissakin laitoksissa vaaditaan naaman näyttäminen leunnoilla, ryhmätöissä yms. Mutta riippunee laitoksesta, aineesta, kurssista ja opettajasta.
Minun aikanani, 70-luvulla, voi kyllä joitakin harvoja kursseja suorittaa tentillä. En muista kuin ehkä pari kurssia sillä tavalla saaneeni suoritetuksi. Muilla kurssisuorituksilla sai paremminkin korvatuksi kursseja toisissa aineissa. Esimerkiksi itselläni tuli tilastotiedettä monessa aineessa, jolloin sain sen korvatuksi myöhemmin aloittamissani aineissa ensimmäisillä tilastokurssien suorituksilla. Nyt ei kai ole näin, koska koulutusohjelmaputki rajannee ainevalikoimaa.
Tietääkseni Suomen yliopistoissa ja korkeakouluissa voi vieläkin uusia tenttejä, eli ellei eka kerralla onnista, voi yrittää uudelleen. Muistan, että joissakin kursseissa ei minun aikanani voinut uusia tenttiä, jos se meni läpi, vaan vain siinä tapauksessa, että tuli hylätyksi.
Pyry Vainio
18 June 1999, 19:48
Kurssien kuuntelun pakollisuus, tenttien uusiminen, arvosanojen korotus, koulutusputken koulumaisuus jne. vaihtelee eri korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa ja saman korkeakoulun tiedekunnissakin varsin paljon ja on määritetty kunkin opetusyksikön johto- tai toimintasäännössä.
Esim. Teknillinen korkeakoulu ei tunne luennoissa osallistumispakkoa, tentin suoritus riittää, mutta laboratorioharjoituksiin ja vastaaviin on osallistuttava usein sataprosenttisesti. Yliopiston oikeustieteellisessä peruskurssiluennot ovat pakollisia, kuten eräät muutkin perusopinnot. Sen jälkeen luennoille osallistuminen riippuu omasta aktiivisuudesta, mutta harjoitukset, seminaarit jne ovat pakollisia.
Meillä ammattikorkeakoulussa luentojen kuuntelun pakollisuus riippuu opettajasta. Jotkut edellyttävät 80 prosentin läsnäoloa tenttiin pääsyyn. Itse katson, että jos luokka on kovin tyhjä, on opettajan syytä katsoa peiliin. Opiskelija ei silloin tunne saavansa ajankäytölleen riittävää vastinetta. Itse olen kerran aloittanut luennon sanoilla "Hyvä kuulija". Silloin oli edellisenä iltana ollut kuulemma paremman puoleinen saunailta.
Nuo vastaavat aika hyvin ennen kuulemiani kuvauksia. Myös opintojen venyminen oli tyypillinen piirre ennen, ei niinkään enää.
Kerron hieman amerikkalaisen yliopistokaupungin elämästä muualla, kunhan saan tekstin kokoon. Itse opiskelusta voin kovin vähän kertoa.Samat oli laitteet opetuspuolella kuin 20 vuotta sitten.
Lokarille kysymys: Olet kouluttanut lapsiasi USAssa, luullakseni.Ja ehka Kanadassa.Mika on hintahaitari vuoden opiskelusta:State University (in state, out of state) verraten yksityiseen yliopistoon (titenkin MIT ja Harvard ja Columbia kalleimpia)?
Lokari
22 June 1999, 00:42
Tero: vanhemmat lapseni kävivät yliopistonsa Ontariossa, ja luullakseni heidän maksunsa olivat aika kohtuullisia verrattuna moniin amerikkalaisiin yliopistoihin, varsinkin yksityisiin. Valitettavasti minulla ei ole esittää mitään tarkkoja lukuja kummankaan maan yliopistoista, varsinkin kun tietoni olisivat jo vanhentuneita. Löydät kysymäsi tiedot kyllä internetistä, jos näet vähän vaivaa.
