View Full Version : kouluaiheet
Aloitetaan nyt Suomen koulusta, mutta voitte vertailla kouluja muuallakin.
ESIKOULU: On ehdotettu, että Suomessakin alotettaisiin koulu 6 vuotiaille.Sita kutsutaan kuitenkin esikouluksi, eika sita ole tarkoitus yhdistaa peruskoulun ala-asteeseen. Ei ole nayttöä siitä, että suomalaiset oppisivat huonommin, vaikka alkavatkin koulun 7 vuotiaana, koska koulun taso on muuten ollut hyvä(nyt vaan aletaan säästää liikaa).
Kuitenkin 6-vuotias oppii lukemaan ja totuttelee kouluun oikein hyvin.Miksi pitää lasta kotona ja tarhoissa?Poikani on ekalla luokalla takalaisessa koulussa klo 9:00-3:30, eikä se ole liikaa sen ikäiselle.
Muualla Euroopassakin aletaan melko nuorena.
Mitä mieltä ollaan koulusta 6-vuotiaille?
Rimotar
14 April 1999, 17:20
Jo noin 15 vuotta sitten (hui!) Suomessa yritettiin jonkinlaista esikoulua... Itse olin silloin siinä mukana, en käynyt tarhassa mutta seurakunnan kerhossa kylläkin. Lukea en osannut kun menin kouluun vaikka olin 6 vuotias, täytin tosin samana syksynä 7 vuotta. Nykypäivänä kun pikkuveljeni (kyllä, totta se on) saa esikouluopetusta ja menee varmaankin jonkinlaiseen testiin jossa katsotaan voiko pikkuveljeni mennä kouluun jo tämän vuoden syksyllä vaikka täyttää 7 vuotta vasta ensi keväänä. En sitten tiedä mitä opetus sisältää, mutta itselläni on hiukan huonoja kokemuksia koulusta koska olin aikas rasavilli pentu silloin. Toisaalta lapsen omassa tahdissa menenminen olisi hyvä ... Sitten kun oppii esikoulussa lukemaan niin sitten vasta pääsisi aloittamaan ala-asteen. Se olisi mielestäni järkevintä... Silloin kaikki lähtisivät samalta linjalta ja ei tulisi sitä ongelmaa että samalla luokalla jo jotkut osaavat lukea ja toiset eivät. Tällöin ne jotka osaavat lukea turhautuvat ja ne jotka eivät osaa yrittävät epätoivoisesti kuroa umpeen sitä eroa.
Lapset kehittyvät älyllisesti nopeammin kuin ennen, kun virikettä tulee joka suunnalta hurjia määriä. Siinä mielessä on kyllä perusteltavissa, että lapset aloittaisivat säännöllisen esikoulun 6-vuotiaina. Suurimmaksi osaksi se olisi tietysti sosiaalistamista leikin ja muun toiminnan varjolla, eikä niinkään suoranaista tietojen opettamista.
Tietoyhteiskunnan kilpailussa ei siis haluta jäädä lähtölaskennassa jälkeen muista. Eikä ole tarviskaan. Pienillä lapsilla on paljon resursseja, joita voidaan kehittää ja ohjata jo esikouluiässä, kunhan ei oleteta, että lapsen kaikinpuolinen (biologinen, psykologinen, sosiaalinen) kehitys on nopeutunut älyllisen kehityksen tahdissa. Jotkut alueet ovat saattaneet jäädä jopa huonommalle harjoittelulle älyllisyyden korostuessa.
En itse pitäisi tarpeellisena, että ala-asteelle menijä osaisi esimerkiksi lukea. Jotkut tavritsevat enemmän aikaa kuin toiset senkin taidon hankkimiseen, ja varsinaisen koulun pitää pystyä joustavaan opetukseen lapsen valmiuden mukaan. Siinä on vain kyse opettajan laiskuudesta, jos pidemmälle taidoissaan ehtineet oppilaat pääsevät kyllästymään.
Ennen Suomen nopeaa urbanisoitumista oli helpompaa antaa lapsen "olla lapsi" kauemmin, kun kotona oli yleensä joku aikuinen. Kiihkeärytmisessä nykyajassa aikuisilla on kiire kasvattaa lapsi nopeasti. Siinä prosessissa lapselta vaaditaan vastuun ottamista, asioista huolehtimista, aikuisten aikataulujen noudattamista paljon suuremassa määrin kuin aikaisemmin. Lapsi ei enää voi kehittyä omassa tahdissaan, vaan tahti on kiireisten aikuisten asettama. "Kyllä sinun jo pitää osata...iso poika/tyttö..."
