Kieliasiaa

[Tuomo]

Olen tässä pohtinut itsekseni, että suomenkieleen pitäisi saada pari uudistusta. Ehdotukseni:

Suomalaiset puhuvat nykyään paljon tulevasta asiasta tyliin "tulen malaamaan paljon". Olisi siis ihan kiva, jos tästä muodosta tehtäisiin nykyisen "maalaan paljon (tulevaisuudessa)" rinnalle futuuri. Sen jälkeen meillä olisi vara valita, miten futuurin ilmaisemme, nykyinen preesens sekä uusi futuuri olisivat molemmat käypiä.

Toinen uudistus (ehkä realistisempi) liittyy monikon taivutukseen. Pyrin aina kirjoittamaan kirjakieltä, mutta väkisinkin monikon 3. persoonan taivutuspäätteet tahtovat välillä lipsahtaa pois (pitäisi kirjoittaa ihmiset menevät, vaikka usein taidan kirjoittaa ihmiset menee). Suomenkieltä pitäisi siis uudistaa siten, että verbien 3. persoonan taivutuspäätteet vastaisivat yksikön 3. persoonan taivutuspäätteitä.

Nämä uudistukset ehkä kenties helpottaisivat elämää. Eihän kukaan tietysti kiellä kirjoittamasta väärin, mutta niin kauan, kun muoto ei ole virallinen, sen kirjoittaminen antaa kirjoittajasta hiukan epätäsmällisen tai joissain tapauksissa vähän tyhmän kuvan (hiukan sama asia kuin kirjoittaisi jatkuvasti selkeät yhdyssanat erikseen).

Suomalaisissa lehdissä muuten näkee usein näitä kahta virhettä: monesti-sana kirjoitetaan monasti ja yhdyssanat kirjoitetaan yhdys sanoiksi.

[Santtu]

Aivan väärin! Niin väärin!
Samalla voisimme hyväksyä, että nimenomaan kirjoitettaisiin erikseen ja sen sijaan yhteen. Joku roti pitää olla.

[Tuomo]

Santtu: Kieli kehittyy kuitenkin koko ajan. Eikä nykyajan kieli ole samanlaista kuin esim. 100 vuotta sitten. Ehkä joskus sen sijaankin kirjoitetaan sensijaan. Riippuu siitä, miten kieli suomalaisten keskuudessa kehittyy.

[Tero]

Hankin Suomessa uuden sankirjan, Timo Nurmen "Uusi suomen kielen sanakirja", 342mk, 1998(Gummerus). Lopulta suomi on saatu yksiin kansiin.Siinä on 70 000 sanaa plus(tai mukaanlukien?) 17 000 vierasperäistä sanaa sekä lyhenteitä, 1344 sivua. Oikein nykyaikainen, läytyy "ohjaustehostin", ja "riippuliidin", esimerkiksi.

[This message has been edited by Tero (edited 05-06-99).]

[Santtu]

But those were only my 2 cents...

Eipä voi kiistellä, nyt vallalla oleva tilanne on hyvinkin versatile atk- yms. tech-sanaston osalta. Tosin 20-vuotiaat eivät välttämättä ymmärrä 15-vuotiaiden puhetta, tech menee etiäpäin.

[Anni]

Tero, tulitko kysyneeksi, olisiko tuota ostamaasi suomenkielen kirjaa rompulla?

[Ville]

Otinpa tämän vanhan ketjun käyttöön.. edellinen viesti oli kesäkuulta 1999.

Minun mielestäni minä en "nuorena" kirjoittanut niin hirveää suomea kuin mitä esim. 10-14 vuotiaat kirjoittavat nykyään. Taas jollain sivulla (www.yle.fi/uutisjuttu) osui silmään "nuarten" kirjoittamia tekstejä. Tässä ote:


Mä on kuses tällasen hyvin tutun jutskan suhteen,,, mä menin seiskalle, ja samalle luokalle tuli yx aivan ihana jätkä! tai, no ei se alux ollu niin ihana, mut sit meil alko silmäpeli, ja sit se laitteli mulle viestejä, "alakko mun kaa"? Mut mä sanoin ei, kuten myös seuraavilla kerroilla, vaan six ku mulla ei oo aijempaa kokemusta tällasen "olemisen"suhteen, eikä muutenkaan, ku se oleminen on niin ällöttävän ,,, miten sen ny sanos sitovaa ja sillee "limasta",,, Mä haluun olla sen hyvä kamu ja sillee, mut se haluu joko alkaa tai sit ei mitään. Mä pidän siitä tosi paljon, ja se laittelee mulle mitä romanttisimpii viestejä, tähtitaivaasta, täysikuusta, ja sen unista,,,, mut mä en vaan haluu alkaa sen kaa,,,,, niinku kirjaimellisesti,, ja sit se luulee omistavansa mut, aina ku mä juttelen jollekki jätkälle, niin se tulee utsii heti et kukas toi oli ja sit se möksähtää,,, se on niin söpöö ku se välittää ja on mustasukkanen, ja mä oon siitä aivan saíraan mustasukkanem,,, ONX SE OK KU EI HALUU ALKAA, VAAN OLLA VAAN,,,, FRENDEJÄ!!!!


Yäk. Tietenkin voi sanoa, että kieli kehittyy, mutta... ei se minusta ollut vastaavalla tavalla "kehittynyt" esim. vuodesta 1970 vuoteen 1983, jolloin itse olin tuon ikäinen. Ennemminkin mieleen tulee ilmaus "kielen rappio" kun katsoo nykypäivän nuorten kirjoittaman tekstin ulkoasua.

[Ville]

Tässä on linkki kaikille meille erkeille fabuille jotka ei hiffaa "uussuomea": Sanis-sanakirja (http://194.252.88.30/show/frData?id=67202)

[Tuomo]

Ville: Uutisjutun palstalla oli joskus huru mycket sitten kirjoitus, jonka kirjoittaja totesi lopuksi (lainaus napattu hatarasta muististani): "Kukaan ei osaa rakastaa niinku me 12-13 -vuotiaat".

Että silleen.

Olen usein miettinyt, mitä hyötyä on kirjoittaa "rakkausongelmistaan" jonnekin naisten- tai ennemminkin nuortenlehden palstalle, kun palstan lukijat eivät kuitenkaan tiedä tapauksesi yksityiskohtia, koska niitä on vähän vaikea selostaa nimettömässä kirjeessä. Mutta mitäpä se minulle tietysti kuuluu... http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[Walrus]

>"ONX SE OK KU EI HALUU ALKAA"

Arvatkaa vain mikä vaikuttaa yllättävän paljon kielen kirjalliseen tuottamiseen (ulkoasuun) teini-ikäisillä. Vihje 1: maksimimerkkimäärä 160. Vihje 2: 160 merkkiä / 1 markka.

[Ville]

Walrus-bro... totta, tekstiviestit ovat yksinomaan tuhonneet suomenkieltä enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia tai tapahtuma. TEXAA!! Ei kun Texas! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Tero]

aika kumma osoite se Sanis http://194.252.88.30/show/frServ?id=80587

[RauliHu]

SUOMEN KIELI KEHITTYY: ESITTELYSSÄ UUSIN SIJAMUOTO

A G G R E S S I I V I

Suomen kielen vanhojen modusten rinnalle on puhekielessä vakiintunut aggressiivi. Se taipuu persoonissa ja luvuissa ja kaikissa tempuksissa. Aggressiivin tunnus on toistaiseksi hyvin vaikeasti mihinkään sanaluokkaan määriteltävissä oleva VITTU. Vittu ei koskaan esiinny yksin, se edustaa siis eräänlaista pohjarakennetta tai osamorfeemia.
Vittuun agglutinoidaan aina jokin persoona- tai relatiivipronomini. Jälkimmäiset esiintyvät poikkeuksetta paikallissijoissa.

Vittu + pronomini -kombinaatio muodostaa siis aggressiiville tunnusomaisen modusrakenteen. Aggressiivirakenteen rektio on sellainen, että se vaatii peräänsä joko kieltomuodon pääverbin tai vaihtoehtoisesti paikallissijamuotoisen (harvemmin partitiivimuotoisen) kielteisen liitepartikkelin sisältävän pronominirakenteen. Funktioltaan aggressiivirakenne on siis kieltoapuverbiä (en, et, ei) vastaava.

PREESENSTAIVUTUS

1.sg vittumä jaksa mihinkään venäjän tenttiin lukea.
2.sg vittusä rupee mulle iniseen.
3.sg vittuse tullu ees paikalle, turhaan venasin.
1.pl vittume mitään pikkulapsia syödä, paskapuhetta.
2.pl vittute mihinkään raflaan tule, kunhan jauhatte.
3.pl vittune mistään mitään tiedä.

Persoonattomia:
Vittusiellä mitään ilmaista viinaa ollu.
Vittutäällä mikään kesä ole.
Vittutäällä jaksa pitempään notkua.

Muissa tempuksissa aggressiivi taipuu saman kaavan mukaan.
Imperfekti: Vittumä jaksanu sitä kissaa pelastaa.
Perfekti: Vittumä oo jaksanu kahteen viikkoon tiskata.
Pluskvamperfekti: Vittumä ollu jaksanu ees syödä päiväkausiin ennenku jouduin tiputukseen.

HUOM!
Lause "Vittuse tippu tohon avantoon" ei ole aggressiivi, koska lauseen
imperfektimuotoinen predikaatti on indikatiivissa! Kyseessä on siis
tavallinen kirosanalla höystetty indikatiivilause, jonka nimeäminen
aggressiiviksi osoittaa sangen pitkälle kehittynyttä lingvistisen silmän
verkkokalvon rappeumaa.

AGGRESSIIVI MODUKSENA

Koska aggressiivi on modus, se ei voi esiintyä samassa lauseessa eri
modukseksi laskettavan predikaattimuodon kanssa. Aggressiivi, vanhan
kansan suussa PONSITAPA, ilmaisee aktiivista närkästystä, kyllästymistä,
turhautumista, hermostumista ja suoranaista suuttumusta. Tarkemman
taustatunteen voi vastaanottaja päätellä kontekstista.

Aggressiivin yhteydessä käytetään eräissä piireissä tehokeinona
elekieltä, jonka luonne voi vaihdella sormimerkeistä aina
täyskontaktimanööveriin. Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia
ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.

Ps.Tämän uuden sijamuodon löysin emigrantti expressin sivuilta.

[Puppe]

Tämänhetkisen tietämyksen mukaan aggressiivia
ilmaistaan samalla tavalla suurimmassa osassa maailman viittomakieliä.

Miten juuri tässä kohdin onkin onnistuttu saavuttamaan kansainvälinen yksikäsitteinen standardi, kun yleensä se on niin vaikeaa ellei mahdotonta.

[This message has been edited by Puppe (edited September 29, 2000).]

[Ville V]

Tuo pitää paikkaansa, sillä 160 merkin viestiin ei paljoa kielioppia tungeta. Mutta laajentaahan SMS-viestit suomenkielen sanavarastoa erittäin lyhyillä sanoilla.

Oletteko koskaan saaneet tekstiviestejä esim. Filippiineiltä. Siellä se raiskaa kieltä vielä pahemmin. Viestit ovat todella vaikeasti luettavia sillä siellä käytetään viesteissä sekaisin paikallista kieltä ja englanninkielisiä lyhenteitä.

Originally posted by Ville:
Walrus-bro... totta, tekstiviestit ovat yksinomaan tuhonneet suomenkieltä enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia tai tapahtuma. TEXAA!! Ei kun Texas! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Ville]

Suomi kestää maailman kielten joukkotuhossa (http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20010110OL51&pvm=20010110) (Etusivu auttaa http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif)

[JO]

RauliHu, oot aivan oikeessa. Olen myös huomannut kyseisen iliön ja se on surullista. Mihin tahansa menee, joka puolella vaan kuuluu vittu sitä vittu tätä, nuorilta ja vanhoilta molemmilta.

[Puppe]

eräs opettaja sanookin oppilaitaan "vittukansaksi"

[Tuomo]

http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

[Ville]

Tuostahan joku kirjoitti hiljattain sarkastisen artikkelin suomen uudesta sijamuodosta Aggressiivi (http://www.student.oulu.fi/~suma/agg.html) :>


[This message has been edited by Ville (edited January 12, 2001).]

[Puppe]

katsaus Hesarin Nyt viikkoliitteen anteihin;
---
Vastikään suomennettu Skini-Hamlet:

ensimmäinen näytös, ensimmäinen kohtaus:
(HAMLET tulee HAAMU kannoillaan.)
HAAMU: Tuhannen pillun päreet!
HAMLET: Tä?
HAAMU: Vittu se hoiteli mut. (HAAMU menee)
HAMLET: Voi vittu. (HAMLET menee)

kuuluisa yksinpuhelu:
"Vittuuks täs vai mitä vittuu? On siinä kans yks vitun pulma."

Ofelian traaginen hukuttautuminen neljännessä näytöksessä:
CLAUDIUS: Toi hoito on kyl vitun sekaisin.
GERTRUDE (katsoen ulos ikkunasta): Raita tuolla jokehen kallistuupi...
CLAUDIUS: Mitä vittua sä ruikutat?
GERTRUDE: Ofelia vittu ryssi ittensä laiturilta.
CLAUDIUS: Voi vittu. Nyt Laertes vetää kyl keuhkoon (Menevät.)

--

Kirjeet-palstalla velloon homokeskustelu taannoisen Päivä Räsäsen haastattelun jälkimainikeina. Tulilinjalle on joutunut nimimerkki ex-gay, jonka mielestä "biologia saattaa altistaa jossain tapauksissa homouteen, mutta samastumisen puute omaa sukupuolta olevaan vanhempaan ja lapsuuden traumat aiheuttavat sen. ... jos seksuaalisuuden muutokseen on vankka motivaatio, kaksi kolmasosaa homoista voi kokea sen."