Joo, niitä on tarkkojakin tietoja, mutta ne lasketaan "credittien" mukaan. Luulisin, että parempi arvio olisi mitä maksaa opinnot ja asuminen ja muut kulut vuodessa.Puhutaan kai jostain $10000-15000 hinnasta jos se ei ole "state school".
Halvin vaihtoehto on "in state" lukukausimaksu.Siita ja muusta Wisconsinin Yliopistoon liittyvasta taalla:
www.wisc.edu/ (http://www.wisc.edu/)
[This message has been edited by Tero (edited 22-06-1999).]
Irja Rawashdeh
27 June 1999, 15:27
Tero ja muut,
kysytte opiskelukuluja USA:ssa.
Haluaisin lampimasti suositella seuraavaa yliopistoa:
UNIVERSITY OF KENTUCKY, Lexington/KY.
http://www.uky.edu/Admissions/
"U.S. News & World Report magazine ranks UK in the top 50 Schools for quality and value in U.S.".
Meidan pojat muuttivat sinne vuosi sitten Hampurin Tekn. Yliopistosta, Luojan kiitos !
Hampurissa luvut venyivat mahdottomasti,… se on "hyva" koulu, mutta opiskelijan on osattava motivoida itseaan parjatakseen siella. Ei ole pakko tulla luennoille, on vain parjattava tenteissa , "Killer Klausuren", niinkuin niita tituloidaan.
Nyt ovat asiat paremmin, pojat ylistavat UK:ta. He ovat sahko- ja elektroniikkaosastolla. Varsinkin siina erotaan Hampurista, etta kaikki asiat simuloidaan tietokeneella, ryhmat ovat pienia ja professorit patevia.
Kevatlukukausi "spring 99" maksoi meille US $ 6075,-, josta n. 1800,- on room/board.
Hinnassa on : 12 credit hours (12 - 19 credit h. ovat ilmaiseksi, max. 19)
Siis: 2 lukukautta (a’ 4 kk ) maksaa noin US $ 13000,- kaikkine kuluineen,
Lexington on pieni ( n. ¼ miljoonaa asukasta ) idyllinen kaupunki, missa ei ole ison kaupungin vakivaltaisuutta tms., ja varsinkin saa on aurinkoinen …. kesalla ja talvella (siina ei Hampuri parjaa!). ……….. Irja
(URL korjattu - Ville)
[This message has been edited by Ville (edited 27-06-1999).]
Irja Rawashdeh
28 June 1999, 09:26
Tassa viela luettolo, valttamaton jokaiselle, joka hakee sopivaa yliopistoa USA/Kanadassa:
"BARRON’s Profiles of American Colleges", .. ei ole kallis ja pitaisi loytya joka kirjakaupassa.
Siina loytyi myos UK (University of Kentucky, Lexington) .. halusimme "halvan", hyvan, ison, kansainvalisen ("transfer" ulkom. yliopistosta mahdollista !). Siina on paljon ulkomaalaisia ja "exchange students" ulkom. yliopistoista.
Tietaakseni sielta on lahtenyt jopa Nobel-Prize laureates (kemiassa?). Myos: "UK was listed in the 1998 edition of The Student Guide for America’s Best College Buys". Http://www.uky.edu/newhome/submain/about4.html
Irja Rawashdeh
28 June 1999, 09:26
Tassa viela luettolo, valttamaton jokaiselle, joka hakee sopivaa yliopistoa USA/Kanadassa:
"BARRON’s Profiles of American Colleges", .. ei ole kallis ja pitaisi loytya joka kirjakaupassa.
Siina loytyi myos UK (University of Kentucky, Lexington) .. halusimme "halvan", hyvan, ison, kansainvalisen ("transfer" ulkom. yliopistosta mahdollista !). Siina on paljon ulkomaalaisia ja "exchange students" ulkom. yliopistoista.