Alle kouluikäisen lapsen elämä ei ole enää yhtä huoletonta kuin ennen. Itse näen sen joiltakin osin hyvänä, joiltakin huonona. Jokaisen ajan muutokset asettavat tietysti vaatimuksia aikuisillekin, mutta aikuisilla siihen on jo valmius, lapsella useimmiten ei. Minulla pyörii mielessä, missä on se kynnys, jonka yli hoputettaessa lapsen kehitys muuttuu kielteiseen suuntaan. Vai joko se kynnys on ylitetty?
Rimotar:Tuot esille yhden asian jota en ole ajatellut.Se seitseman vuoden ika antaa suurimmalle osaa valmiuden alkaa koulu.Siis heikommat ehtivat kiria vahvempia kiinni. Siina mielessa se koulu pitaisi jatta vpaaehtoiseksi 6-vuotiaille, kaikki eivat ole valmiita.Poikani luokalla puolet 6-7 vuotiaista(usassa) saa erikois-tukea lukemiseen oppimisessa.Seuraavana vuonna erikoisopetusta ei ehka tarvitsisi.
Anni:Mietin viela mita esitit.
No niin, siita puskemisesta en ole kovin huolissani esikoulussa. Kuitenkin lukion/high schoolin lopussa voi liiasta paineesta olla harmia.En usko, etta monikaan on valmis valitsemaan ammattinsa.Siina vaiheessa jonkinlainen kesatyo ja harjoittelu olisi paikallaan.Varsinkin kun ammatinvalinnan opastus on edelleen mielestani onnetonta. Siis jos lapsi laitetaan vuotta nuorempana esimerkiksi alaluokille, ja valmistuu nuorempana, ei se ole kuitenkaan valmis tyohon tai yliopistoon.Olisi oltava aikaa valilla irrotella.Eka huonekaverini collegessa oli aivan tpoivoton irrottelija eika opiskollet kaytannossa ollenkaan.Taisi jaada koko koulut kaverilta.Ei ollut tarpeeksi kypsa.
[This message has been edited by Tero (edited 14-04-99).]
Luin Suomen Kuvalehdesta artikkelin, jossa selostetaan, etta lapsia joilla on esimerkiksi luki-hairio tai muu sen tapainen ongelma aletaan opettaa muita aikisemmin.Melko omalaatuinen asenne,en ole muualla kuullut tuosta. Mutta miksi sita ei sitten anneta kaikille 6 vuotiaille?Siina selvitettiasiin onko lapsella ongelmia ja opittaisiin ainakiin olemaan luokan kanssa.Itse opetus ei ole siina pisteessa niin tarkea, tai ainakin sita saisi tehda jokainen lapsi omaa vauhtia.
Tero, miten sen artikkelin mukaan selvitetään lapsen luku- ja kirjoitushäiriö, ennen kuin tämä edes osaa lukea ja kirjoittaa?! Jos luki-häiriöisiä aletaan opettaa aikaisemmin kuin muita, sen on tapahduttava siis ennen varsinaista kouluikää.
Paremmin ymmärrän "ärrä- ja ässä-koulut" (siis puhevian korjaukset) tuossa vaiheessa: Väärä puhetapa ei ole vielä niin syvään juurtunut, että sitä ei voisi harjoittelemalla muuttaa. Samoin lapsi välttyy kiusaamiselta koulussa, kun puhevika korjataan. Lisäksi lapsi oppii kouriintuntuvasti, että "työnteko" kannattaa ja tuottaa tuloksia.
No joo, siina artikkelissa koottiin esikoulussa kaikki lapset pieniin ryhmiin, joilla naytti olevan jotain vaikeuksia.Osa kokeilua oli se, atta luki- ja sen tapaiset hairioy ovat joskus perittyja, ja ryhma tallaisia lapsia oli tarkkailussa. En koknaan tajunnut sita, enka ollut samaa mielta. Esikoulun opettajat ja vanhemmat ne lapset valitsi. Satuin lukemaaan siita syysta kun se oli mun vanhassa Porolahden koulussa ita-Helsingissa.
keskiviikon www.keskisuomalainen.fi :
Lukihäiriöstä viitteitä jo vastasyntyneillä
Tutkija muistuttaa, että kieli siinä missä muutkin taidot kehittyvät perintötekijöiden ja ympäristön monipolvisessa vuorovaikutuksessa.
