Fingelskaa

[Lokari]

Hiski Salomaa teki kaimastani Lännen Lokarista laulun yli puoli vuosisataa sitten. Löysin sen sanat internetistä sivulta
http://fuzzy.lnet.lut.fi/musiikki/
mutta kun laulussa on niin paljon vieraaseen kulttuuriin liittyviä sanoja ja fingelskaa, on sanoihin tullut selviä virheitä ja väärin ymmärrettyjä kohtia. Minullekin monet laulun sanoista avautuivat vasta asuttuani vuosia Pohjois-Amerikassa, mutta edelleen minulla on epäselvyyttä muutamien paikannimien kanssa. Olen pannut nämä epäselvyydet sulkuihin rivin loppuun kysymysmerkin kera, ja korjaukset sulkuihin ilman kysymysmerkkiä. Tässä se on:

Tässon lokari nyt lännen risukosta,
olen kulkenut vaikka missä,
olen käynynnä Piuttissa, Lousissa, (Piutti?)
Retulaatsissa, Miamissa. (Rekulaatsi?)

Olen kulkenut merta ja mantereita
ja Alaskan tuntureita,
ja kaikkialla hulivilityttäret muistaa
lännen lokareita.


Ja lokari on lokari ja hellunkin ottaa
vaikka toisen emännästä,
ja vesi ei tuu silmiin vaikka ne taukoo
iciplikat näkymästä. (iistin likat)

Sillä Piuttis on ruusu ja Lousis on tähti
ja Alaskassa pulmusia, (Piuttis? Lousis?)
ja kaikki ne kuiskii: "Ootkos sä nähnyt
lännen kulkuria?"


Miss on Meksikon Lempi ja Honolulun Impi
ja Filippiinin keltanen Riikka, (likka)
siellä lokari on ollut heidän keskellänsä,
mutta onkos ollut Iiskin Iikka? (Iistin)

Miss on kulkurin kulta, sydän iskeepi tulta,
niin kaunis on heillä jo tukka,
sä kun laulun sen kuulet, niin linnuksi luulet,
taasen rakastuvi lännen jukka.


On Friskossa käyty, on Oregoni nähty,
miss on kesä sekä lumiset vuoret,
Takotass on puitu, pampitsilla uitu, (Dakotass, palmupiitsillä)
hellutettu vanhat ja nuoret.

Mutta punapuun kantoon kun torppansa laittaa,
niin sinne se ilonpäivä koittaa,
ja vaikka maailman myrskyt meitä tuudittaa,
niin vapaus se varmasti voittaa.
-----

Osaako joku selvittää, mitä nuo muutamat paikannimet oikeasti tarkoittavat?

Vuosikymmenet luulin, että Iisti on joku Suomen paikkakunta (vrt. Iitti), kunnes joku tuolla Lännellä puhui jotakin Iististä, ja silloinhan se välähti: Iisti on tietenkin sama kuin East ja tarkoittaa fingelskassa ainakin Kanadan itäpuoliskoa, luultavasti Amerikankin.

Minulla ei ole koskaan ollut iloa omistaa kyseistä levyä, mutta olen kuullut kappaleen niin monta kertaa, että kuulen sanat päässäni ilman levyäkin.

[Tero]

Aarne Aaltosella on oikeat sanat.
Retulaatsissa on Red Lodge
Piutti on Butte

[This message has been edited by Tero (edited 02-06-99).]

[Tero]

Tuomolle:

www.uta.fi/FAST/US1/P1/finglish.html (http://www.uta.fi/FAST/US1/P1/finglish.html)

<A HREF="http://www-instruct.nmu.edu/math_cs/kiltinen/web/potVaifProgNotes.html" TARGET=_blank>www-instruct.nmu.edu/math_cs/kiltinen/web/potVaifProgNotes.html[ /URL]

www.finpro.net/music/children.html</A>

[url="http://www.utu.fi/erill/instmigr/art/niemela2.htm"]www.utu.fi/erill/instmigr/art/niemela2.htm (http://www.finpro.net/music/children.html)

sankhya.mit.edu/Yoopers/Glossary.html (http://sankhya.mit.edu/Yoopers/Glossary.html)

www.ring.com/yooper/glossary.htm (http://www.ring.com/yooper/glossary.htm)