Tietaakseni sielta on lahtenyt jopa Nobel-Prize laureates (kemiassa?). Myos: "UK was listed in the 1998 edition of The Student Guide for America’s Best College Buys". Http://www.uky.edu/newhome/submain/about4.html
Irja Rawashdeh
28 June 1999, 09:26
Tassa viela luettolo, valttamaton jokaiselle, joka hakee sopivaa yliopistoa USA/Kanadassa:
"BARRON’s Profiles of American Colleges", .. ei ole kallis ja pitaisi loytya joka kirjakaupassa.
Siina loytyi myos UK (University of Kentucky, Lexington) .. halusimme "halvan", hyvan, ison, kansainvalisen ("transfer" ulkom. yliopistosta mahdollista !). Siina on paljon ulkomaalaisia ja "exchange students" ulkom. yliopistoista.
Tietaakseni sielta on lahtenyt jopa Nobel-Prize laureates (kemiassa?). Myos: "UK was listed in the 1998 edition of The Student Guide for America’s Best College Buys". Http://www.uky.edu/newhome/submain/about4.html
Mulla on tuttavan, suomalainen, tytär kai siellä, vanhemmat asuu Kentuckyssä.
Täytyykö sieltä Saudeista aina lähteä ulkomaille? Jos nyt vaikka niputan opiskelijoita yhteen, niin Iranista, Kuwaitista ym. rikkaammista maista sillä alueella on aina ollut opiskelijoita täällä USAn yliopistoissa. Me koulutamme vaikka ketä, vaikka noilla opiskelijoilla ei olisi aina sen alan työtä kotimaassaan.
no nih, jopa loyty aihe! minulla on kokemusta suomalaisesta ja kanadalaisesta yliopistosta, ja jokseenkin joka asiassa suomalainen on mielestani parempi. (kysymys: miksi sitten olen taalla?) yksi asia on juuri tuo luentopakon yleinen puuttuminen. se antaa mahdollisuuden suorittaa paljon enemman kursseja, joiden luennot kuitenkin menevat aina paallekkain. lisaksi tama takalainen 'kerrasta poikki' systeemi oli minulle kertakaikkinen jarkytys; tentti on mahdollista suorittaa vain ja ainoastaan yhden kerran, ja jos ei jostain syysta esimerkiksi paase tenttiin tai se menee huonosti, ei mitaan ole tehtavissa. suomessa tentin voi aina uusia, ja arvosanaksi tulee parhaiten menneen tentin arvosana. eli ei ole valia silla milloin asiat oppii, kunhan ne jossain vaiheessa on hanskassa. lisaksi taalla on aina ja kaikkialla tiukat maaraajat, kun taas suomessa asioihin saa perehtya ihan omaan tahtiin ja omasta motivaatiosta riippuen. tietysti oma motivaatio on suomalaisessa systeemissa kaikkein tarkein asia, mika on mielestani aivan oikein, eihan pakottamalla ole hauska opiskella, ja miksi tehda jotain mista ei nauti? eli perustutkintoa suorittaessa mielestani suomalainen yliopisto on aivan ehdottomasti tata calgaryn yliopistoa parempi vaihtoehto... viela jos verrataan opetuksen tasoa, ja tilojen ja muitten facilities (mika se olis suomeksi?) tasoa, niin ei ole mitaan jarkea tehda perustutkintoa taalla. (ja tama oli taas tietysti vain minun mielipiteeni, ja koskee vain sita yliopistoa jonka mina tunnen.)
mutta jatko-opintojen tekemiseen tamakin koulu on hyva, tutkimus on huippuluokkaa, ja ohjaus paljon tehokkaampaa kuin kotona. tutkimusryhmat ovat yhtenaisia, ja proffan kanssa ollaan tekemisissa paivittain. tosin monet taallakin ovat melkoisia orjapiiskureita, eika opiskelijoilla ole juurikaan oikeuksia (esim. lomat ym.)
raha tietenkin ratkaisee, calgaryn yliopisto on yksi kalleimpia (!) kanadassa, taalla lukuvuosimaksu on hiukan alle 4000 cdn, tai ehka tulevalle lukuvuodelle jo ylikin. ja ulkomaalainen maksaa tietenkin tuplasti.