Vauvojen aivotutkimus antaa esimerkiksi viitteitä tekijöistä, jotka saattaisivat liittyä lukihäiriöihin, Leppänen valaisee.
On ollut puhe pakkoruotsista.Loysin entisen kouluni lukusuunnitelnman alaasteille.Siita selviaa noin yleensa mita aineita opetetaan:
www.roiha.edu.hel.fi/roihaops.htm (http://www.roiha.edu.hel.fi/roihaops.htm)
Loysin myos kokonaisen suomen kurssin:
yoctan.resf.insa-lyon.fr/noursy/finnois/ymmarrasuomea/ (http://yoctan.resf.insa-lyon.fr/noursy/finnois/ymmarrasuomea/)
en jaksa sita nyt siirtaa, kuuluisi yhteen muuhun topiciin.
Tero, mitä halusit sanoa noilla linkeillä? Pakkoruotsista? Suomen kursseista?
Meinasin vain, että voi vertailla mitä yleensä opetetaan.Siis onko se pakkoruotsi jonkun muun aineen tiellä.En ole vielä tuntimääriä selvittänyt itse, olen töissä ja selaan paremmin kotona.
Jussi Rajaniemi
07 May 1999, 03:17
Tero: Siis onko se pakkoruotsi jonkun muun aineen tiellä.
Ei se varsinaisesti ole muiden aineiden tiellä mutta se voi olla este esim. jatko opiskeluille.
Minä asun "Ruotsin kielisellä pohjanmaalla" eli Kokkolassa. En osaa sanaakaa ruotsia enkä haluan oppiakkaan koska en ole koskaan tarvinnut sitä missään. Mutta kun se on *virallinen* kieli sitä joudutaan opettamaan myös korkeakouluissa, ammattikouluissa, lukiossa, yms... Eli Ruotsin kieli on este "paha semmoinen" jatko opiskeluille. Minulla oli aikoinaan erittäin huonot suhteet Ruotsin kielen opettajaan (ilmaisin varsin suoraan oman mielipiteen ruotsinkielen merkityksestä) joka luonnollisesi lätkäisi todistukseen 4:n Ruotsista ja arvatkaapa paljon se tiputtaa keskiarvoa ja samalla se oli välitön este Lukioon, jonne todellisella ruotsin kielen numerolla 6 tai 7 olisin pääsy kirkkaasti.
Eli oma mielipiteeni ruotsinkielen merkityksestä on:
Täysin turha, rahan ja ajan haaskausta ja este työpaikan / opiskelupaikan saannille.
Siinä Roihuvuoren alasteella selostetaan näin.En ole edes varma mitä yksiköitä on "tunti", mutta voi niitä silti verrata toisiinsa.
Tuntijako:
äidinkieli suomi 32+kurssit
"suomi2"(vieras kieli?) 12
tai äidinkieli 12
A1- kieli
en,ra,ru,sa,ve 9 (pääsääntöisesti 2. vuodesta)
A2-englanti 6 (4. vuodesta)
matematiikka 22+kurssit
teemaopetus 21+kurssit (YL 15, historia 3, taito- ja taideopetus 3)
uskonto/ET 8 (+filosofiakurssit)
musiikki 6-18+kurssit
mus.linja 20+kurssit
kuvaamataito 6-18+kurssit
käsityö 8-20+kurssit
liikunta 12-24+kurssit
yhteensä 136-144 tuntia ala-asteella
viikottaiset minimituntimäärät
1-2-vuosina 21
3-4-vuosina 23
5-6-vuosina 24
Kielivalinta:
Koulumme tarjoaa opiskeltavaksi englantia, ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää. Oppilas voi opiskella yhtä tai kahta kieltä. Jos hän opiskelee yhtä kieltä, se on englanti (EN A1). Jos hän opiskelee kahta kieltä, ensimmäinen kieli on ranska (RA A1), ruotsi (RU A1), saksa (SA A1) tai venäjä (VE A1) ja toinen kieli on englanti (EN A2). A1-kielen opiskelu alkaa pääsääntöisesti 2. kouluvuoden tammikuussa. Kielen opiskelun aloittamisessa voidaan joustaa oppilaan edellytysten mukaan.
.............
Kieliä tarjotaan siis 5 eri kieltä, ja tuntímäärä vieraassa kielessä on sama kuin uskonto-elämänkatsomus(no, 8 ja 9, se ja sama).Ei mitenkään kohtuuton määrä, äidinkieltä on enempi.