Se viimeinen käsittelee Michiganin yläniemekkeen kulttuuria. Tämä on ainoa alue, jossa suomi on vaikuttanut paikalliseen englannin kieleen. Suomalaisuudesta haetaan virikkeitä kielen käytössä. Heikki Lunta, joka oli levykin, on väännetty nimestä Hank Snow.
Al Reko ja Oren Tikkanen levyttivät aikanaan suomalaista musiikkia, mutta sitä sai vain kasetilla. Tunnetumpia on Da Yoopers ja Conga Se Menne. Lue Juha Niemelän artikkelit amerikansuomalaisesta musiikista.




[This message has been edited by Tero (edited 09-06-1999).]

[Tero]

Se eka on se selventavin linkki, mm.:
aiskriimi
'ice cream'
lä nketti
'blanket'

ä pyli
'apple'
naffiksi
'enough'

autvitti
'outfit'
paarti
'party'

haartä tä kki
'heartattack'
paatitamppu
'bathtub'

jaarti
'yard'
petiruuma
'bedroom'

kä retsi
'carrot'
piltinki
'building'

[Lokari]

Yhden parhaita fingelskan sanoja kuulin erään lännellä asuvan suomalaisen suusta. Hän sanoi: 'Se Riko on tehny viime aikoina paljon kooriloita'. Riko oli tietenkin Petri Skriko, joka siihen aikaan pelasi Canuckseissa, ja hänen ammattinsa johdatti minut ymmärtämään myös niitä kooriloita. Score -&gt; koori -&gt; monikko karjalan murteella = kooriloita.

Erään kerran olin tulkkina juuri Suomesta saapuneen pariskunnan ja Kanadassa kymmenet vuodet asuneen pariskunnan välillä. Yksi kääntämäni lause jäi mieleeni: 'Oltiin viime viikenttinä Mika tammella tiiraa hunttaamassa' = Oltiin viime viikonloppuna Mica-nimisen padon luona peuraa metsästämässä. Vastatullut aivan ilmeisesti ymmärsi vasta tuon käännöksen.

[Lokari]

Tuomo: Testaahan fingelskan taitosi. Valitse oikea vastine allaoleville sanoille.
Vastaukset viestin alaosassa. Mikä oli koorisi?

1. fiilata a. hioa sileäksi b. petkuttaa c. tuntea
2. finistää a. puhua suomea b. suorittaa loppuun c. jänistää
3. hairata a. pestata työhön b. panna vastaan c. muotoilla hiuksia
4. huntata a. hulinoida b. metsästää c. maksaa seteleillä
5. hälpätä a. auttaa b. puhua joutavia c. hälistä
6. kliinata a. puhdistaa b. hoitaa sairasta c. kasvattaa karjaa
7. koolata a. juoda malja b. kerätä kolehti c. soittaa puhelimella
8. kukata a. keittää b. hoitaa puutarhaa c. tiedustaa nimeä
9. kämppäillä a. telttailla b. kamppailla c. asua huonetoverina
10. luusata a. valaista b. menettää c. kuljeskella
11. missata a. myöhästyä b. messuta c. neiditellä
12. mässätä a. herroitella b. survoa c. herkutella
13. pailata a. kasata b. juhlia c. leipoa piirakkaa
14. piltata a. laskuttaa b. rakentaa c. hoitaa lasta
15. sainata a. korjata viljaa b. allekirjoittaa c. lukea ruokarukous
16. sopata a. ansaita b. valmistaa keittoa c. tehdä ostoksia
17. soveltaa a. maalata b. lapioida c. muunnella totuutta
18. vistata a. pelata korttia b. hyppiä narua c. käydaä vieraisilla
19. runnata a. kylpeä b. vetää yritystä c. hakata vastapeluri
20. kuitata a. lopen uupua b. lopettaa työnteko c. vastaanottaa lähetys
21. rakuuna a. pesukarhu b. ratsuhevonen c. lohikäärme
22. tiira a. lokki b. tiirikka c. peura
23. viulotti a. näköalatontti b. voittoarpa c. jousisoitin
24. tammi a. jalopuu b. pato c. tyhmyri
25. leipuri a. kondiittori b. kaivinkone c. työläinen