yksi pieni vinkki, jos haluaa tanne tekemaan tohtorintutkintoa suomessa tehdyn maisterin jalkeen: ottakaa ihmeessa jonkinlaiset kandidaatin paperit ennen maisterin tutkintoa, koska silloin maisterin tutkinto tunnustetaan. minulla kun on vain yksi tutkinto (maisteri), ja olen periaatteessa samalla viivalla taalta valmistuneitten bachelorien kanssa. jos olisin alynnyt tehda luonnontieteiden kandidaatin tutkinnon ennen maisteria, saastyisin maksamasta kalliimpia lukukausimaksuja, ja lisaksi suoritettavien kurssien maara olisi pienempi. no, tyhmyydesta sakotetaan...
Joo, täällä on tapana monella alalla hypätä maisterin yli.En ole koskaan ollut maisteri.
Facility on vaikea sana kääntää, se täytyy eri tilanteissa kääntää "halli", verstas, työtilat, joskus meinataan koko "infrastruktuuria". Tukipalvelut ja tilat ym.
Silly: Mielenkiintoista huomata, että Kandassakin aliarvioidaan suomalaisia tutkintoja! Itselläni on kahdet alemman tutkinnon paperit ja maisterin paperit Suomesta, ja siitä huolimatta täällä yliopiston ulkopuolinen, riippumaton tutkintojen arviointifirma arvioi suomalaisen filosofian kandidaatin tutkinnon bachelor's-tutkinnon tasoiseksi. Kun asiaa isänmaalista kiukkua pidätellen kyselin, minulle sanottiin, että he katsovat tiukasti tutkintojen sisältöjä ja kurssien pituuksia.
Toisaalta kuulin opetushallituksen ylitarkastajalta (Suomessa), että samaa tehdään toisinkin päin, eli että suomalaisissa yliopistoissa on taipumus aliarvostaa ulkomaalaisia tutkintoja.
Lokari
30 June 1999, 06:06
Taitaa olla melkein mahdotonta verrata puolueettomasti Suomen kouluja ja yliopistoja Amerikan ja Kanadan vastaaviin. Olen kuullut vuosikymmenet suomalaisten järkähtämättömiä mielipiteitä siitä, että Suomessa on maailman parhaat koulut ja että suomalaisia oppiarvoja ei voita mikään eikä kukaan. Kuitenkin tietäen, miten keppoisesti ja luennoilta lintsaten itse suoritin ekonoomin (joo, on siinä noin monta oota, ihan varmasti) tutkinnon, en millään voi uskoa, että täkäläisen tutkinnon voisi saada vielä vähäisemmin tiedoin.
Amerikkalaiset haaskaavat paljon kallisarvoista aikaa englannin oppimiseen, mutta niin tekevät suomalaisetkin, eivätkä silti opi sitä yhtä hyvin. Suomalaiset taas tuhlaavat aikaa liian monien vieraitten kielten oppimiseen, eivätkä kumminkaan pärjää niillä sen paremmin kuin amerikkalainen englanninkielellään. Katson oman ruotsinkielen opiskeluni menneen täysin hukkaan: olen tarvinnut sitä vain kerran, kun Hesassa joskus ammoin eräs täti tuli kanssani hissiin ja sanoi 'fyra'. Tiesin kyllä mitä nappia painaa, mutta minusta olisin kyllä voinut jättää ne kahdeksan vuoden ruotsin opiskelut väliin ja antaa sen frun painaa itse sitä nappulaa.
Tietokoneista en oppinut mitään suomalaisissa kouluissa, mutta olen kuitenkin niiden parissa tehnyt töitä valmistumisestani asti. Olletikin tänä päivänä Suomessa annetaan tietojenkäsittelyopetusta aivan toiseen malliin, mutta osaako joku todella sanoa, onko se parempaa vai huonompaa kuin Amerikkalainen vastaava.