[Ville]

Englanninkielen käyttöä nyky-Suomessa ei koskaan voi olla hämmästelemättä...

http://pix.etusivu.net/arch0202/golfbagi.gif

On siis tyylikkäämpää sanoa golfbagi kuin golf-kassi tai golf-laukku? Miksi? Suomesta monta vuotta pois asuneena tuo 'bagi' rAaStAa korvaa..

[Tero]

Miksei mailapussi?mailalaukku?

Petja Jäppinen levitti aggressiiivijuttua Njetissä ja Duunissa ennen kun se ehti oikein lehtiin.

[Maria]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Ville:
[B]On siis tyylikkäämpää sanoa golfbagi kuin golf-kassi tai golf-laukku? B]</font>

Se mitä mainosnikkari kirjoittaa, ja kansa sanoo, taitavat vielä kuitenkin olla kaksi eri asiaa. Varmaan jotkut nuoremmat puhuvatkin 'bag'eistä, mutta en muista kuulleenin yli 60-kymmpisen enoni, joka pelaa golfia tosissaan, koskaan 'bag'istä puhuneen. Ja eihän se golfkaan ole suomalainen sana - kai sillekin voisi Kielilautakunta keksiä suomalaisemman korvikkeen http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Tuomo]

Minua häiritsee tavattomasti tämä nykyajan mainosjargon. Mainosalan ammattilaiset eivät osaa enää suomea. Tekstissä vilisee mobiiliratkaisuja, lisäarvopalveluita yms. sanoja, joista ei pihtiputaanmummo tajua yhtään mitään.

Tein testin. Otin esimerkkitekstiksi jyväskyläläisen Yomin internet-sivujen tekstin. Teksti löytyy osoitteesta http://www.yomi.com/tuotteet_palvelut/index.html .

Tässä teksti:

<font face="Verdana, Arial" size="2">
Yomi-ryhmä on yksi johtavista, kansainvälisillä markkinoilla toimivista suomalaista osaajista uuden tietotekniikan alueella. Toiminnassamme internet, mobiliteetti, uusmedia ja vahva IT-osaaminen yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Ohjelmistotuotteisiin keskittynyt Yomi Vision Oy kehittää ja markkinoi globaalisti matkapuhelinoperaattoreille, portaalien haltijoille ja palveluntarjoajille (ISP, ASP) suunnattuja ohjelmistoja, joilla he voivat tarjota, kehittää ja hallinnoida matkapuhelinten lisäarvopalveluja. Lisäksi yhtiö kehittää ja markkinoi ohjelmistoja resurssi-, tila- ja ajanvaraustoiminnan kokonaishallintaan.

Projektitoimintaan keskittyneet Yomi Fusion Oy ja Yomi Solution Oy kehittävät ja toteuttavat nimetyille kotimaisille ja kansainvälisille suurasiakkaille liiketoimintaa tehostavia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia luovia elektronisen liiketoiminnan ratkaisuja. Lisäksi projektiliiketoiminnassa toteutetaan alihankintana vaativaa ohjelmistotuotekehitystä nimetyille suurasiakkaille. Projektitoimintamme on ISO9001-laatusertifoitu.</font>

Käytin tutkimuksessani erityistä Tuomo-kaavaa, jonka objektiivisuudesta voimme näiden tulosten jälkeen alkaa kiistellä. Joka tapauksessa metodin perustuu sanojen käsittämättömyyteen. Jos joku sana voidaan korvata paremmalla suomenkielisellä vastineella, on se silloin huono sana. Vastaavasti jos sana on suomenkielinen, mutta merkitykseltään käsittämätön tai epäselvä, on kyseessä myös huono sana.

Huonot sanat olen nimennyt hä-sanoiksi.

Yomin mainostekstistä löytyy yksitoista hä-sanaa. Tässä lista:

Yomi = käsittämätön japaninkielinen nimi,
Mobiliteetti = merkitykseltään epäselvä substantiivi,
globaali = tuttu sana, mutta sille löytyy nykyään suomennos (maapalloistuminen),
ISP = ATK-alan ammattitermi, jonka merkitys on ulkopuolisille epäselvä,
ASP = mitä tämä tarkoittaa?
lisäarvopalvelu = merkitykseltään epäselvä käsite,
resurssivaraus = merkitykseltään epäselvä käsite,
projektiliiketoiminta = kaksi käsitettä (projekti ja liiketoiminta), joiden yhdistelmä on merkitykseltään epäselvä,
kokonaishallinta = kokonais-liite on aivan turha, koska se ei 'lisää' sanan merkitystä,
uusi tietotekniikka = Jos on olemassa uutta tietotekniikkaa, mitä on vanha tietotekniikka?
laatusertifoitu = Ensinnäkin, jos sertifioida olisi suomalainen verbi, tulisi siihen joka tapauksessa i väliin. Laatusertifioitu oikein kirjoitettunakaan ei silti tarkoita mitään.

Näin Yomin sattumanvaraisesti valitun tekstin hä-arvo on siis noin 11,5%. Yli 10 prosenttia tekstistä on siis epäselvää tai käsittämätöntä. Hä-sanojen määritelmä on tosin väljä, jollekin toiselle useampikin sana voisi olla käsittämätön. Yhdelletoista sanalle löytyisi silti parempi vastine tai sanojen merkitys olisi ainakin syytä määritellä pienellä tekstin alla.

TIIVISTELMÄ: 96 sanaa (tietokoneen laskurin mukaan), 11 hä-sanaa, hä-prosentti 11,5.

[Maria]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Tuomo:
Yomi = käsittämätön japaninkielinen nimi</font>

Enpä voinut vastustaa kiusausta kysyä Tuomolta, että tarkoittaako hän ylläolevalla sitä, että 'YOMI' japaninkielisenä olisi käsittämätön, vai mahdollisesti sitä, että 'YOMI' antaa vaikutelman japaninkielisestä sanasta, ja sen tarkoitus edellen jää hämärän peittoon. Minun uskoakseni kun 'YOMI' ei ole japania, lähin sana lienee 'YOMU', joka tarkoittaa lukemista, ja sen preesensmuoto on 'YOMIMASU'. Eli olisiko ko. firma ottanut nimekseen puolikkaan japanilaisen sanan?

Nyt sitten vain jään odottamaan, että joku oikaisee tietojani, ja kertoo, mitä 'YOMI' japaniksi tarkoittaisi http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[This message has been edited by Maria (edited May 07, 2001).]

[Tuomo]

Maria: Yomi tarkoittaa viestintää. Ennen firman nimi oli Yomi-Media, eli Viestintämedia, joka kyllä sanana on yhtä ihmeellinen.

Luin jostain, että yomi on japania tai muuta aasialaista kieltä ja tarkoittaa viestintää. Minusta kyse oli siis nimenomaan japanin kielestä, mutta enpäs mene vannomaan.

[Maria]

Japaniltahan 'yomi' kuulostaa, ja voipi sitä hyvin ollakin - viestintä kyllä kääntyy japaniksi 'dentatsu', mutta eihän se välttämättä ole ainoa oikea sana.

Japanilaiset lainaavat mielellään sanoja englannista, ja muistakin kielistä (siihen verrattuna suomalaisten mainosnikkareiden englanninkielen käyttö on aika vähäistä http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif ), ja monilla asioilla on sekä kunnon japaninkielinen sana sekä katakana-muoto, joka on peräisin - tätä nykyä useimmiten englannista - muista kielistä.

[Kimppu]

application service provider
ie. henkilolla voipi olla ISP jonka kautta palvelut nettiin mutta ASP jossain muualla riippumatta ISP sijainnista

<font face="Verdana, Arial" size="2">Tuomo:
ASP = mitä tämä tarkoittaa?
</font>

[Lissu]

Kirjoitanpa tanne tata kielijuttua.
Tuomo, olet ihmetellyt, kuinka ihmiset voivat unohtaa oman kielensa ja jopa kulttuurinsakin. Toisaalta se on hyvinkin helppoa, jos on "huonoja muistoja" alkuperaisesta synnyinmaastaan. Tai joitakin tapauksia jotka jattavat ikavia muistoja. Silloin haluaa ihan sulkea kielen kaytostaan tai erilaiset, visuaaliset muistikuvat. Se helpottaa uutta elamaa. Haluaa tuoreen alun. Ajattelepa niita monia, jotka ovat joutuneet lahtemaan pakolaisiksi, tai niita, joilla on ollut vaikea lapsuus (insestia, tai muuta vakivaltaa). Onko se sitten pakoa edellisesta? Ehka, mutta kaikkihan me haluamme onnea elamassamme aikana. taa kaikki.

[Puppe]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Ajattelepa niita monia, jotka ovat joutuneet lahtemaan pakolaisiksi</font>

Ainakin täällä pakolaiset puhuvat sitkeästi omaa kieltään - onpa vielä lapsillekin järjestetty oman kielen opetusta. Helsingissä se tarkoittaa 40 kielen pitämistä koulujen ohjelmistossa.

[Lissu]

Puppe, niin nykyaikana varmaan useimmat pakolaiset tai turvapaikan hakijat haluavat puhua omaa kieltään.
Yritin vain tuossa edellisessä miettiä sellaisia tapauksia, joissa ihmiset omatahtoisesti luopuvat äidinkielestään. Ehkäpä niitä ei olekaan kovin paljon. Tero mainitsi toisella topikilla katkeruudesta. Sitä varmasti näkee enemmän. Ollaan katkeria jostakin aikaisemmasta tapahtuneesta, ja halutaan katkaista juuret.

Itse en kyllä siihen pystyisi, mutta eipä minulla oikeastaan ole mitään katkeruutta Suomea kohtaan. Ei ole jäänyt pahemmin hampaankoloon...
Ja Suomi ei olekaan kovin kaukainen. Tietysti lennot kestää, mutta ainakin minulle on hyvin helppoa sopeutua takaisin Suomeen, kun siellä käydään. Tai ollaan. Lahotaan maaseudun rauhaan. http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Tuomo]

Ilta-Sanomien julkkispörssissä 'Jinna' on äänestänyt Peter Nymania ja kirjoittanut alle perusteluiksi: "Komea ja vieläpä hyvännäköinenkin!"

Järkyttävää, miten huonosti nimimerkki ymmärtää suomen kieltä! http://viestit.etusivu.net/old/rolleyes.gif

http://www.iltasanomat.fi/viihde/julkkis.asp

[Tero]

Jospa sä olet kateellinen, sillä Peter on supersöpö namupala vailla vertaa, ja Tuomo vasta aloittaa median valloitusta.

[Tero]

altavistaa suomeksi, jos sille jotain käyttöä on

http://fi.altavista.com/

[sininen]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Tero:
Jospa sä olet kateellinen, sillä Peter on supersöpö namupala vailla vertaa, ja Tuomo vasta aloittaa median valloitusta.</font>

Tero, oliko tuo sinun oma henk.koht. mielipiteesi??
Meinaan vaan, että olen samaa mieltä. Sitäpaitsi Peter vaikuttaa älykkäämmältä kuin moni kollegansa.
Haa, mutta se onkin hurri !!

[Tero]

Sanat joltain naispuoliselta lukijalta IS sivuilta.

[Tero]

http://www.cnn.com/2001/US/06/18/disappearing.languages.ap/index.html

[Tero]

"..ettei osakkeen arvo silloin alkaisi lahennella vessaparerin tasoa." (alo)

Kirjoittaisin itsekin joskus noin, mutta kun se on paperilla, lähennellä tuntuu pikkasen olevan väärin. Kun se on muuta(kin). Siis lähestyä on kai oikein.

Ei millään pahalla, mutta kun en puhu suomea kuin noin kerran viikossa, yritän ainakin kirjoituksen pitää selkeänä.

[alo]

Joo, naisia 'lahennellaan', muita asioita lahestytaan. Silla on sama ero kuin panemisella ja paneskelulla http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

[Tero]

ABC news

Wood pins the handwriting decline largely on technology. When 9-year-olds create Power Point presentations for class projects and middle-schoolers design personal Web pages, it's no wonder that handwriting has gotten worse, she and others say. Soon, they'll even be able to take the Standards of Learning tests online.

"About 50 percent of kids have illegible handwriting. That's because they rely on the [computer] keyboard so much," Wood said. "Twenty years ago, the handwriting was much more legible. Technology has changed everything, and it's changed this."

But we shouldn't point the finger just at technology, handwriting expert Kate Gladstone said. She teaches penmanship nationwide to students, doctors and others whose handwriting looks more like hieroglyphics. One recent job was consulting a pediatric occupational therapist who was deluged with cases of handwriting problems in children.

[Lokari]

Onko kukko ruma sana?
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/k.html#kana

[Tero]

Kyllä tää englanti on heikko ja epätarkka kieli kun ei toimi ilman heittomerkkejä. Suomi ei semmoisia turhuuksia tartte. Ja sitten tulee kaikenlaista sekaannusta kun ihmiset eivät osaa sitä käyttää. Tämä oli jossain Englannissa, Nelson niminen lehti jossain päin:

...But a growing number of people don't any
more. That is why yesterday's news that a British father and son
have set up the Apostrophe Protection Society is so welcome.

The examples quoted by John Richard, his son Stephen and their
rapidly-growing bunch of supporters in the United Kingdom are
echoed in and around Nelson. We have all seen advertising signs
for ''apple's and pear's'' or equivalently mislabelled
merchandise. Given the fruitgrowing nature of the hinterland,
it's possible -- though it seems unlikely -- that there may even
lurk somewhere an antipodean copy of one society supporter's
declared favourite, ''golden deliciou's'', spotted in Romford,
Southern England. It's fashionable to decry falling standards in
education but, in this case, the evidence is there for all to see
-- and the apostrophe isn't the only sufferer.