-------
Valitan Jussi että jouduit kenkun opettajan luokalle, mulla oli kiva ruotsin opettaja.Suomen opettajalle unohdin mainita että olimme muuttamassa pois, ja se antoi 5 sinä vuotena.
Onhan niitä aineita kaikilla, jotka tuntuu mahdottomilta. Ei se niin mahdotonta ole lopettaa koulu ja jatkaa taas. Jos opiskelu ei suju, voi yrittää lukiota iltakoulussa.Olisi mukavampaakin aikuisten kanssa opiskella. Ammattikoulustakin voi palata jatkoon.
[This message has been edited by Tero (edited 06-05-99).]
[This message has been edited by Tero (edited 07-05-99).]
Jussille: Minulle taas ruotsinkielestä oli paljon hyötyä ja iloa sekä opiskeluaikana että työelämässä. Olin kolmena kesänä opiskeluaikana Ruotsissa töissä. Maalaistytön (100 km Kokkolasta sisämaahan kauniin järven rannalta) perspektiivi avartui mukavasti, opiskelukassa karttui ja kielitaito parani roimasti. Jälkimmäistä tarvitsin myöhemminkin, sillä olin yhden vuoden mittaisen projektini puitteissa tiivissä yhteydessä Ruotsiin -- niin tiiviissä, että sieltä löysin myös nykyisen mieheni (joskin hän on ameriikankielinen). Ja mukava minusta on ollut Norjassakin ruotsilla pärjätä. Jopa yhden tanskalaisen (joka ei puhunut englantia) kanssa olen keskustellut puoli päivää ruotsiksi.
Kuten huomaat, minä ajattelen "pakkoruotsia" lämmöllä.
En pidä pahana suomalaisten ruotsinkielen taitoa siitäkään syystä, että Suomi kuitenkin haluaa korostaa olevansa osa yhtenäistä Pohjolaa. Itse pidän ruotsinkieltä Suomelle ja suomalaisille rikkautena.
Edellisessa viestissani jaa vahan mysteeriksi missa se pakkoruotsi lukuohjelmassa on, jossei se sitten ole ylastella, seitsemas vuosi ja siita ylos.
Jussi Rajaniemi
07 May 1999, 14:18
Anille: Hehee taidat olla puujärveltä kotoisin http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif Mun äiti on sieltä kanssa ... ja isä naapuri kylästä. No joka tapauksessa mulle siitä on ollu vain haittaa. Onneksi on tuo ammattikoulu olemassa, mutta voisi sanoa että Ruotsin kieleen on jäänyt mun Yliopisto opiskelut.
Täällä lisää pakkoruotsista:
¨ www.suomalaisuudenliitto.fi/ruotsi2.htm (http://www.suomalaisuudenliitto.fi/ruotsi2.htm) ei siella paljon ole:
Hakija- ja aloituspaikkatilastoista voi jokainen todeta, että karsinta suomenkieliseen koulutukseen(verraten ruotsinkielisiin) on merkittävästi suurempi kaikilla aloilla ja tasoilla.
****
Joku lehden palsta:Ilman pakkoruotsia olisin voinut ottaa B-englannin B-ruotsin
sijaan (& esim. C-ruotsin), mika tuolloin olisi ollut minulle
paljon hyodyllisempaa.
*******
Ruotsi, Uskonto, fysiikka ja perhekasvatus koettiin ikaviksi tai turhiksi aineiksi kyselyssa.(science illiteracy here we come, sanon fysiikasta)
******
Yleisimpiä vieraita kieliä osaavien osuudet osaamistason mukaan 1995, %
(16-64 -vuotiaat = 3 219 000 henkeä) Englanti Ruotsi Saksa Ranska Venäjä
Selviytyy melkein kuin syntyperäinen 2 2 0 0 0
Selviytyy vaivattomasti julkisissa kielenkäyttötilanteissa 11 3 1 0 0
Selviytyy hyvin käytännön kielenkäyttö-tilanteissa 19 12 3 1 0
Selviytyy kohtalaisesti arkielämän puhetilanteissa 20 21 9 2 1
Selviytyy tutuissa rutiinitilanteissa 14 17 16 5 3
Ei osaa kieltä lainkaan 34 45 71 92 95
(numerot siis eng ru sak ran ven kielet prosenteissa)
*****
taas sama mielipidetutkimus:
Peruskoululaisten käsityksiä koulusta. (Alina Salonen, Opetushallitus 12/1995.)