Totta on, ettei tutkintoja voi verrata suoraan. Siinä verrataan aina ja välttämättä omenoita ja appelsiineja. Kussakin maassa tutkinnot on kehitelty oman maan tarpeita vastaaviksi. Ja Suomen yhteiskuntamalli ei ole sama kuin tällä mantereella.
Silti. Tänä päivänä liikutaan niin paljon, että olisi pystyttävä oikeudenmukaisesti vertailemaan tutkintoja. Mutta pienissä maissa, kuten Suomessa, on osittan siitä syystä muokattu ja ollaan muokkaamassa tutkintoja jonkin verran suurempien maiden mallin mukaan. Toinen syy tuohon suurempien maiden tutkintojen jäljittelyyn on varmasti se, että suomalainen yhteiskunta monin tavoin jäljittelee isompiaan. Kuten luonnollista on.
Omista opiskelukokemuksistani täällä voin sanoa, että nautin suunnattomasti opetuksen interaktiivisuudesta, keskusteluista, väittelyistäkin. Luennoilla. Opin niistä yhtä paljon kuin opettajan luennoinnista. Minun on vaikea kuvitella sellaista Suomen yliopistoihin ja korkeakouluihin tänäkään päivänä. Mutta jos niin on, olen mielissäni. Tosin en tiedä, kuinka paljon omaan opiskelunautintooni täällä vaikuttaa se, että tällä hetkellä, kun olen keski-ikäinen kokopäiväopiskelija, katson asioita ja maailmaa eri silmin kuin kaksivitosena, kun Suomessa viimeksi opiskelin. On pikkuisen perspektiivi onneksi päässyt laajentumaan, huomaan.
kielten opiskelusta ole aivan eri mielta Lokarin kanssa. amerikkalaisista minulla ei ole kokemusta, mutta jotenkin semmonen hytina on ettei heidan kielitaitonsa ole parempi kuin kanadalaisten, joiden englannin kielen taito on luvalla sanoen surkea. vika on kuulemma siina etta sita ei varsinaisesti opiskella, vaan englannin kielen opiskelu sisaltaa enimmakseen vain kirjallisuutta, mutta oikeinkinrjoitus ja kielioppi ovat taysin pimennossa. oma kokemukseni kahden vuoden opetuksen (noin 250 oppilasta) jalkeen on, etta mina neljan vuoden englannin opiskelullani kirjoitan kielta paremmin kuin keskiverto calgarylainen yliopisto-opiskelija. surullista mutta aivan totta.
montrealissa pistaytyessani huomasin miten hankalaa on matkustaa jos ei osaa kielta edes viikonpaivien ja numeroitten vertaa. tietysti kielitaidon tarve riippuu lahinna itsesta, miten paljon matkustaa ja miten paljon on eri maalaisten ihmisten kanssa tekemisissa. ruotsiakin voi kayttaa vaikka lehtien lukuun tai radion kuunteluun, jos ei juttelemaan paase. yleisradion ruotsinkielisen toimituksen lastenohjelmatkin ovat kerta kaikkisen hupaisaa katsottavaa ja kuunneltavaa, jos vain ymmartaa kielta.
Anni: Siitä perspektiivistä: Otin kerran kirjallisuuden kurssin, joka taidettiin lukea saksaksi, mutta keskustelu oli englanniksi.Se oli joku literature requirement juttu. Meidän kaikkien muiden helpotukseksi eräs keskiikäinen nainen hoiti kaikki keskustelut opettajan kanssa, koska aiheet oli aika omituisia meidän 20 vuotisten kasitella ainakin jos yritti oman kokemuksen pohjalta tapahtumia selvittää. Kirjoissa oli aviosuhteita ym.