Quotation marks are equally misunderstood, often being placed
around names and services signwritten on vans or outside
businesses. So you might see ''Fred Bloggs'' -- plumber, or Fred
Bloggs -- ''plumber''. The first leads to the obviously wrong but
tempting conclusion that Fred is actually another man and the
second that he isn't really a plumber at all. Keep an eye out and
you will happily find this sort of thing all over the place.

It's nearly as funny as watching people engage in the once-trendy
and still widely-practised act of holding up their arms and
wiggling two fingers of each hand to indicate that what they are
saying is in quotes. This signals that they aren't wholeheartedly
saying it, don't want the listeners to think that they agree with
the words they are uttering, or that it's the best they can think
of even though they know it isn't quite right. Sometimes they do
it just because they believe it looks good, and that makes them
appear even sillier.

If you find the affectation annoying, the best way to counter it
is, as a comedian once hilariously demonstrated, to respond with
some finger punctuation of your own: an exclamation mark is a
sure winner but full stops, commas and brackets all have
potential too.

Some of those who have read this far will be naturally repeating
an old proverb, ''People who live in glass houses shouldn't throw
stones''. It's true that many an errant apostrophe or pair of
quotation marks appear in a newspaper's columns, and that some
are missing when they shouldn't be. That's an inevitable
consequence of working under fairly intense daily pressure.

But, with rare exceptions, those doing the writing and
sub-editing do know where the punctuation ought to be -- they
just make mistakes and suffer the embarrassment when the paper
comes out. Not that the proprietor of ''Bennys cafe'' in Little
Wratting, Suffolk, would pick up many errors of this kind. He's
too busy serving his chip's, egg's, roll's and sausage's, and
probably doesn't care anyway. Isn't it a relief to know that some
people still do, though?

[Lokari]

Tero, on se hyvä, että me voimme keskittyä vaan pilkkujen laittamiseen...

[Leena]

Tässä aamukahvia juodessani ja Raivaaja-lehteä lukiessani osui silmiini fingelskan sana, jota en sitten millään keksi, mitä se tarkoittaa.
Kyseessä on joku 50-vuotta sitten painettu juttu. Mies on myymässä lammasfarmiaan ja mainostaa tähän tapaan:
Lammasfarmi-114 eekkeriä maata......puro,omenatarha,PAANA,työkaluja...
Mikä ihme on paana, tietääkö kukaan?

[Puppe]

Muinaiset hyvinkääläiset sanoivat Hyvinkäältä Hankoon kulkevaa junarataa Hanko-paanaksi. Kai se jonkinlainen tie/rautatie on. Tosin jos se on fingelskaa, se voi tarkoittaa ihan jotain muuta.

[This message has been edited by Puppe (edited July 08, 2001).]

[Vesa]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Leena:
maata......puro,omenatarha,PAANA,työkaluja...
Mikä ihme on paana, tietääkö kukaan?</font>

Olen aina ymmärtänyt, että paanalla tarkoitetaan tietä.

[sininen]

Paana = BARN - siis lato tms. Siellä ne työkalutkin on.

[Puppe]

Eikun paana tarkoittaakin Internet-yhteyttä, tosin nykyään se kirjoitetaan baana
katsokaa tuolta http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
http://www.kpy.fi/baana/

[Leena]

Juu, Puppe, emme ole sitä tienneetkään, että suomalaisilla oli 50-vuotta sitten jo tietokoneita lammasfarmeilla tuolla itä-rannikolla.

Sininen, oikeassa olet. Minulle välähti tuo barn-sana kesken kirkonmenojen. En kai kuunnellut saarnaa, kun moinen mieleen tupsahti.

[Puppe]

Juu, Puppe, emme ole sitä tienneetkään, että suomalaisilla oli 50-vuotta sitten jo tietokoneita lammasfarmeilla tuolla itä-rannikolla

Ja Kuopion Puhelinyhdistys yhteyksientarjoajana, Savon Mafiahan tunnetusti on levittänyt lonkeronsa kaikille mantereille http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[sininen]

Vesa !
Kiva, kun huomasit. Muuten ne työkalut on joillakin siellä paanassa kun siellä tehdään hommiakin. Ei ne paanat vain heiniä varten ole, jos ei vaikka satu olemaan heinäpeltoa http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[jounij]

Uusi sana minullekin tämä paana (engl. sanasta barn), paitsi että joskus olen kuullut esimerkiksi maattavan paanoilla. Tässä yhdeydessä paana tarkoittanee heinistä tai muusta sellaisesta tehtyä makuualustaa?

Huomatkaa muuten, että nyky-slangissa esiintyvä sana baana = tie (tämä tulee saksankielisestä Autobahn-sanasta).

Australiaan muutettuani minua huvitti ja/tai ihmetytti monet fingliksen sanat:

- Suomi-haali = Finnish hall = Suomi-seuran talo
- keini = cane = sokeriruoko
- maini = mine = kaivos
- patti = putt = golfissa puttaus (erityisen huvittava oli golf-klubilla kuultu kysymys "montako pattia tuli")
- leikki = lake = järvi

[This message has been edited by jounij (edited July 09, 2001).]

[Lokari]

Tuli vastaani kuukausien nimet eestiksi:
jaanuar veebruar märts aprill mai juuni juuli august september oktoober november detsember
Minusta nuo ovat niin vekkuleita, että en malttanut olla jakamatta niitä muitten kanssa http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[Puppe]

Mites ne viikonpäivät meni eestiksi: ykspäev, kakspäev, kolmpäev jne. mielikuvituksettomasti. Sunnuntai taisi olla joku pyhpäev.

<font face="Verdana, Arial" size="2">paitsi että joskus olen kuullut esimerkiksi maattavan paanoilla. Tässä yhdeydessä paana tarkoittanee heinistä tai muusta sellaisesta tehtyä makuualustaa?</font>

Totta, tässä yhteydess paana taitaa tarkoittaa samaa kuin pahna, esim. "vankilassa" on joskus "linnan pahnoilla" yms.

<font face="Verdana, Arial" size="2">Huomatkaa muuten, että nyky-slangissa esiintyvä sana baana = tie (tämä tulee saksankielisestä Autobahn-sanasta).</font>

Taitaa olla juu, saksaksi Bahn tarkoittaa myös rautatietä (saksan rautatieyhtiö on Deutsche Bahn - tosin nykyään webbisaitilla se DB on kirjoitettu auki Die Bahn?). Ja kuten aiemmin muistelin, Hangon rata oli aikoinaan Hyvinkään murteessa Hanko-paana ('b' ei ollut kovin tuttu kirjain siihen aikaan, nykyään koko Hangon radasta tuskin kukaan puhuu kun kaikki matkustajaliikenne on lopetettu). Yhteys saksaan siis lienee melko ilmeinen.

<font face="Verdana, Arial" size="2"> maini = mine = kaivos</font>

Tälläsiä väännöksiä tuskin suomessa käytettäisiin, eli johtopäätöksenä voimme todeta että fingelskaa tuskin voi suoraan verrata nyky-tai menneeseen slangiin suomessa.




[This message has been edited by Puppe (edited July 15, 2001).]

[Eija]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Puppe:
Mites ne viikonpäivät meni eestiksi: ykspäev, kakspäev, kolmpäev jne. mielikuvituksettomasti. Sunnuntai taisi olla joku pyhpäev.
</font>

esmaspäev
teisipäev
kolmepäev
neljapäev
reede
laupäev
pühapäev

[Lokari]

Löysin papereita siivotessani vihreän vitsin: Kayttakaa Vihreaa Pesuainetta, se saastaa luontoa! http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

[Ville]

Suomen kielen tila ei ole pelkästään kuvittelua:

<font face="Verdana, Arial" size="2">
Äidinkielen yo-aineet huononevat joka vuosi

Äidinkielen ylioppilasaineiden taso on laskenut tasaisesti viiden viime vuoden aikana. Helsingin Sanomien mukaan heikkojen ja hylättyjen aineiden osuus on kasvanut vuodesta 1996 lähtien. Pian jo joka kolmas abiturientti kirjoittaa äidinkielestä b:n tai huonomman arvosanan. Helsingin yliopiston suomen kielen professorin ja ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen jaoksen puheenjohtajan Pentti Leinon mukaan yksi syy tilanteeseen on luokattomaan lukoon siirtyminen. Leino totaa, ettei opettajilla ole usein käsitystä oppilaan kehityksestä, koska opettajat vaihtuvat. Uudessa tuntijaossa äidinkielen tuntien määrä on vähennetty kahdeksasta kuuteen. Leino arvioi, että englannin kielen vaikutus tulee näkymään suomen kielessä entistä enemmän. Nytkin ylioppilasaineissa on paljon englannin slangisanoja ja termejä. Lisäksi abit kirjoittavat yhdyssanat erikseen ja ovat hylänneet välimerkkisäännöt. "Sinä-passiivin" käyttö lisääntyy jatkuvasti. Nuorten sanavarasto on myös suppea ja pitkät lauserakenteet ovat vaikeita ymmärtää, Leino toteaa Helsingin Sanomissa.

Finnish Update Helsingin Sanomia siteeraten
</font>

Yhdys sanojen väärin kirjoitus on karmeaa katseltavaa! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif Olen jo muutamia vuosia puistellut päätäni suomen kielen nopeaa muuttumista seuratessani. Olen nyt ollut USA:ssa yhdeksän vuotta. Alkuvuosina en huomannut Suomessa (ja suomessa) muuta kuin muutamia uudissanoja, joita en ollut aiemmin kuullut. Muutokset suomen kielessä kuitenkin alkoivat yhtäkkiä ja todella rajuina. Mitä tapahtui? Hmm.. "vuodesta 1996 alkaen". Web aloitteli toimintaansa vuonna 1994, ja paria vuotta myöhemmin - 1996 - siellä alkoi olla materiaalia riittävästi, jotta sen käyttöön alkoi löytyä yhä useammilta käyttäjiltä motivaatiota.

Samaan ajankohtaan osui sitten luokaton lukio, joten suomen kielen rappio lienee sattumien summa. Luokaton lukio heikensi suomen opetuksen tasoa samaan aikaan kun mm. netin ja "yhtenevän Euroopan" vaikutuksesta suomalaisnuoret "altistuivat" yhä suuremmalle määrälle erityisesti englanninkielistä materiaalia, erityisesti viihteen ja web-sisällön muodossa. Kun päälle vielä lisätään suomalaisten heikko kansallinen itsetunto ja Amerikan piilo-ihailu ("Amerikka on paska maa! Lähetääs 'Mäkkäriin' hampurilaiselle!"), niin kielen kehno kehitys ei välttämättä ole lainkaan yllättävää.


[This message has been edited by Ville (edited August 02, 2001).]

[Tuomo]

Tämä menee nyt vähän ohi aiheen, mutta olen joskus miettinyt, miten pitkä lainaus tekstistä on laitonta uudelleenjulkaisemista (reprint) ja mikä sallittua lainausta...

Jos lainaan yksittäisiä pätkiä, se on vain lainausta, mutta jos julkaisen yhtenäisiä kappaleita, onko se jo tekstin laitonta julkaisemista?

Ja juu, lappeen ranta tauti on aivan hirveää katseltavaa. Joskus virheitä sattuu ihan oikeille toimittajillekin, mikä on sinänsä aika huvittavaa. Eilen luin yhtä lehteä, jossa "suosikki-tv-ohjelma" oli kirjoitettu "suosikkitv-ohjelma". Kenties huolimattomuutta.

Pahinta on se, että jotkut eivät edes tiedä, miten yhdyssanoja kirjoitetaan ja sitten kun heitä neuvoo, saa vain vihaisia tai välinpitämättömiä vastauksia.

Mutta toisaalta: kieli kehittyy aina. Paikoilleen ei voi jämähtää. Ja ainahan kehitystä vastaan voi yrittää kapinoida kirjoittamalla itse hyvin vanhatavasti.

[Tuomo]

Joskus kielikukkasia näkee päiväsaikaan lähetettävissä TV-ohjelmissa. Esimerkiksi taannoin satuin katsomaan erästä päivällä tullutta piirrettyä, jossa "Forget it!" oli käännetty 'sujuvasti' "Unohda se!"

Olin vähällä aiheuttaa itselleni pysyvän kallonmurtuman, kun hakkasin päätäni seinään.

Juttelin sittemmin asiasta parin kaverin kanssa, jotka olivat sitä mieltä, että suomessa voi muka sanoa "Unohda se!". Huomasin, että piirretyn kääntäjä ei ollut lopulta yksin kielitaidottomuutensa kanssa.

Sanontojen kääntäminen suoraan englannista on hyvin ärsyttävää, mutta toisaalta kielien sekoittumista - mikäs se hieno sana tälle nyt on... interjotain - on toisinaan vaikeakin välttää.

[Maria]

<font face="Verdana, Arial" size="2">
että suomessa voi muka sanoa "Unohda se!".</font>

Minun kielitajuni sanoisi joko 'että Suomessa voi...' tai 'että suomeksi voi...'. Olenko väärässä?

Sitä en kylläkään ymmärtänyt, että 'unohda se' olisi kieliopillisesti väärin. Voisitko, Tuomo, vähän valaista asiaa, ja kertoa, että mitä pitäisi sanoa, jotta olisi kieliopollisesti oikeassa?

[Tuomo]

Maria:
Minun kielitajuni sanoisi joko 'että Suomessa voi...' tai 'että suomeksi voi...'. Olenko väärässä?

Hups, yritin sanoa jälkimmäistä, mutta laiska kielikorvani oli varmaan ruokatunnilla.

Maria:
Sitä en kylläkään ymmärtänyt, että 'unohda se' olisi kieliopillisesti väärin. Voisitko, Tuomo, vähän valaista asiaa, ja kertoa, että mitä pitäisi sanoa, jotta olisi kieliopollisesti oikeassa?