Tärkein oppiaine: 1. matematiikka, 2. englanti, 3. äidinkieli, 4. kielet, 5. yhteiskuntaoppi.
Turhin oppiaine: 1. uskonto, 2. ruotsi, 3. liikunta, 4. kuvaamataito, 5. perhekasvatus.
Ikävin oppiaine: 1. ruotsi, 2. fysiikka, 3. uskonto, 4. matematiikka, 5. äidinkieli.
******
Kiteen yläasteen rehtori Raimo Toropainen sanoo aina kannattaneensa mahdollisimman laajan kielitaidon hankkimista, mutta ruotsin pakollisuudesta jokaiselle oppilaalle aiheutuu selviä ongelmia.
"Kielistä innostuneille ja hyvän kielipään omaaville oppilaille ruotsin lukemisesta englannin ohella ei aiheudu mitään ongelmia. Mutta jos englanti on jo ala-asteella tuottanut vaikeuksia, tulee ruotsista oppilaalle jatkuva kauhun paikka."
Pahimmillaan toisen pakollisen kielen opiskelu voi rehtorin mukaan muuttaa 13-15 vuotiaan nuoren koulunkäynnin liki helvetiksi. "Tällaiselle oppilaalle riittäisi yksi pakollinen kieli. Valinnaiseksi pitäisi ehdottomasti saada jokin käytännön aine."
******
Ruotsissa asuva Henrik käyttää 10 % omaan äidinkieleensä. Sen lisäksi hänen on opiskeltava vielä toiset 10 % ensimmäistä suurta maailmankieltä, mikä se sitten kohdallaan onkin. Valinnan varaa muihin aineisiin jää 80 %.
Suomalainen Erkki käyttää 10 % omaan harvinaiseen äidinkieleensä, toisen 10 % toiseen kotimaiseen ja kolmannen 10 % johonkin suureen maailmankieleen. Muille opinnoille jää enää 70 %.
*******
Ylioppilastutkinto on tarkoitus muuttaa valinnaiseksi niin, että ainoastaan äidinkieli olisi pakollinen. Opetusministeriön tutkintouudistusta valmisteleva työryhmä pyysi lausunnon mietinnöstä kahdeltatoista eri taholta. Lausuntoa pyydettiin muun muassa ammattikoulujen ja yliopistojen rehtoreilta, lukiolaisten liitolta, Opetusalan Ammattijärjestöltä (OAJ) ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitolta (SAKKI ry).
Ainoastaan Suomen ruotsinkielisten opettajain liitto (Finlands Svenska Lärarförbund) on ottanut täysin kielteisen kannan ylioppilastutkintouudistusta koskevaan asetukseen.
********
Kun tuo oikeus, ruotsinkielen taidon edellyttäminen on säädetty yhdelle määrätylle yliopistolle, se epää tämän menettelyn muilta lain piiriin kuuluvilta laitoksilta. Opetusministerin vastuualueeseen kuuluu huolehtia siitä, että yliopistoissa ei säädösten vastaisesti edellytetä ruotsin kielen taitoa. Mutta ryhtymättä vaadittaviin toimenpiteisiin, Olli-Pekka Heinonen vain toteaa, että "yliopistot edellyttävät ruotsin kielen hallintaa".
******
Noilla sivuilla oli alla oleva idea ainakin sata kertaa eri muodossa:
Historian professori Aira Kemiläinen: "Riikinruotsalaiset nationalistit ja heidän suomenruotsalaiset eli itäruotsalaiset hengenheimolaisensa leimasivat suomalaiset alemmaksi roduksi , joka oli kykenemätön luomaan omaa kulttuuri- tai ylipäätään järjestäytynyttä yhteiskuntaa." Suomen ruotsalaisen kansallisliikkeen perustaja Axel Olof Freudenthal (1836-1904): "Älyllisessä suhteessa suomalaiset eivät vielä vetäneet vertoja muille kansoille."