Lokari
02 July 1999, 05:13
silly silly! Miten voit olla kanssani aivan eri mieltä, kun minä olen sinun kanssasi samaa mieltä, ainakin osittain. Olen asunut toistakymmentä vuotta sekä Kanadassa että Amerikassa, ja minusta heidän kielitaitonsa on samaa luokkaa kummassakin maassa - totta kai, kun molemmissa maissa puhutaan samaa kieltä. Kouluja käyneet amerikkalaiset (ja kanadalaiset, en heitä enää erikseen mainitse) puhuvat englantia erittäin sujuvasti ja ilmeikkäästi, mutta koska englantia ei kirjoiteta foneettisesti, on osalla heistä vaikeuksia oikeinkirjoituksen kanssa.
Olen itse jo pari vuosikymmentä tuntenut olevani kävelevä sanakirja, koska osaan kirjoittaa lähes kaikki vastaantulevat englannin sanat virheettömästi; monet kanssani työskentelevät englanninkieliset ovat todeneet tämän ja käyttäneet minua sanakirjanaan. Mutta heti kun avaan suuni, minua tuntemattomat kysyvät: 'Where are you from?'. Vakiovastaukseni on: 'I'm from Savaanaah, Dzooizaah...'. Jolloin seuraava kysymys on suunnilleen: 'No, I mean where is you accent from?'. Siihen on vakiovastaukseni: 'It's mainly from CNN, and ABC, CBS, NBC, FOX, Discovery Channel or some other...', - lopulta yleensä joudun paljastamaan syntyperäni.
silly, Tottakai sinäkin koulutuksen tässä vaiheessa päihität suuren osan kanadalaisista oikeinkirjoituksessa, mutta se ei vielä tarkoita sitä, että osaisit englantia paremmin kuin keskivertokanukki. Englanti on heille äidinkieli, ja sinulle se tulee aina olemaan vieras kieli, vaikka kuinka hyvin sitä oppisit.
Kuuluisa Arizonassa asunut suomalainen tohtori Paavo Airola (Ph.D., N.D.), joka kirjoitti ainakin kaksitoista ravitsemukseen liittyvää (holistic health) kirjaa, mm. Every Woman's Book, puhui kerran konferenssissa, ja väliajalla tuli eräs nainen hänen luokseen: 'Dr. Airola, I've read all of your books, and I never knew you have an accent!', johon Airola vastasi: 'Apparently you didn't read out loud...'.
Olen jo hyväksynyt sen tosiasian, että minulla tulee aina olemaan vieras korostus englanninkielessäni, mutta minua joskus jo imartelee se, että jotkut hyväksyvät vastaukseni, jos kerron olevani Kanadasta. Joskus minun on arveltu olevan skotti; niillähän on myös jotenkin töksähtävä äksentti.
Koulussa oppimani ruotsi on niin ruosteessa, että hädintuskin ymmärrän suomenruotsalaisista uutisista puolet, mutta kuitenkin katson tai kuuntelen Suomessa käydessäni mieluummin suomenkielisiä uutisia. Ja niitä lastenohjelmia en nyt viitsi katsoa, olivat ne millä kielellä tahansa.
Minulle ei tulisi mieleenikään puhua tapaamieni ruotsalaisten kanssa ruotsia: jos niin teen, olen heti häviöllä. Mutta englantia puhuessani olen yleensä ruotsalaisten suhteen voitolla, ja niinhän on hyvä. Siis ruotsia en tarvitse - olisinpa senkin ajan käyttänyt espanjan opiskeluun. Tai vaikka latinan. Ryssänkielikin olisi hyödyllisempää osata.
Pyry Vainio
02 July 1999, 10:31
Hei hyvät ystävät. Ennen kuin kovin pitkälle arvioitte suomalaisten kielitaitoa tai kieliopintojeb tarvetta, on syytä muistaa, että suomenkieli, on lähes uniikki maailmassa, ja siksi se ei tue toisien kielien oppimista. Harva englannin tai minkään muunkaan kielinen oppii suomea yhtä hyvin kuin Lokari ja kunppanit englantia.