Jaa no, kieliopollisuudesta minä en tiedä mitään, mutta jos puhutaan kieliopista, niin sitten ehkä jotain.

Kielessä on myös muitakin elementtejä kuin kielioppi. Sanonnat ovat esimerkiksi tärkeä elementti ja niiden väärinkäyttö kuulostaa lähinnä oudolta tai huvittavalta.

Esimerkki:

Englantilainen sanoo: "It reminds me that we should be going". (Pahoittelen mahd. kielioppivirheitä.)

Suomalainen sanoo: "Siitä tulikin mieleeni, että meidän pitäisi olla jo menossa".

Jos taas suomalainen sanoisikin "Se muistuttaa minua siitä, että meidän pitäisi olla jo menossa", kuulostaisi tuo siltä kuin kahta eri lausetta olisi sekoitettu. Voidaan sanoa, että "tuo muistuttaa minua", "patsas muistuttaa minua" tms., mutta taasen "siitä tulikin mieleeni" tarkoittaa, että joku sana tai esine tuo puhujan mieleen toisen asian.

Tämä oli nyt hyvin sekavasti selitetty, koska olen Lokaria miljoona kertaa huonompi esimerkkien keksijä. Esimerkki on muuten elävästä elämästä, mutta toivottavasti kukaan ei nyt loukkaantunut tästä esimerkistä! http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

Pointti on kuitenkin siinä, että anglikaanisten sanontojen kirjaimellinen suomentaminen tuottaa lähinnä huvittavaa ja toisinaan myös käsittämätöntä kieltä.

Suomalainen ei välttämättä esimerkiksi ymmärtäisi, jos sanoisin: "Taivaalta sataa kissoja ja koiria!" Asiayhteydestä voisi kai päätellä, että vettä sataa kaatamalla, mutta silti tuon englantilaisen sanonnan käyttäminen Jyväskylässä olisi huonoa suomea.

[Tero]

Et kuvannut tilannetta missä forget it lausuttiin. "Älä vaan yritä" voisi kelvata joissakin tilanteissa.

[Tero]

Kääntäisin sen, kaikissa tilanteissa, paras unohtaa (se). Tai "antaa olla", Zzeuksen mallia muuntaen.

[Tuomo]

Tero: En nyt muista mikä se tilanne oli, mutta "Antaa olla" olisi käynyt siihen kuitenkin parhaiten.

[Puppe]

Minusta "unohda se" viittaa ihmiseen, vrt. Demi-tyylinen ilmaisu "unohda jo se eksä, ja lähetään bailaamaan" http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Ville]

Miten määritellään "kielen kehittyminen" vs. "kielen rappio"? Kielen rappiokin lienee kielen kehittymistä, mutta sitten puhutaan positiivisesta ja negatiivisesta kehityksestä. Itse en ainakaan ala jättämään välimerkkejä pois ja kirjoittamaan yhdyssanoja erikseen vain sen takia, että jotkut sivistymättömät nuoret niin tekevät.

Englannin kanssa tilanne on sama - usein kieleen tulee uusia ilmaisuja, jotka ovat aluksi täysin kielioppisäännösten vastaisia ("thru" vs. "through", tai "there were many car's" vs. "its on the cars windshield"), jotka ajan mittaan tulevatkin hyväksytyiksi ("thru" alkaa olla jo melko yleisesti hyväksytty, mutta heittomerkin väärinkäyttö ei vielä liene).

"Ajan mittaan" tarkoittaa kuitenkin melko pitkää aikaa ja muutokset ovat yleensä melko pieniä kerrallaan. Suomessa muutokset ovat rajuja ja nopeita, tosin se tuntuu olevan yleinen suuntaus yleisestikin ottaen Suomen suhteen - myös yhteiskunta on muuttunut (huonompaan suuntaan) rajusti ja nopeasti. Ja kieli yleensä heijastaa yhteiskuntaa, joten ei se sinänsä mikään ihme ole.

[Puppe]

<font face="Verdana, Arial" size="2">
Miten määritellään "kielen kehittyminen" </font>

Hyvä kysymys. Toiset sanoo, että viron kieli on kehittyneempää kuin suomen kieli. En ole koskaan ymmärtänyt, että millä perusteella muka. On totta, että viro on muuttunut vuosisatojen saatossa enemmän naapurikielten painostuksesta kuin suomi, mutta tarkoittaako se välttämättä sitä että suomikin muuttuu samaan suuntaan, mutta vain hitaammin.

<font face="Verdana, Arial" size="2">
Kielen rappiokin lienee kielen kehittymistä, mutta sitten puhutaan positiivisesta ja negatiivisesta kehityksestä. Itse en ainakaan ala jättämään välimerkkejä pois ja kirjoittamaan yhdyssanoja erikseen vain sen takia, että jotkut sivistymättömät nuoret niin tekevät.</font>

Eiköhän kielen rappio ole nimenomaan suhteellinen käsite, siinä mielessä että joidenkin yksilöiden kieli voi olla rappiolla, jos samaan aikaan on myös niitä, jotka käyttävät kieltä "oikein". Jos kaikki käyttävät kieltä "väärin", väärästä muodosta onkin tullut käytäntö.

<font face="Verdana, Arial" size="2">Suomessa muutokset ovat rajuja ja nopeita</font>

En nyt sanoisi, mitään sellaisia muutoksia jotka olisivat tulleet väärästä muodosta hyväksytyksi ei ole käsittääkseni kovin nopeasti tapahtunut. Tässä siis kriteerinä ylioppilasaineessa oikeana hyväksytyt muodot. Aikaisemmin postaamasi uutinen tulosten huonemista kertoo juuri siitä, että kieli ei sinänsä vielä ole rappiolla, koska löytyy tarkastajia sanomaan vastaan.

Muutokset, joissa jokin huonoja arvosanoja saavan nuorison tarjoama muoto lopulta hyväksytään ainekirjoituksessa myös tarkastajan taholta vievät vuosia myös suomessa.

Suomen kielellä on sitäpaitsi konsertatiivisen kielen maine suhteessa muihin suomen sukuisiin kieliin (viro, saame jne), joita ympäröivät kielet ovat muuttaneet enemmän.

[Puppe]

Suomen ja viron kielistä (http://muhu.cs.helsinki.fi/By_Subject/Language/Estonian_Finnish_similarity)

Artikkeli saattaa vaikultaa tylsältä, mutta siellä on (mielestäni) kiinnostavia paloja välissä.

<font face="Verdana, Arial" size="2">
Although there are differences with respect to formation and usage, most of
the Estonian system can be understood historiucally as a simplification of
the Finnish system.
</font>

Yleensä kun sanotaan, että viro on kehittyneempi kieli kuin suomi, viitataan juuri siihen, että suomikin muuttuu pikkuhiljaa yksinkertaisemmaksi, vain hitaammin.

Englannin ja saksan vaikutuksesta:

<font face="Verdana, Arial" size="2">
Finally, with respect to syntax it should be mentioned that Finnish has been
strongly influenced by Swedish and, recently English. There are many
examples of loan translations of idioms, expressions, and images from these
languages in journalistic and other informal styles, e.g

7F) Hän oli niin vihainen, että paskansi tiiliskivejä. 'He was so angry that
he shit bricks.'

Estonian, on the other hand, has been more under the influence of German and
Russian, and it is influences from these languages that we see in syntax:

8E) Tore on terve olla. 'It's nice to be healthy.'
wonderful is healthy to-be
(cf. German: Es ist wunderbar, gesund zu sein.)
it is wonderful healthy to be
Finnish would have:
8F) Ihanaa on olla terve.
wonderful is to-be healthy
</font>

Hauskoja lauseita:

<font face="Verdana, Arial" size="2">
Many others are compounds that just sound absurdly funny to speakers of the
other language:

SE kaubamaja (cf. German Kaufhaus) 'department store' to a Finn sounds like
*kauppamaja 'purchase cottage'
SE jalgratas 'bicycle' (lit. foot-wheel) sounds as absurd to a Finn as its
Finnish equivalent polkupyörä (suggesting SE pöörane 'silly') does to an
Estonian.

Often one will see a sentence in one language which makes seems to make
sense, but which is absurd, such as the advertisement I once saw on a boat
between Helsinki and Tallinn:

Miks raiskad oma raha? 'Why do you waste your own money?'
To a Finn it looks like (and, etymologically, is):
Miksi raiskaat omaa rahaasi? 'Why are you raping your own money?'
</font>

[Tuomo]

Minä en sitten jaksa ymmärtää, miten väkivaltaista tämä elokuva-ala on...

"Director Ilkka Jarvilaturi began shooting on 2 November 1998 in Helsinki, Finland"

http://www.billpullman.org/film/history/history.htm

[Eija]

On tässä jo jonkin aikaa tullut mietittyä yhdyssanoja. Kun opin tuolla topiikissa, eläinystävämme, että hyönteiset ovat eläimiä, aloin kummeksia suomenkielen maikkani, Neiti Hoikkalan opetusta yhdyssanoista. Hän opetti, että sana kirjoitetaan yhdyssanaksi, jos sillä viitataan yhteen kokonaisuuteen, ja vain jälkimmäinen osa taipuu. Eli onko "sääsken pahus" sääskenpahus? http://viestit.etusivu.net/old/confused.gif

[Ville]

Useimmiten "ongelmatilanteissa" toistelen sanaa joitain kertoja (juurikaan kielioppisääntöjä miettimättä), ja yleensä (?) oikea vaihtoehto kuulostaa oikeemmalta.

sääsken pahus vs. sääskenpahus..
Tuo sääsken pahus pisti minua
Tuo sääskenpahus pisti minua

Tuo on tosiaa aika hankala. Veikkaisin, että se kirjoitetaan todellakin yhteen. Mitä mieltä muut ovat täällä? "Sääsken pahus" kuulostaa siltä kuin sääsken pahus olisi pistänyt (siis "pahus" eikä "sääski" http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif). Kun pistäjä oli kuitenkin sääski ja pahus vain tavallaan määrite, täytynee sanan olla yhdyssana, jotta pistäjä olisi oikein.

[Lokari]

Tuo pahuksen sääski pisti minua! Läps! Ei pistä enää... http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

[Malla]

Istuimme tänään Lokarin kanssa ulkona syömässä lihapullia ja perunoita, kun sääsken pahus pisti minua! Tai oikeastaan se taisi olla itikan ilkimys http://viestit.etusivu.net/old/rolleyes.gif

[Tuomo]

Ville ja Eija: Minun kielikorvani sanoo samoin kuin Mallan, eli sääsken pahus pitäisi kai kirjoittaa erikseen.

Yleisesti ottaen tällaiset poikkeustapausyhdyssanat ovat todella poikkeustapausyhdyssanoja, eli niitä on vain rajattu määrä.

Yhdyssanoihinhan on tämä kätevä testausmenetelmä: jos sanojen väliin mahtuu adjektiivi, kyseessä ei ole yhdyssana.

Mutta Eijan äidinkielenopettajan opetus on siinä mielessä ontuva, että esim. Uusimaa taipuu Uudenmaan, eli molemmat tavut taipuvat.

Minusta on kuitenkin parempi kirjoittaa liian moni sana yhteen kuin liian moni sana erikseen. Siinä on sellainen vissi ero, että yhdys sana erikseen näyttää lappeen ranta taudilta, kun taas yhdyssanayhteen näyttää kirjoitusvirheeltä.

Ja kyllähän me kaikki hallitsemme kieliopin aivan täydellisesti, mutta joskus tulee kiireessä kirjoitusvirheitä... http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Puppe]

Kyllähän sääskenpahus on mielestäni ilmiselvä yhdyssana, vähän niinkuin pojankloppi.

<font face="Verdana, Arial" size="2">Yhdyssanoihinhan on tämä kätevä testausmenetelmä: jos sanojen väliin mahtuu adjektiivi, kyseessä ei ole yhdyssana.</font>

Tämäkin sääntö osoittaa sääskenpahuksen pesunkestäväksi yhdyssanaksi.

[Tero]

"yleensä (?) oikea vaihtoehto kuulostaa oikeemmalta."
Mulla on tuossa jo ongelmia, korva ei aina sano enää, kuten ennen. En puhu suomea kovinkaan paljon. Tämä nettikeskustelu ihmeellisesti auttaa myös puhetta. Silloin harvoin kun puhuu.

[Tuomo]

Puppe:
Kyllähän sääskenpahus on mielestäni ilmiselvä yhdyssana, vähän niinkuin pojankloppi.

Tarkasti jos otetaan, niin 'niin kuin' ei ole yhdyssana (enää).

Ja pojan kloppi taas kirjoitetaan erikseen. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

Katsopas: pojan kaunis kloppi. Se ei tietysti tarkoita mitään, mutta on kieliopillisesti oikein toisin kuin vaikkapa yhdys kaunis sana tai maito tukeva purkki.

Puppe:
Tämäkin sääntö osoittaa sääskenpahuksen pesunkestäväksi yhdyssanaksi.

Sääsken pahuksessa adjektiivin tunkeminen väliin on vähän ongelmallista. Kirjoittaisin sen silti erikseen, koska tuo neuvomani sääntö ei päde ihan kaikkiin sanoihin. [Suomen komea linna = Suomenlinna]

P.S. Oikeasti minulla ei ole muuten tarkempaa tietoa pojan klopista tai sääsken pahuksesta. Heittelen näitä nyt vain kielikorvan pohjalta.



[This message has been edited by Tuomo (edited August 05, 2001).]