Vastaukset ylläoleviin kysymyksiin:

FINGELSKA SUOMI (ENGLANTI)
1. fiilata = c. tuntea (feel)
2. finistää = b. suorittaa loppuun (finish)
3. hairata = a. pestata työhön (hire)
4. huntata = b. metsästää (hunt)
5. hälpätä = a. auttaa (help)
6. kliinata = a. puhdistaa (clean)
7. koolata = c. soittaa puhelimella (call)
8. kukata = a. keittää (cook)
9. kämppäillä = a. telttailla (camp)
10. luusata = b. menettää (lose)
11. missata = a. myohästyä (miss)
12. mässätä = b. survoa (mash)
13. pailata = a. kasata (pile)
14. piltata = b. rakentaa (build)
15. sainata = b. allekirjoittaa (sign)
16. sopata = c. tehdä ostoksia (shop)
17. soveltaa = b. lapioida (shovel)
18. vistata = c. käydä vieraisilla (visit)
19. runnata = b. vetää yritystä (run)
20. kuitata = b. lopettaa työnteko (quit)
21. rakuuna = a. pesukarhu (raccoon)
22. tiira = c. peura (deer)
23. viulotti = a. näköalatontti (view lot)
24. tammi = b. pato (dam)
25. leipuri = c. työläinen (laborer)

[Tuomo]

Lokari: Valtaisat kiitokset laatimastasi fingelskan kokeesta! Itse asiassa suoriuduin testistä varsin hyvin: tulokseni (tai koorini) oli 19/25.

Sanat muistuttavat hämmästyttävän paljon englanninkielen sanoja. Esimerkiksi 'fiilata'-sanasta voi helposti päätellä, että se tarkoittaa tuntemista (feel).

Joitakin vaikeitakin oli. Veikkasin pailaamisen kohdalla juhlimista, koska en tiennyt englannin pile-sanaa.

Mielenkiintoista oli huomata sellainen pieni yksityiskohta, että missata sana onkin alkuperältään fingelskaa. Sanaa nimittäin käytetään nykyään täällä Suomessakin aivan yleisesti. (Jos en väärin muista, sana on rantautunut Suomeen 90-luvulla.) Tälle voi löytyä kaksikin selitystä. Joko fingelskaa on ajautunut teidän amerikansuomalaisten avulla myös Suomeen tai sitten suomalaiset ovat vääntäneet amerikansuomalaisista tietämättä miss-sanasta missata-sanan.

[Lokari]

Suomalaisilla on ollut maailman sivu tapana vääntää vieraskielisiä sanoja suomenkieleen sopiviksi. Kielemmehän on täynnään tällaisia väännöksiä: foolihappo (folic acid), inflaatio (inflation), Tukholma (Stockholm), Amerikka (America), paraati (parade), konsertti (concert), tupakka (tobacco), kantri (country), Englanti (England), pigmentti (pigment),... luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Fingelska on syntynyt samojen periaatteiden mukaan: naapureilta lainatut sanat on sovitettu suomalaisten suuhun sopiviksi. Nähdäkseni suurin fingelskan eroavuus suomeen verrattuna on se, että fingelskan puhujat ovat tehneet uusia lainasanoja termeille, joilla jo on vakiintunut suomenkielinen sana olemassa. Esimerkkejä on aikaisemmin postaamassani fingelskan testissä.

Muistuu tässä mieleen pari fingelskan sanaa, jotka jostakin syystä huvittavat minua: ammattiyhdistys on junio, joka tulee englannin sanasta union (lausutaan siis junion). Esim. junion miehet tekivät lakon. Toinen sana on Superior Lake fingelskaksi: Superio-järvi. Suomeen (tai fingelskaan) sopimatoin loppu-r on vain kylmästi tiputettu pois.