Kun Suomen kansantalous perustuu olennaisesti ulkomaankauppaan (38 % BKT:sta) on useiden vieraiden kielten taito välttämätön. Kaikkialla ei selviydy englannilla. Ruotsi kuuluu tärkeimpiin kauppakumppaneihimme. Jos esim Lokari ei ole koskaan tarvinnut ruotsia, se ei osoita ruotsin opetuksen tarpeettomuutta. Itse luin pitkän saksan, jota en ole koskaan tarvinnut. En silti pidä sitä turhana.
Vähäinenkin jonkin kielen taito on parempi, kuin ei mitään. Itselläni venäjänkieli on tälläinen käytännössä opittu. Kieliopista ei aavistustakaan, mutta tiukan tullen selviän lentokentällä, rautatieasemalla ja muuallakin. Kaikessa opiskelussa on se ongelma, ettei pienenä tiedä, mitä isona tarvitsee.
Irja Rawashdeh
03 July 1999, 12:30
Hammastyin kun sinuakin, Lokari, on pidetty skottina !
Nain kavi minulle joulun alla amerikkailaisella bazaarilla "kahvi"-jonossa. Joo, lainausmerkeissa … kokeilin ensi kertaa valmiiksi keitettya amerikkalaista. Juon kahvit ikani vahvana, nykyisin mustana… ainakin 4 x sen vahvuista kuin siella tarjottiin. Ja siita syttyi juttelu. Kysyja oli ranskalainen nainen, joka silti puhui tosi hyvin englantia ja mina ajattelin, etta tasta erehdys johtui.
Taalla puhutaan kaikkia kielia sekaisin, kun ollaan hyvin kansainvalinen joukko, niinkuin yleensa naissa oljymaissa. Mina usein ihmettelen, miten helposti lapset oppivat uusia kielia, ilman opetusta. Me olemme eniten saksalaisten kanssa, ja niiden lapset puhuvat jo alakouluiassa virheetonta englantia ilman korotusta.
Sama meidan lasten kanssa. Heidan saksassa ei ole korotusta, kun oppivat sen melkein aidinkielena.
Minakin luin pitkan saksan (kirjoitin jopa ‘L’n siina). Ensimmainen saksankielen opettaja oli saksalainen (han puhui myos virheetonsa suomea) … Heti ensi tunnilta alkain han puhui VAIN saksaa meidan kanssa, revolutionary 60-luvulla !!! Vaimo, suomal., opetti sita lukiossa. Siita huolimatta … kun tulin Saksaan, en puhunut sujuvasti kielta.
Tama onkin AINOA kritiikki, jonka mina sallin Suomen koulusysteemista, etta kielia ei opittu puhumaan! J… Mitenkahan asiat nykyaan on ? …. Muutenkin meilla oli aineet pakollisia, jotka olivat muissa kouluissa vahtoehtoja. Muistan biologian ja psykologian, usein jalkikateen olen ollut kiitollinen, on hyvat perustiedot molemmista.
Minunkin bossi ihmetteli kerran (olin toista vuotta Hampurissa, pankissa toissa), etta mista johtuu, etta minun saksan oikeinkirjoitus ja kielioppi on parempaa kuin muiden tyttojen siina. Muistan vastanneeni, etta mina olen oppinut kielen sana sanalta, vaivalloisesti ja etta se ei niin helposti unohdu. Aidinkieli on eriasiaa, mina huomaan, etta minun suomen kieli on vahan ruostunut … onneksi kirjoitamme phoneettisesti !!
Nyt kun tunnen maailmaa ja monta erilaista koulusysteemia, minusta suomalainen on paras. Ainakin minulla oli harvinaiset hyvat opettajat (se oli silloin yksityinen koulu), luin pitkan matikan, opimme jo asioita, jotka olisivat tulleet vasta yliopistossa … Ja viela yli 30 vuotta myohemmin harmittaa, etta ‘L ’meni siina pikkuisen laskuvirheen takia, ei asiassa ! …
Usein ajattelin, etta ruotsin kielen paukkaaminen oli turhaa, mutta Pyry on oikeassa, se on tarkeata Suomessa. Vieraitten kielten oppiminen on suomalaiselle kaksinkertainen taakka, koska kieli on ihan erilainen. Saksa, englanti, ruotsi jne. ovat germaanisia kielia, sanojen juuret ovat samat.