[Puppe]

<font face="Verdana, Arial" size="2">pojan kloppi</font>

Eikun (yhteen vai erikseen http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif?) "pojan kloppi" erikseen kirjoitettuna tarkoittaa pojan hallussa olevaa puunpalaa (kloppi), "pojankloppi" (yhteen) taas poikaa. Vrt. "pojan pieni kloppi" -&gt; pieni puunpala, "pieni pojankloppi" -&gt; pieni poika

eikö? http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Tuomo]

Aivan oikein, Puppe! Enpä tuota itse huomannut. (En oikein tunne sanaa 'kloppi'.)

[Tuomo]

Tässä taas hyvä esimerkki siitä, kuinka tyhmiä tai laiskoja saksalaiset ovat, kun eivät pidä kielestään huolta:

http://www.wildies.de/nokia/nsma/nsma_de.html

Otsikot on sivulla englanniksi, mutta leipäteksti saksaksi. Mitähän sekakieltä se nyt sitten oikein on?

[Tero]

"Poliisi tutki myös sitä mahdollisuutta, että poika olisi lähtenyt Hyvinkäälle, mutta sielläkään häntä ei oltu nähty. Myös kaikki sukulaiset ja tuttavat käytiin läpi, mutta poikaa ei tavattu kenenkään luota."

Iltalehden jutusta.

Kielipoliisit, sanokaa kumpi on parempi: ei oltu nähty vai ei ollut nähty?

[Tuomo]

"Oltu nähty" on puhekieltä, "ollut nähty" kirjakieltä.

[Ville]

Joskus aiemmin puhuttiin Suomen paikannimistä. Kun J.R.R. Tolkien kirjoitti Taru Sormusten Herrasta -trilogiaa, hän opiskeli mm. suomea, jonka pohjalta hän kehitti kieliä kirjaa varten. Siten ei ole lainkaan ihme, että monet pienemmät paikannimet Suomessa kuulostavat kuin suoraan kyseisestä opuksesta: "Ristivaara", "Järvirova", "Kumpu", "Luuvaara", "Haurespää", "Isomaa", "Silmäselkä". Tuollaisia nimiä kartasta lukiessaan tulee aina mieli haluta lähteä samoamaan noita Suomen "unohdettuja" alueita.

[Lokari]

Kun etsin Teron toisaalla olevan viestin inspiroimana Googlesta sanaa 'kulakki', pomppasi eteeni Esa Anttikosken lisenssiaattityö Neuvostoliiton kielipolitiikkaa: Karjalan kirjakielen suunnittelu 1930-luvulla: http://www.geocities.com/Athens/4280/lisuri.html
Eilan kirjan inspiroimana aion katsella noita sivuja vähän tarkemmin viikonlopun aikana, ellei kaikki aika mene taas nurmikon leikkaamisessa ja talon ja tavaroitten siivoamisessa http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

Niin, mikähän se kulakki oikein on? Olen kuullut sanan lukemattomia kertoja; joku petturi siitä tulee mieleen.

Amerikassa kuulee joitakin ihmisiä, varsinkin poliitikkoja, haukuttavan 'liberaaleiksi', jolla tuntuu olevan negatiivinen sävy. Mitä se oikein tarkoittaa? Suomen sana liberaali on minusta positiivinen, sekä adjektiivina että substantiivina. Olen joskus jopa äänestänytkin Liberaalista Kansanpuoluetta! Ja Kanadassa liberaalinen puolue on suosittu.

[Tero]

Gummerruksen Tietosanakirjan mukaan

kulakki -- oikea nyrkki. Venäläinen nimitys suurtalonpojille, jotka kohtelivat säälimättämästi alaisiaan ja velallisiaan. Neuvostoliitossa niiden noin 2 miljoonan talonpojan pilkkanimi, jotka kieltäytyivät hyväksymästä maatalouden kollektivisointia. 1928-33. Likvidoitiin tai karkoitettiin Siperiaan.
..............
liberaalilla on kaksi merkitystä.

Amerikoissa abortin suosiva ja kaikkea moraalitonta ymmärtävä, lepsusti rikollisia rankaiseva selkärangaton ihminen.

Euroopassa liberalismi viittaa taloteen, ilmeisesti vapaaseen talouteen.

[alo]

Lainaus "liberaali: Amerikoissa abortin suosiva ja kaikkea moraalitonta ymmärtävä, lepsusti rikollisia rankaiseva selkärangaton ihminen."

Hehehehehehehehehe...

[Lokari]

Tero, kulakki selvisi minulle, kiitos.

Kanukkien käsitys liberalismista lienee lähempänä eurooppalaista kuin amerikkalaista tulkintaa. Haku Googlesta 'liberal party' tuo ensimmäiseksi Kanadaa nyt hallitsevan Liberal Partyn sivut. Sieltä jostain löysin puolueen tarkoitusperiä:

The roots of the Liberal Party are as old as Canada itself.

The principles that have guided its growth include those of human dignity, responsibility, and individual freedom, within the framework of a just society.

The Liberal Party embraces equality of opportunity for all persons, enhancement of our unique and diverse cultural community, recognition of Canada's two official languages, and preservation of the Canadian identity in a global society.

[Puppe]

http://www.euro.ecb.int/fi/section.html:
<font face="Verdana, Arial" size="2">
Euro lähikuvassa

Kahdessatoista Euroopan unionin jäsenvaltiossa aletaan käyttää euroseteleitä ja -kolikoita 1.1.2002.
</font>

Kyllä sillä palkalla, mitä EU-kääntäjät saavat, pitäisi osata kirjoittaa kunnon suomea, eikä mitään "aletaan käyttää"-tönkkö-suomea. Pitäisi olla "otetaan käyttöön eurosetelit ja -kolikot".

[This message has been edited by Puppe (edited August 10, 2001).]

[Puppe]

Ja heti suomenkielisellä pääsivulla

http://www.euro.ecb.int/fi.html
<font face="Verdana, Arial" size="2">
Eurosetelit ja -kolikot lasketaan liikkeeseen 1.1.2002. </font>

Pitäisin tietenkin olla "lasketaan liikkeelle". Olen löytänyt nämä virheet vain vilkaistuani nopeasti tuota euro-sivustoa. Ei hyvältä vaikuta.

[Tero]

Voittehan te ottaa ne eurot käyttöön, mutta minä alan niitä käyttää kun saavun sinne. Mitäs pitäs tehdä yhdelle sata-markkaselle?

[Puppe]

No jos tule vasta 1.3.2002 jälkeen, se satanen pitäs käydä pankissa vaihtamassa juuroiksi, mutta jos menet vaikka pieneen liikkeeseen jossa omistaja on myymässä taikka torille, niin eiköhän se maksuksi kelpaa.

[Eija]

Keho vai ruumis?

Neiti Hoikkala http://viestit.etusivu.net/old/rolleyes.gif, minun entinen suomenmaikkani (huom! yhdyssana) opetti, että sanotaan ke-ke-keho, kun ihminen on elossa ja ruu-ruu-ruumis, kun ihminen on kuollut.

Vai pitäisikö sanoa ihmisraato? http://viestit.etusivu.net/old/confused.gif

[Ville]

Molemmat ovat oikein, mutta "ruumis" kuulostaa kuolleemmalta kuin keho, ehkä siksi, että sanaa "ruumis" käytetään esim. yhdyssanoissa "ruumishuone" tai "ruumisauto". Silti voidaan sanoa esim. "ruumiin toiminnot" elintoimintoihin viitatessa, ja kuolleella ei juuri ole elintoimintoja, joten ruumis-sanaa voidaan käyttää siis myös elossa olevasta kehosta. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[Lissu]

Entäs: "over my dead body"... sitä ei ehkä pitäisi kääntää sanalla: vartalo. http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

Yksi tuttavani Suomessa kysyi, mikä on "vahingonilo" englanniksi. En minä siihen mitään osannut vastata. Sanoinpahan vaan, ettei tuo sana kuulu sanavarastooni. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif
Mutta se jäi vaivaamaan. Löysin joitakin vastaavia ruotsin ja ranskan sanakirjoista Suomessa. Niihin löytyikin sanat. Ja nyt juuri tarkastin omastani. Eli: "pleasure in someone else's misfortune."

Mutta en keksi omaa, yksilöllistä englanninkielistä sanaa "vahingonilolle." Vai onko sellaista?
Tietysti voisi sanoa "misery loves company", mutta sillä on vähän eri merkitys.

[Tuomo]

Lissu: Minunkaan sanakirjani ei tiennyt sanaa 'vahingonilo' englanniksi.

[Eija]

vindictive

[Lokari]

FinnPlacen sanakirja (http://212.213.217.194/cd/enfin4.htm) tuntee nuo sanat, mutta sen mukaan vindictive ei ole vahingonilo. Kokkeilkaa, hyvät immeiset!

[Eija]

I felt such deep malicious pleasure in Lokari's reply to my vindictive offer! http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

[Lissu]

Lokari: Hyvä linkki! Tuoltahan voi tarkistaa kaikenlaista...

Yksi toinen kieliasia tuli mieleen. Suomen TV:ssä oli Elvis Presleyn bändin kitaristin haastattelua. Hän sanoi, että Elvis oli hyvin 'down-to-earth guy', mikä oli käännetty sanalla 'maanläheinen'. Minä olisin taas kääntänyt sen sanalla 'rento'.
Tuo digi-sanakirja antaa 4 erilaista käännöstä sanalle down-to-earth:
1)asiallinen
2)käytännöllinen
3)maanläheinen
4)realistinen

Vielä toinen kinkkinen sana: elämys. Siihen löytyivät käännökset: event ja experience. Mutta sanalle elämysmatkailu ei löytynyt käännöstä.
PS: Elämykset tuntuivat olevan todella tärkeitä asioita Suomessa kesällä. Radiossa joku tutkija kertoili jopa seksistä, että siitä etsitään lähinnä vain elämyksiä. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[Tuomo]

Lissu: Suomessa elämyksistä on tullut viime vuosina uskomaton hullutus.

Vielä joskus nuorempana minä surkuttelin, kun matkatoimistot eivät myyneet elämysmatkoja (eli matkoja muualle kuin hotelleista täysille aurinkorantasaarille).

Nykyisin elämysmatkoja myy vaikka mikä firma. Jos olisin silloin ollut vanhempi, olisin kai voinut kääriä valtavasti tuohta perustamalla elämysmatkatoimiston.

Suomalainen nuori sukupolvi hakee elämästään ensi sijaisesti elämyksiä, mikä on sinänsä ihan jees, jollei se mene liiallisuuksiin.

Nykyajan tauti on myös se, että elämykset eivät enää tunnu miltään. Tästä on tehty elokuvakin, Levottomat (http://www.freax.com/fin/levottomat.html), joka mainosten perusteella oli enimmäkseen kaapelikanavatavaraa, eikä mitenkään asiallinen aiheen käsittelijä.

Luulen, että huumeidenkin suuri määrä nykyajan yhteiskunnassa johtuu nimenomaan siitä, että elämysten jälkeen uudet elämykset eivät ole enää tuntuneet yhtään miltään ja huumeista haetaan vielä rankempia elämyksiä.

Suuret ikäpolvet eivät hakeneet elämyksiä. He olivat hiljaa ja tottelivat. Monet suurten ikäpolvien edustajista ovat tehneet pitkän uran esim. saman teollisuusyrityksen palveluksessa, koska siihen maailman aikaan kulttuuri suosi individualismin sijasta kollektiivista yhteistö ennen minua -asennetta.

En silti sanoisi, että nykyajan nuoret olisivat kaikki liian elämyshakuisia. Ylilyöntejä tapahtuu kaikkialla, mutta en kaipaisi silti enää vanhaankaan.

Elämästä on helpompi nauttia, kun osaa olla vähän individualisti. Töissä voi olla kivaa eikä sen työpaikan, johon ensiksi kesätöihin osuu, tarvitse olla elämänura.

[Lokari]

Tuomo, koitko Amerikan matkallasi yhtään elämyksiä?

[Lissu]

Tuomo: Ai että sanoitkin naulan kantaan!

Tuollaiselta minustakin suomalainen elämätyyli tuntuu. Varsinkin nuoret ovat hyvin elämyshakuisia. Ja heillä on siihen enemmän aikaa kuin, jos vertaan heitä esim. amerikkalaisiin nuoriin. Täällä ollaan jo nuoresta mukana työelämässsä. Ja tahti on kiireellisempää...

Minun Suomen kodissani eletään vielä tuota sinun kertomaasi vanhaa aikaa jossain määrin. Vanhemmilleni on ollut hyvin vaikeaa hyväksyä nykyajan elämykset, ja runsaat vapaa-ajan harrastukset. He itse ovat nauttineet vain pelkästä työnteosta. He myös kauhistelevat kuinka paljon ihmiset käyttävät autoa, ja sitä kuinka "jatkuvasti poltetaan bensiiniä."

Meni taas asian vierestä, mutta menköön. Suonette anteeksi!

[Tuomo]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Lokari:
Tuomo, koitko Amerikan matkallasi yhtään elämyksiä?</font>

Yhden elämyksen matkan aikana koin. Se olikin aika iso: elämys alkoi 6.6. ja päättyi 24.6.

Lissu: Voi työntekokin olla elämys. Ainakin minulla on lyhyehkön työhistoriani aikana ollut silti montakin projektia, jotka koen elämyksinä, vaikka ne ovatkin olleet osa työtä. Elämysten ei minusta tarvitse aina liittyä vapaa-aikaan.

[Tero]

SK siirtolaisartikkelissa:

...jonka jäsenistä kaksi viidestä oli aikoinaan suomensukuinen.
...........

Kirja on kotona, mutta muistaakseni KAKSI OLI on oikein. MIEHET OLIVAT, mutta kaksi miestä oli. Mikä mua hämää on se loppu, suomensukuinen. Eikö voisi sanoa suomensukuisia?

[This message has been edited by Tero (edited August 24, 2001).]