Jos saan neuvoa pikkulasten vanhempia :
pistakaa esikouluikaiset erikieliseen leikkikouluun, ette koskaan pahoittele sita ! Se on paremmin sijoitettu raha, kuin vaikkapa ballet- tai pianotunnit J (kenella meista on linjaa aikuisena tanssijaksi ja hyvaksi pianonsoittajaksi on otettava niita koko ikansa!) Omasta kokemuksesta tiedan, etta 2-3 vuotiaat oppivat vieraan kielen (arabian !!!) kahdessa viikossa, mutta pitaa huomata myos, etta se unohtuu yhta nopeasti = kielitaito tassa iassa.
Täällä se vasta ongelmallista on opiskella kieliä, jotkut alkavat vasta college tasolla vieraan kielen.Sielläkin oppii lähinnä lukutaidon. Ei monikaan huomaa, mikä etu siinä olisi joillakin aloilla osata oman aineen lisäksi kieltä.
Vieraskieliset koulut ovat aika harvinaisia USAssa.Kai niitä jossain New Yorkissa ja Washingtonissa on.Niillä alueilla joilla on meksikolaisia voi oppia espanjaa.
Pyry Vainio
04 July 1999, 20:53
Alle 7-vuotias oppii yleensä oikean intonaation mihin tahansa kieleen luontaisesti matkimalla. Tässä vieraskielinen lastentarha, päiväkoti tms on hyödyksi, mutta vain sillä edellytyksellä, että siellä vierasta kieltä puhuu syntyperäinen kielen käyttäjä. Muussa tapauksessa koko kielikylvystä saattaa olla jopa haittaa.
Äidinäitini oli syntynyt Pietarissa, muuttanut 7-vuotiaana Helsinkiin ja käynyt siellä koulunsa ja suurinpiirtein unohtanut venäjän kielen, koska hänen perheensä oli ruotsinkielinen, ei venäläinen. Kun hän lähti yliopistolle opiskelemaan venäjää, oli hän ainoa suomalaisista opiskelijoista, jolla oli moitteeton ääntäminen, koska oli oppinut sen jo lapsena, vaikka itse kieli oli unohtunut.
Marianne
14 July 1999, 22:54
Jos vielä kiinnostaa opiskelukulut, niin tässä on PSUn(Penn State Univ.) 1999-2000 vuden hinnat. Pennsyvaniassa asuvien 1. ja 2, vuoden täyspäiväsiltä opiskelijoilta veloitetaan $6,162, 3.ja 4. vuoden opiskelijat maksavat $6,474. Osavaltion ulkopuoliset maksavat $13,278 ja $13,594.
Siis hinta on koko vuodelle.
Näihin hintoihin ei kuulu College of Medicine, The Dickinson School of Law tai The Pennsylvania College of Technology, heillä on omat budjettinsa.
Tero
25 September 1999, 02:35
Wisconsinin ja lähiosavaltioiden maksut on (undergrad) 3000(IOwa)-6500(Michigan), kun Wisconsin ilmoittaa noin 3500 dollaria.
Niin kallista kun se ehkä suomalaiselle olisikin, niin lukukausimaksut kattavat vain 14% menoista, liitovaltio maksaa 25% ja osavaltiolta ehkä 20-30%. Monet Graduate osastot pyörittävät valtavia omia tukimusohjelmia eri kassoista valtion ja yksityisten maksamina.
Graduate ohjelmista Law School ja Medical School ovat kalliita.
vBulletin® v3.7.1, Copyright ©2000-2008, Jelsoft Enterprises Ltd.