[Tuomo]

Soitin äsken elämäni ensimmäistä kertaa Kielitoimiston (http://www.kotus.fi/huolto/kielitoimisto/) palvelunumeroon +358-9-7014991.

Kysyin, miten suomen kielessä merkataan kellonajoissa (digitaalisissa) sekunnit. Oikea merkitsemistapa on tämä:

tunnit.minuutit.sekunnit,sadasosat.

Eli esim. 13.51.15,97.

Kielitoimiston palvelunumero on aika kätevä. Ei maksa mitään, mutta numero on aika ruuhkainen. Sain tiedon noin viiden minuutin sisällä, kun taukoamatta soitin uudelleen varattuna olleeseen numeroon.

[Nille]

Kielitoimistosta saa myös vastauksen sähköpostitse. Kysyin kerran gradua kirjoittaessani, ovatko sanat tämmöinen, semmoinen, jommoinen ja mimmoinen hyvää kirjakieltä (vai kenties pelkkää Turun murretta). Vastauksen mukaan muut paitsi viimeinen kelpaavat asiatyyliin hyvinkin.

[Nomade]

Vanha juttu, mutta kommentoin kuitenkin ;-)

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Lissu:
Yksi tuttavani Suomessa kysyi, mikä on "vahingonilo" englanniksi... Eli: "pleasure in someone else's misfortune."
</font>

Eikö vahingonilo ole gloat? Käytetään kyllä verbinä enemmän kuin substantiivina, mutta molemmat ovat olemassa...

Merriam-Webster (http://www.m-w.com) sanoo:

===
Main Entry: 1gloat
Pronunciation: 'glOt
Function: intransitive verb
Etymology: probably of Scandinavian origin; akin to Old Norse glotta to grin scornfully
Date: 1676
1 obsolete : to look or glance admiringly or amorously
2 : to observe or think about something with triumphant and often malicious satisfaction, gratification, or delight &lt;gloat over an enemy's misfortune&gt;
- gloat·er noun
- gloat·ing·ly adverb
===

[This message has been edited by Nomade (edited February 06, 2002).]

[Tuomo]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Nille:
tämmöinen, semmoinen, jommoinen ja mimmoinen </font>

Eikö suomen kieli olekin ihanaa? http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

Muuten: ovatko jommoinen ja semmoinen synonyymejä?

[Nille]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Tuomo:
Muuten: ovatko jommoinen ja semmoinen synonyymejä?</font>

Ei minun mielestäni. Jommoinen on sama kuin jollainen. Laita vaikka Googlelle hakusanaksi, niin jo löytyy esimerkkejä.

[Tuomo]

"Poliisin soittaessa äidille selvisi, ettei tällä ollut tarkoitusta hakea lastaan asunnosta. Tämän jälkeen sosiaaliviranomaiset tekivät lapsen osalta kiireellisen huostaanoton."

Näin sanotaan Hesarin jutussa tiistaisesta lapsen huostaanotosta Meri-Rastilassa (http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020213OL47).

Tässä on hauska tuplamerkitys: lukija ei voi olla ihan varma, selvisikö äidille poliisin soittaessa, ettei hän (äiti) aio hakea lastaan pois vai selvisikö poliisille heidän soittaessa äidille, että tämä (äiti) ei aio hakea lastaan pois.

Hmmm...

[Eija]

http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif Kiva tämä Suomen kieli! Puolustukseksi täytyy myöntää, että tuollaisia virheitä esiintyy kaikissa kielissä.

Harmittavampi virhe on minusta on, kun kirjoittajalla on "saapas suussa". Minulla tuo tilanne on jatkuvasti! Siis, tarkoitan, ettei aina tai useinkaan tule ulos mitä yritän sanoa! http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif http://viestit.etusivu.net/old/mad.gif http://viestit.etusivu.net/old/rolleyes.gif http://viestit.etusivu.net/old/tongue.gif

[Nille]

Ei tuossa minun mielestäni juuri väärinkäsitystä voi tulla. En laskisi sitä virheeksi.

[Eija]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Tuomo:
"Poliisin soittaessa äidille selvisi, ettei tällä ollut tarkoitusta hakea lastaan asunnosta. </font>

Ai, minä kun luulin puheen olleen poliisin lapsesta! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[This message has been edited by Eija (edited February 13, 2002).]

[Puppe]

Tällä sana voi viitata äitiin tai poliisiin, jos lause irroitetaan asiayhteydestään. En täysin ymmärrä, mitä väärinkäsitystä Tuomo ajoi takaa alkuperäisessä viestissä.

[klikkaaja]

kielenkäytössä pyritään olla tarkkana kun kirjoitetaan sopimuksia, lakeja, teknillisiä ohjeita

silloin sanoja se ja tämä on tarkkaa vahdittava, ja joskus käytettävä muuta sanaa, vaikka tylsänä toistona

"Poliisin soittaessa äidille selvisi, ettei tällä ollut tarkoitusta hakea lastaan asunnosta. Tämän jälkeen sosiaaliviranomaiset tekivät lapsen osalta kiireellisen huostaanoton."

tuo nyt on vain pelkkä uutinen

ihan selvä noinkin

[Tuomo]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Puppe:
En täysin ymmärrä, mitä väärinkäsitystä Tuomo ajoi takaa alkuperäisessä viestissä.</font>

Uutista lukiessani rupesin pohtimaan, kummalle osapuolelle, poliisille vai äidille selvisi, ettei lasta aiota hakea. Kyllähän siitä tietysti ymmärtää jokainen ajatteleva aikuinen, mitä uutinen yrittää sanoa, mutta kun asiaa ajattelee toiselta kannalta, ei hullunkurisia merkityksiä voi myöskään poissulkea. Eli: lause sisältää minusta tuplamerkityksen.

[Puppe]

Jaa-a, minusta "tarkoitus" sanaa ei voi käyttää noin. Siis äidille ei voi selvitä, että hänellä ei ole tarkoitusta tehdä jotain, sillä vain äiti voi tietää tarkoituksensa http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

sen sijaan jos lause olisi ollut
"Poliisin soittaessa äidille selvisi, ettei tämän tarvitse hakea lastaan asunnosta".

[Tuomo]

"We have been in contact ever since."

Sanokaas englannin taitajat, miksi tuossa lauseessa on sana "ever"? Miten merkitys muuttuisi - vai muuttuisiko ollenkaan - jos sen ottaisi pois?

[Nille]

Hmm, oikeastaan en osaa englantia, mutta eikös "ever" tarkoita "aina", ja "since" "siitä lähtien"?

Since-sanan jälkeen pitäisi ehkä olla "then". Siis "ever since then", aina siitä lähtien, mutta ehkä tuo on jokin fraasi.

[This message has been edited by Nille (edited February 21, 2002).]

[Zzeus11]

Jos jättää ever pois niin pitäisi lisätä joku sana vastaamaan kysymykseen since when or what.

Ever voisi tarkooittaa esim 'ihan' siita asti.

[Tero]

Tuomo, kysymyksessä on nk. "idiom", sanonta. Niitä on tuhansia, koska englanti on niin epätarkka kieli sanoa kaikki sanantarkkaan. Ball park figure, head over heels ja sellaisia.

[Zzeus11]

Englannin kielessä on vain noin 600 000 sanaa, yli kolme kertaa enemmän kuin suomen kielessä, joten kielen kaytön epätarkkuus useimmiten johtuu laiskuudesta tai osaamattomuudesta.

[Nille]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Zzeus11:
Englannin kielessä on vain noin 600 000 sanaa, yli kolme kertaa enemmän kuin suomen kielessä, joten kielen kaytön epätarkkuus useimmiten johtuu laiskuudesta tai osaamattomuudesta.</font>

Sepä se. Mielenkiintoinen kysymys onkin, kumpi on pidemmän päälle vaikeampi kieli, suomi vai englanti? Uskoisin että ainakin äidinkielenä suomi on helpompi. Englanninkielistenhän pitää opetella sanojen ääntämyksetkin erikseen, ja sitten on näitä sanontoja, jotka kiusaavat englantia vieraana kielenä opettelevaa. Sanontoja on paljon kyllä esimerkiksi saksassa ja hollannissakin.

[Tero]

Englannin epätarkkuus ei riipu ollenkaan sanamäärästä vaan lauseitten rakenteista ja kieliopista. Ja on vain niin, ettei toisia asioita voi ilman idiomeja ollenkaan selostaa.

[Zzeus11]

Joo, asutaan sitten epämääräisessä maassa epätarkan kielen kanssa.

Niinhän se aina on että suomi, suomalaisuus, ja suomen kielikin on mailman parasta, ainakin parempaa kuin mikään englantilainen tai varsinkin amerikkalainen, no matter what!

Kuitenkin monet kansainväliset kielentutkijat, ei suomalaiset, tuumaavat että englanti loppujen lopuksi on aika vaikea kieli jos haluaa hallita sen täysin oikein.

[Zzeus11]

http://www.kansanuutiset.fi/viikkolehti.htm

Tässä lisää suomen erinomaisuudesta, mannaa Terolle ja muille suomi hulluille!!!!!

[Tero]

No kyllä saksakin ja latina kelpaavat tarkkuuden puolesta...

[Zzeus11]

Saksa, latina ja ehkä suomikin olivat tarkkoja kieliä kauan sitten, mutta kehitys on pitänyt huolta siitä että jäykät, hitaat, kömpelöt kielet sääntöineen ovat jääneet auttamattomasti jälkeen nyky elämän, teknologian, harrastusten etc etc kuvaamisessa.
Saksan ja suomen kieli ovat parhaat valtion byrokraatille jolle suurin kauhistus on tehokkuus ja joustavuus missään ilmaisussa.

[Tuomo]

Hetkinen, mitenkäs vaatimattomasta kysymyksestäni alkanut keskustelu muuttui yht'äkkiä Suomi vs. USA -kiistelyksi? Miksi te, hyvät ihmiset, kaivatte kiistaa joka ikisestä keskustelusta!? http://viestit.etusivu.net/old/mad.gif

Nille: Suomen kieli on siinä mielessä helppo lasten opetella, että lausumisasu on sama kuin kirjoitusasu. Mutta oikeastaan tämä koskee vain lukemisen ja kirjoittamisen opettelua. On tutkittukin sitä, kuinka nopeasti äidinkielenään englantia puhuva lapsi ja äidinkielenään suomea puhuva lapsi oppivat lukemisen ja kirjoittamisen. Esim. Englannissa kirjoittamisen ja lukemisen oppimiseen koululaisilla menee huomattavasti kauemmin kuin suomalaiskouluissa. Mutta ulkomaalaisten on taas hyvin vaikea opetella suomen kieltä, jota pidetään maailman toiseksi vaikempana kielenä. Vaikein on joku murre Intiassa.

Tällä asialla on siis puolensa.

Englannin kielessä tosiaan riittää sanoja, kuten Zzeus mainitsi. Tämä johtuu siitä, että erikoissanastoa on niin älyttömästi. Suomen kielessä erikoissanastoa on vähän, jonka vuoksi englannista on lainattu paljon sanoja esim. tietokonealan erikoissanastoksi.

[Tuomo]

Kiitos muuten vastauksesta kysymykseeni. Opin taas vähän uutta.

[Nille]

Mikähän mahtaa olla keskimäärin ihmisen sanavaraston suuruus? Shakespeare taisi käyttää jotain 10 000 sanaa muistaakseni, mutta hän oli poikkeus.

[Nille]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Tuomo:
Mutta ulkomaalaisten on taas hyvin vaikea opetella suomen kieltä, jota pidetään maailman toiseksi vaikempana kielenä.</font>

Tuota nyt on vähän vaikea uskoa. Mistäs lähteestä sait tuon tiedon?

Englanninkielisten parissahan on suosittu harrastus opetella sanakirjasta uusia sanoja ja sanontoja. Olen itsekin semmoisella postituslistalla (http://wordsmith.org/awad/index.html), johon tulee päivittäin jos jonkinlaisia sanoja.


[This message has been edited by Nille (edited February 22, 2002).]

[Vataska]

Zzeus, ei kai vain alivaltiosihteeri Johnny Åkerholm ole sukua sinulle? Teistä ainakin syntyisi loistava Suomi lättänäksi-tiimi.

[Tuomo]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Nille:
Tuota nyt on vähän vaikea uskoa. Mistäs lähteestä sait tuon tiedon?</font>

Tällainen tieto on jo pitkään kierrellyt lukiopiireissä, joissa liikuin vielä viime vuonna. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

Lähdettä en tiedä.

[Tero]

Suomen kilessäkin on eräs puute: ei ole futuuria. Mutta me sanommekin silloin tarkkaan mitä tahdomme esittää. Minä vien tämän huomenna postiin, eli I will take this to the post office tumorrow.

Venäjästä puuttui kai joku verbin muoto myös.

[alo]

- Mina aion vieda taman huomenna postiin.
- Mina tulen viemaan taman huomenna postiin.

?

[Tuomo]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by alo:
- Mina tulen viemaan taman huomenna postiin.
</font>

Tämä on teknisesti ottaen vastoin suomen kielioppisääntöjä. Toki puhekielessä sanotaan aika usein noin, mutta se on silti virheellinen lause.

Suomessa ei ole futuuria, joten ainoa tapa puhua tulevasta on käyttää preesensiä, joka siis sisältää suomessa nykyhetken ja tulevan.

"Vien kirjeen postiin". Jos halutaan kertoa, milloin, voidaan lisätä: "Vien kirjeen postiin huomenna."

[Nille]

Vai on tuo lause kieliopin vastainen. Merkillistä.

Venäjästä siis puuttuu perfekti ja pluskvamperfekti, mutta siinä on paljon muita verbimuotoja, aspektipareja, gerundeja ja partisiippeja. Systeemi on siis yksinkertaisesti erilainen kuin englannissa tai suomessa.

[This message has been edited by Nille (edited February 22, 2002).]

[klikkaaja]

Tuomo, milloin "tulet" rakenne on sitten oikein?

miten käännät "you will come to regret your decision" ?

tulet katumaan päätöstäsi (mun mielestä)

kadut päätöstäsi tarkoittaa että kadut jo nyt

[Zzeus11]

Vataska, viittaan Kansan Uutisten artikkeliin, Suomi on mailman paras maa ja sillä hyvä.

Englannin kiletä puhutaan monessa eri maassa äidinkielenä, englanti, skotlanti, irlanti, wales, austraalia, etelä afrikka, kanada ja monet entiset commonwealth maat vaikuttivat kielen kehitykseen aikoinaan , esim intia.

Varsinkin englannin englanti versioissa on valtava määrä sääntöjä, poikkeuksia etc jotka tekee kielestä hyvin tarkan, siis ei epätarkan, sanoja on liikaakin kuvaamaan äärimmäisen tarkalla tavalla mitä tahansa, syy tarkkuuden puutteeseen on opetuksen ja oppimisen taso. Jos kuuntelee hyvin tarkkaan jonkun Oxrordin tai Cambridgen englannin kielen tai englannin kirjallisuuden professorin luentoa, niin ei sen täsmäällisempää ja tarkempaa kielenkäyttöa löydä mistään. Sama pätee täälläkin paremmissa kouluissa, mutta ei yllä ihan englantilaisten tasolle.
Tavallinen pulliainen ei tuosta tarkuudesta tai täsmällisyydesta paljon välitä jokapäiväisessa elämässa, täällä, englannissa, tai suomessa.
Suomen kieli on paljon helpompaa jos ajatellaan että pitää puhua, lausua, ja rakentaa kieliopillisesti lauseet oikein, poikkeuksia ei löydy juuri ollenkaan, lausuminen on aina sama, ja kieli alue ei ole uhattuna minkään muun maan saman äidinkielen kehityksen suuntauksista.

[klikkaaja]

englanninkielen historia on mielenkiintoinen

BBC:llä oli aikoinaan mainio sarja The Story of English

englanti on tyypillinen moneen kertaan muokattu kieli

se muodostui siitä kun eri kansat joutuivat kommunikoimaan naapureidensa kanssa

heillä oli paljon samaa sanastoa mutta eri kileioppi

lopulta muodostui yhteinen kieli joka jätti mm. sijamuodot pois ja käytti prepositioita kaikkeen

saksassa on sekä sijamuodot (objekti ym.) että prepositiot, joten se ei ole ollut aivan saman myllerryksen kohde kuin englanti

pari sataa vuotta enne Shakespearea englanti oli aivan erilaista, saksaan verrattavaa germaanista kieltä

http://viestit.etusivu.net/old/cool.gif suomikin ihan mielenkiintoinen kieli, mutta sen historia on kauempana menneisyydessä, joten siitä ei ole niin paljon tietoja

esimerkiksi siitä ei ole tietoa miten suomi ja eesti erosivat omaksi haarakseen http://viestit.etusivu.net/old/cool.gif

[klikkaaja]

tässä on helppolukuinen kirja

http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/0380715430/qid=1014392257/sr=2-1/ref=sr_2_1/104-5050954-6021525

siinä on muutamia virheitä, mutta jos ei ole ennen englannin kielen historiaan tutustunut, helppo "introduction"

amazonin teksteistä saa kirjasta jonkunlaisen käsityksen

[Eila Kalinina]

Kun tulin Suomeen v.1991, tuli vastaan sellaista, jota en laisinkaan ymmartanyt. Esim. Milloin ollaan ensimmaisella tai yhdeksannella luokalla, kun sanotaan eka, toka, ysi, kasi. En kysellyt, odotin, etta ajan myota "arvaan". Kun jotain ei voinut, tai ei saanut, sanottiin en pysty. Olin tottunut etta pystya tarkoittaa jotain teravaa, puukko on niin tylsa, se ei pysty, tai hampaat ei pysty jyrsimaan tuota luuta. Lapset tippui, luulin etta lasketaan leikkia, mutta se yleista. Minun huomautuksista ei tarvitse valittaa. Mutta kun seuraan naita kieliopillisia sivuja, niin vanhakin jotain oppii.

[klikkaaja]

puhekielellä ja kirjakielellä on Suomessa suuri ero

maahanmuuttajilla täytyy olla mahdollisuuksia molempien oppimiseen

[kösse]

Eija Kalinina: Tulitko Venäjältä? Vaimoni on Petroskoista.

[Tuomo]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by klikkaaja:
miten käännät "you will come to regret your decision" ?

tulet katumaan päätöstäsi (mun mielestä)

kadut päätöstäsi tarkoittaa että kadut jo nyt</font>

Itse asiassa tuo pitää kyllä kieliopin mukaan sanoa esim: "Kadut vielä päätöstäsi".

Tulla-verbiä ei voi suomessa käyttää kuin tulemisen yhteydessä - siis silloin, kun joku tai jokin liikkuu paikasta toiseen. Futuurissa se ei kelpaa missään tapauksessa.

Tämä on vähän hassua, mutta toisaalta loogista. Itsekin puhun aina tulemisesta, kun puhun tulevaisuudesta. Mutta meille opetettiin lukiossa moneen kertaan, että se on yksinkertaisesti väärin.

Tässä tapauksessa englanti ja muut vastaavat ovat käytännöllisempiä kieliä, kun niissä on selkeä futuuri. Suomeenkin futuuria on joskus oltu kehittelemässä, mutta toistaiseksi virallista futuuria ei ole.

Toinen kompa on tuo sana "oltu". Sitä ei saa käyttää kaikissa tilanteissa, missä ihmiset sitä yleensä käyttävät. En vain nyt muista niitä esimerkkejä...

[Tero]

"Third Cache of Georgia Bodies
Nearly 300 corpses found; defense attorney has gag order issued" krematorio-jutussa

Pitikö uutisessa mainita sana gag? Muutenkin yököttää tämä uutinen.

[Lokari]

Tuomo, sanoit: Itsekin puhun aina tulemisesta, kun puhun tulevaisuudesta.

Et varmaan edes tajua miten oikeaan tuo lausumasi osui! Tässä pari vinkkiä asian ymmärtämiseksi:

Vitsi: "Multa tuli jo", sanoi puutarhuri sihteerilleen.

Englannissa cum on sanan come synonyymi tietyissä tapauksissa. Tee haku Googlesta "i'm cumming", jolloin saat yli 39000 tulosta. Ne kertovat aika suoraan, mistä on kysymys. En muuten minäkään oppinut tätä asiaa koulussa http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

[Nille]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Lokari:
Englannissa cum on sanan come synonyymi tietyissä tapauksissa. </font>

Näyttää lähinnä tahalliselta kirjoitusvirheeltä. Noitahan näkee. Eikös cum ja come lausuta samalla tavalla?

[Tero]

Meillä oli yliopistossa cumulative kokeita. Se lyhennettiin cume ja lausuttiin kjuum. Kun kaikki oli läpäissyt, täytyi pitää bileet. Kerran ilmoitustaulullamme oli lappu jonkun tulevista cum parteista! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Lokari]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Nille:
Näyttää lähinnä tahalliselta kirjoitusvirheeltä. Noitahan näkee. Eikös cum ja come lausuta samalla tavalla? </font>Riippuu siitä, missä yhteydessä sitä käytetään. Jos sillä tarkoitetaan pingottamista (opiskelua), se lausutaan kjum; jos siemennestettä tms. se lausutaan kam.

Mainio 'New Dictionary of American Slang' sanoo:
&lt;come&gt; 1 v To have an orgasm; ejaculate semen 2 n (also cum) Semen, or any fluid secreted at orgasm 3 n An orgasm 4 n (also cum) Any viscid food or other substance resembling semen. - Tulee mieleen Suomen intissä ainakin vuonna 1960 suosiossa ollut jälkiruoka 'vääpelinräkä', jota myös jarruksi kutsuttiin. Se voisi olla englanniksi 'cum' http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

Suomen slangia voi oppia hieman Spede-vainaan sivulta Spula-Aho Sanasto (http://www.valonen.com/spedenet/pulaaho/sanasto.html).

Kun kirjoitin yllä olevan, en ollut nähnyt vielä Teron viestiä. Meillä on näköjään samantapainen käsitys sanasta kjum tai kjuum; tuon uun pituus riippunee siitä, miten etelässä ollaan.

[Eija]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by klikkaaja:
Tuomo, milloin "tulet" rakenne on sitten oikein?

miten käännät "you will come to regret your decision" ?

tulet katumaan päätöstäsi (mun mielestä)

kadut päätöstäsi tarkoittaa että kadut jo nyt</font>

Lienekö tuo korrektia englantia? Eikö kysymysmuoto ole kieliopillisesti englanniksi oikein: "You will regret your decision"?

Koska suomenkielen sääntöjen mukaan kolmea välimerkkiä ei saa kirjoittaa perätysten, ylläolevan viimeisen lauseeni lopusta puuttuu piste sanan "decision" jälkeen. Mikä on oikea kirjoitusmuoto sanan "decision" jälkeen?

[Zzeus11]

"You will regret your decision!" tai

"Will you regret your decision?"

Question marks and exclamation marks go inside the quotation marks if the quotation is a question or an exclamation.
Samoin periods and commas always go inside the quotation marks.

Eija asked, "Will you regret your decision?"

Lause joka alkaa "You will ...' kuulostaa enemmän joko command tai exclamation, ehkä assumption mutta ei sinänsä kysymykseltä, varsinkaan jos ei näe kysyjän eyebrows.

Suomalaisista säännöistä en tiedä hölynpölyä.



[This message has been edited by Zzeus11 (edited February 24, 2002).]

[klikkaaja]

Eija, pistin siihen lauseeseen tahallani "come" verbin, jotta näin miten se käännetään

mutta "will come to" on kyllä ihan oikea muoto englanniksi, vaikkei tavallisin

come kuvaa jonkunlaista prosessia joka tapahtuu ajatuksissasi sanonnan ja ennustetun hetken välillä

klikkaaja ei käytä pisteitä eikä turhia välimerkkejä

ja Eija, kysymysmerkki oli suomenkieliseen osaan!

miten käännät "[sanat kuten alla]" ?




[This message has been edited by klikkaaja (edited February 24, 2002).]

[Tero]

Colleen Cotterin (http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/1864501820/qid=1015207953/sr=1-1/ref=sr_1_1/104-2994760-3297551) USA Phrasebook on mielenkiintoisesti koottu. Tuomolle reissuun mukaan? Voi lukea ajankuluksi, mahtuu taskuun.

[Tuomo]

Originally posted by Eija
Koska suomenkielen sääntöjen mukaan kolmea välimerkkiä ei saa kirjoittaa perätysten, ylläolevan viimeisen lauseeni lopusta puuttuu piste sanan "decision" jälkeen. Mikä on oikea kirjoitusmuoto sanan "decision" jälkeen?


Jos tarkoitat ihan suomen kielen kirjoitusasua, niin tuo käyttämäsi kirjoitusmuoto oli ihan oikein.

Lainaukset aiheuttavat aina vähän päänvaivaa. Periaatteessa niitä voi käyttää näin:


Työkaverini sanoi silloin, ettei "ehdi tekemään asiaa tänään".
Työkaverini sanoi silloin: "En ehdi tehdä asiaa tänään".
Kun työkaverini sanoi silloin "en ehdi tehdä asiaa tänään", totesin että minun pitää varmaan silloin se tehdä.


Näistä tuo viimeinen on ongelmallisin, sillä en osaa ihan varmaksi sanoa, miten tuo lainaus pitäisi sijoittaa toteamuslauseen keskelle.

Pilkkua muuten suomen kielessä käytetään niin, että lauseesta "kun työkaverini totesi tämän, huomautin, että minun pitää varmaan silloin se tehdä" voi jättää pois tuon toisen pilkun, jolloin se on siis oikein myös muodossa: "Kun työkaverini totesi tämän, huomautin että minun pitää varmaan silloin se tehdä".

Sanan molemmille puolille ei siis tarvitse laittaa pilkkua, jos ei halua.

[Tuomo]

Originally posted by Tero
Colleen Cotterin (http://www.amazon.com/exec/obidos/ASIN/1864501820/qid=1015207953/sr=1-1/ref=sr_1_1/104-2994760-3297551) USA Phrasebook on mielenkiintoisesti koottu. Tuomolle reissuun mukaan? Voi lukea ajankuluksi, mahtuu taskuun.

Kiitos vinkistä; täytyy tutkia!

[Tuomo]

Keksitäänpäs, etusivulaiset, hyvä suomennos sanalle spämmätä, eli spammata. Se siis tarkoittaa roskapostin lähettämistä, eli kaikkea sitä, mitä minä ja Puppe kirjoitellaan Etusivulle. ;)

Mutta miten sen voisi sanoa suomeksi lyhyesti?

[klikkaaja]

Se on niinkuin yrittäisit suomentaa sanoja mopo tai telkkari. Ei kannata. Spämmätä kelpaa nyysseihin
http://groups.google.com/
laita sana spämmätä, ja saat 135 vastausta

[Nille]

Spämmi voisi olla kompostia. Spämmätä olisi siten kompostoida. Jätettähän ne roskapostit ovat, vai mitä? Komposti on hyvää lannoitetta samoin kuin hevonkikkaratkin. Spämmi taas on pelkkää p*aa.

[Nille]

Täällä kun on monia englannintaitoisia, niin kysynpä yhtä asiaa.

Kumpi ompi siis oikein?

It is expected that the structure depend crucially on the dimensionality of the system.

vai

It is expected that the structure depends crucially on the dimensionality of the system.

Siis tuleeko "depends" vai "depend"? Olen kuullut että noissa that-lauseissa pitää olla verbi jossain subjunktiivissa, jossa ei ole ässää, mutten ole varma. Tänx voor eni help.

[Ville]

Sanoisin, että jälkimmäinen vaihtoehto on oikein... en tiedä miksi kolmannen persoonan vaatima ässä jäisi puuttumaan "that" sanan takia. Selkeämmin tuo on kuultavissa lauseessa "It is obvious that he likes oatmeal." Ilman ässää tuo lause kuulostaa pahalta.

Jos satun olemaan väärässä, someone correct me :).

[Tuomo]

Jag mait pii veri vrong, mutta minusta myös tuo jälkimmäinen kuulostaa paremmalta. En ole mistään englannin subjunktiivista koskaan kuullutkaan. Ranskassahan sellainen on.

Lisäys: Laitoin tuon kysymyksen eteenpäin henkilölle, joka on naimisissa natiivin englantilaisen kanssa, joten eiköhän vastaus pian saada. :)

[Nille]

http://www.subjunctive.net/

Löytyi tämmöistäkin (http://www.engl.virginia.edu/OE/courses/handouts/Subjunctive.html):

We also use the subjunctive in noun clauses following verbs of desiring, commanding, suggesting, and so on.

For example:

The king commanded that the knight go on a quest.
The king desired that the knight go on a quest.
I suggest that you be a little quieter.
I move that the bypass be routed east of town.
I wish that he were wiser.
Muttei tuo silti ihan varmaksi tullut :rolleyes:

[Tuomo]

Tässä on nyt oikea vastaus Nillen kysymykseen:



Molemmat mahdollisia. Alla lisää:

* It is expected that the structure depend crucially on the dimensionality of the system.

=>Jos käytät tätä vaihtoehtoa, niin merkitys menee jotenkin seuraavasti: "The structure should/ought to depend on the..."



* It is expected that the structure depends crucially on the
dimensionality of the system. =>Jos käytät tätä vaihtoehtoa, niin merkitys menee jotenkin seuraavasti: "One can reasonably expect the structure to depend on certain issues, but

[Tuomo]

Ja tässä vielä muutama tuttavani lähettämä linkki koskien subjunktiivia englannin kielessä (sellainen nimittäin kielessä on!):

http://www.englishclub.net/grammar/verbs/subjunctive.shtml

http://www.alt-usage-english.org/subjunctive_supplement.html

http://www.engl.virginia.edu/OE/courses/handouts/Subjunctive.html

[Nille]

Jopas tipahti tietolippaasta. Ilmeisesti sitten se subjunktiivi tulee käyttöön esimerkkilauseessani. Tämä oli oikeasti tarpeen. Ticksis! Tattis myös Tuomon tutulle.

[Ville]

Tuomo, tuo oli oikein selkeä vastaus; minä en ehtinyt vielä kysyä "sanakirjaltani", koska hän oli nukkumassa :).

[Lissu]

Tuo oli taas hyvää tietoutta subjunktiivista, mutta luulenpa unohtavani sen melko pikaisesti. Oikeastaan jo heti lukemisen jälkeen, tuo tieto meni jonnekin hämäryyteen. :rolleyes:
Ei tuollaisia koskaan tule puhekielessä miettineeksi. Ehkä sen käyttö olisi tärkeää, jos joutuisi tekemään käännöstöitä, tai jotain muuta kirjoitushommaa.

[Tuomo]

Lissu: Jos tuo englannin subjunktiivi aiheuttaa ymmärtämisongelmia, niin älä ala lukea ranskaa! Siinä kielessä näet subjunktiivi toimii kyllä suurin piirtein samalla tavalla kuin englannissa noin merkityksellisesti, mutta hankalaksi sen tekee verbien taivutus: ranskassahan tunnetusti kaikkia verbejä pitää taivuttaa ja niiden sadanyhden muun väännöksen lisäksi subjunktiivia varten pitää opetella vielä muutama taivutus lisää.

Ilmankos en osaa ranskaa. Liian paljon ulkoa opeteltavaa. :)

[tiajohanna]

Lissu,
miehesi voi varmasti selvittää sinulle enemmänkin subjunktiivin salaisuuksista koska se on espanjassa erittäin usein käytetty verbimuoto.
Minulle se aiheuttaa enimmäkseen itkua ja hammasten kiristystä :( :rolleyes: Olen varmaan ainakin 150-vuotias ennenkuin osaan sitä sujuvasti käyttää! Siinä ei ulkoa opettelemisesta ole kovin paljon hyötyä - joitakin sääntöjä on mutta käsittääkseni sillä ilmaistaan useimmiten vivahde-eroja. Tia

[Tero]

http://www.helsinginsanomat.fi/kuvat/viivijawagner/20020420vw.gif

[Tuomo]

Jippii kehittää näköjään uutta kieltä. Lainaus tämänpäiväisestä tiedotteesta (https://settings.jippii.fi/settings/Bulletin?id=262): "NIC Free webmailissa on tietokantaongelma, jonka takia palvelussa ilmenee virheilyä."

Virheilyä??? Kukahan amatööri tuonkin on kirjoittanut!?

[Tuomo]

Suomen kieli on aika hauska. Tänään laulettiin radiossa: "Ilman sua olla voi en". Mutta jos tuohon lisää yhden kirjaimen väliin, muuttuu merkitys täysin päinvastaiseksi. "Ilman sua olla voinen".

[Lokari]

Kuuntelen tässä surffaillessani Radiopeiliä. Anneli Jäätteenmäki sanoi juuri: "Haluan, että keskustalla on hyvät suhteet sekä oikealle ja vasemmalle."

Olen huomannut tuon sekä - ja sanaparin aika usein viime aikoina. Joka kerta se sorahtaa kielikorvaani aika pahasti.

[Ville]

Todennäköisesti tuo on osa kielen muuttumista (lue: eroosiota), joka edistyy vääjäämättä, ja ilmeisesti nykyään nopeammin.

Joka kerta kun Suomessa menee nykyään käymään, huomaa enemmän ja enemmän sanoja/sanontoja, jotka kuulostavat samalta kuin tuo sekä-ja -sanapari. Usein ne ovat nuorten käyttämiä, mutta joissain tapauksissa ne ovat levinneet yleiseen kielenkäyttöön, jopa painettuun mediaan. Toinen vastaava, tosin vähän yleisempi, kielihirviö on täysin sopivien - ei edes vanhahtavien - suomenkielisten sanojen korvaaminen "tyylikkäämmillä" ja "sivistyneemmillä" englanninkielisillä sanoilla :mad:. Joissain tapauksissa ymmärrän englannin käytön suomen seassa - esimerkiksi ammattisanastoa käyttäessään suomenkielisiä vastineita ei usein ole ollenkaan (katso esim. Photoshop-guru neuvoo (http://viestit.etusivu.net/showthread.php?threadid=682) -säiettä, jossa suomenkieltä raiskataan pakollisesti... en tiedä suomenkielisiä vastineita ko. ammattisanoille).

[kd]

Selvää fingelskaa. 'Both - and' on käännetty suomeksi.

[Tuomo]

Leena totesi minulle tässä taannoin Kentuckyssä, että kun minä olen pitänyt suurta meteliä kieliasioista Etusivulla ja hänen kanssaan muutenkin, hän on nyt ihan oikeasti alkanut katsoa tarkemmin, mitä lukee. Hän näytti minulle juttua paikallislehdestä, jossa oli kirjoitettu jotain ihan puuta heinää ja sanoi, että ennen moinen olisi mennyt häneltä ihan ohi, nyt hän sen sijaan kiinnitti virheisiin huomiota.

Olin aika otettu. :cool:

Nyt voisin seuraavaksi alkaa pitää Etusivulla meteliä kriittisen lukemisen puolesta, niin kohta meistä kaikista tulisi varmaan mediaekspert... siis media-asiantuntijoita. ;)

Täytyy vielä lisätä, että puhtaasti Lokarin ansiosta minä taasen olen oppinut käyttämään panna-sanaa, jota en ennen juuri koskaan käyttänyt. Ja vastaavasti käytän "laittaa"-verbiä nykyisin yhä harvemmin apuverbin muodossa. Tosin on pakko myöntää, että "laittaa menemään" on helpompi sanoa kuin "lähettää". :)

[Lokari]

Tuomo, olet ehkä huomannut, että Suomen parhaat journalistit, joita löytyy esim. Yleltä ja Hesarilta, käyttävät panna-sanaa siellä, missä sitä kuuluukin käyttää, eivätkä narahda käyttämään laittaa- ja pistää-sanoja muualla kuin niille tarkoitetuilla paikoilla. Enhän minäkään niiden käyttöä kaihda, jos ne ovat paikallaan: äiti saa edelleen laittaa ruokaa ja ampiainen pistää Tuomoa.

Olen parin vuoden aikana silloin tällöin tallettanut silmiini sattuneita kielikukkasia ja törkeyksiä .doc-tiedostoon, ja annoin MS Wordin muuttaa tuon tiedoston html-muotoon. Elä nyt ota liian vakavasti ihan kaikkea tuossa salaisessa tiedostossa, joka löytyy täältä:
http://www.topistar.com/laitot.htm

[Tuomo]

Originally posted by Lokari
Olen parin vuoden aikana silloin tällöin tallettanut silmiini sattuneita kielikukkasia ja törkeyksiä .doc-tiedostoon, ja annoin MS Wordin muuttaa tuon tiedoston html-muotoon.

Hehee, löytyipä sieltä Tuomonkin kielikukkasia. :D

[Tuomo]

Kantriartisti Brad Paisley laulaa Nashvillestä ostamallani Part II -levyllä: "You'll Never Leave Harlan Alive". Mitä ihmettä tarkoittaa Harlan? :confused: Ei löytänyt vastausta minun jättisanakirjanikaan.

[Tero]

Paikkakunta? Kunta?

[Leena]

Harlan. Mies? Tunnen yhden Harlanin.

[Lokari]

Originally posted by Tuomo
Kantriartisti Brad Paisley laulaa Nashvillestä ostamallani Part II -levyllä: "You'll Never Leave Harlan Alive". Mitä ihmettä tarkoittaa Harlan? :confused: Ei löytänyt vastausta minun jättisanakirjanikaan. Tuon laulun sanoissa (http://www.goodwinmusic.com/bradpaisley.html#youwill) mainitaan eastern Kentucky, ja sieltähän löytyy pikkukaupunki nimeltään Harlan. Mapquest (http://www.mapquest.com/) löytää sen kun panet hakuun City: harlan ja State: ky ja zoomailet sitten vähän sisään.

National Geographicin Atlas of North America listaa Harlan-nimisen paikan seuraavissa osavaltioissa: Indiana, Iowa, Kansas, Kentucky ja Oregon.

Mitä ihmettä tarkoittaa Harlan? Mitä ihmettä tarkoittaa Tuomo? Ei kai nimien tarvitse tarkoittaa mitään, ne ovat vain nimiä :D

[Tuomo]

Originally posted by Lokari
Mitä ihmettä tarkoittaa Harlan? Mitä ihmettä tarkoittaa Tuomo? Ei kai nimien tarvitse tarkoittaa mitään, ne ovat vain nimiä :D

Niin, arvelinkin sen olevan jonkin sortin nimi, mutta "You'll never leave Harlan alive" kuulostaa äkkiseltään aika kummalliselta, jos Harlan kerran on paikannimi.

Toisaalta, laulun sanoja lukiessa joten kuten kyllä ymmärtää, mistä koko hommassa on kyse. Siis Harlan on paikkakunta ja sen voi tappaa eri tavoin, kuten muuttamalla pois, rakentamalla sinne öljykentän ja niin edes päin.

[kd]

Ehkä oikea käännös on: "Et pääse Harlanista elossa.." paremminkin kuin "Et jätä Harlania eloon..."

[Tuomo]

Hyvä huomio, KD!

[Tero]

Rasismi on lainattu sanasta racism, joka tulee sanasta race, rotu (rotujahan muuten ei oikeasti ole, vain kulttuureja, mutta se on eri asia). Kun alkuperäiskielessä tämä "ikä-rasismi" on age-discrimination, niin ei sitä silloin suomeenkaan voi noin vääntää. Joten se on vain slangisana, epätarkka laina.

[Tuomo]

Originally posted by Tero
se on vain slangisana, epätarkka laina.

Miksi lainojen pitäisi olla tarkkoja? Suomen kielessähän on valtava määrä muitakin lainasanoja, jotka eivät vastaa täysin alkuperäistä kantasanaa. Hyvä esimerkki on vaikkapa rakas, joka Suomessa tarkoittaa hyvin läheistä henkilöä, kun taas alkuperäinen germaaninen sana frakaz tarkoittaa halukasta, himokasta, ahnetta. Silti en ole vielä kenenkään kuullut toivovan, että vaikkapa ahneiksi haukuttuja optiomiljonäärejä pitäisi kutsua sittenkin rakkaiksi.

[Nille]

Suomen kieli kai muuttuu vinhaa vauhtia, kun en minäkään ole pitänyt rasismia minään muuna kuin rotusyrjintänä.

Miksei voi puhua ikäsyrjinnästä?

[Tuomo]

Originally posted by Nille
Miksei voi puhua ikäsyrjinnästä?

Voi puhua toki. Mutta täällä Suomessa puhutaan paljon myös ikärasismista eikä se minusta ole väärin.

[Tero]

Luulet vaan Tuomo, et sinä ole kielitoimisto. Lainasanojen ei tarvitse merkitä samaa kuin alkuperäinen, mutta silloin on jo kulunut satoja vuosia lainasta.

[Lokari]

Originally posted by Tuomo
... täällä Suomessa puhutaan paljon myös ikärasismista eikä se minusta ole väärin. Minusta on.