Alo kertoo(sain emailin):
"Itse olen sita mielta, etta varsinkin ne oppilaat jotka keskittyvat luonnontieteisiin (matematiikka, fysiikka ja kemia) saisivat vapaasti valita haluavatko ylimaaraisia kielia, mielestani vain suomi ja englanti pitaisi olla pakollisia. Myos kaikki uskonnonopetus, kirkkohistoria yms. pitaisi poistaa heti neljannen kouluvuoden jalkeen, mutta historia ja yhteiskuntaoppi pitaisi sailyttaa ja mahdollisesti myos filosofia. Ei siksi, etta opiskelu helpottuisi, vaan siksi etta voitaisiin kayttaa enemman aikaa luonnontieteisiin. Esim. Lukion pitkan matematiikan kurssia on jouduttu nykyaan lyhentamaan ja helpottamaan, koska tietotekniikalle on pitanyt saada tunteja jostakin ja ne on tietenkin otettu matematiikasta. Samalla on tehty karhunpalvelus, koska korkeakoulut joutuvat nyt opettamaan aloittelijoille matematiikan alkeita, jotka aikanaan opetettiin jo lukiossa.
Muuten, nykyaan lukiossa, jos ottaa pitkan matematiikan; voi ottaa lyhyen fysiikan eika kemiaa tarvitse ottaa laisinkaan. Myos kielista vain suomi, englanti ja ruotsi ovat pakollisia. Minun aikana v.-76-78, jos otti pitkan matematiikan, pitka fysiikka ja kemia seka kielista suomi, englanti, ruotsi ja kolmas ulkomainen oli pakollisia. ..Jotenkin jo silloin tuntui, etta opetusta on kovasti huononnettu ja vaatimustasoja laskettu tasa-arvon nimissa. Asia olisi OK, mutta minua ottaa paahan, koska etevimmat oppilaat eivat saa minkaanlaista tukea koulusta."
(tero jatkaa http://viestit.etusivu.net/old/smile.gifmyos selvisi etta alaasteella luetaan englantia, ruotsi pakollisena on enempi ylaasteella, taitaa alkaa 12-13 vuotiaaana.
Tero: Suomalaisuuden liitosta: Keskustelussa ruotsinkielen asemasta tms. Suomalaisuuden liitton mielipiteitä tuskin kannattaa kovin korkealle arvostaa. En nyt ota kantaa esittämiisi tilastoihin enkä muuhun, mutta yhdistys on esiintynyt useaan otteeseen Suomen mediassa lähinnä ääri-nationalistisena järjestönä. Vähän aikaa sitten Suomalaisuuden liitto väitti, että pakkoruotsi koulussa on vastoin YK:n ihmisoikeuslauselmaa. Että silleen...
Rasismin ja järkevien mielipiteiden ero on Suomalaisuuden liiton kohdalla häilyvä.
Sen viestin ylaosa oli Suomalaisuuden liitosta, loppu muualta.
Netissa voi opiskella monia aineita.Esimerkiksi tallainen laitos on Suomessa:
www.internetix.fi/info/esite/ (http://www.internetix.fi/info/esite/) klikkaa myos etusivu siella.
Kielia ja kaikkea muuta voi opiskella etaalta.
Vahan kuin vanha kunnon kirjeopisto, mutta netissa.
Kaksikymmentä vuotta minussa uinunut opettaja herää... http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif
Viisitoistavuotiaan perspektiivistä katsottuna turhuus kouluaineissa ei ole samaa kuin mitä elämä myöhemmin turhaksi osoittaa. Siksi minusta tehtäisiin suurta vahinkoa nuorille, jos kaikki nuoren mielestä turhat aineet (liikunta, uskonto, perhekasvatus, jne.) poistetaan lukujärjestyksestä. Siinä supistetaan nuoren elämäänvalmentamista rajusti. Nuori itse ei sitä tietenkään siinä vaiheessa voi tajuta. Yhteiskunta kylläkin alkaa sen pian tuntea nahoissaan.
Kun katsoo tämän hetken perheiden, vanhempien ja lasten tilaa, tuleeko ensimmäisenä mieleen, että perhekasvatusta on ollut koulussa liikaa?! Vakaumuksellista uskontoa en koulussa opettaisi, mutta uskontojen historiaa, elämänkatsomustietoa, historiaa ja filosofiaakin pidän tärkeänä, jotta nuorella olisi mahdollisuus ymmärtää maailman kulloistakin tilannetta.
Ajattelen esimerkiksi omalla kohdallani, että vaikka en kirkkohistoriasta ja muista uskonnoista ollut kovinkaan kiinnostunut aikoinani, olisi ollut suuri harmi minulle, ellei niitä olisi pakolla minulle syötetty. Minun olisi mm. vaikeampi arvostaa (ei siis vain suvaita) erilaisia elämänkatsomuksia ja muitakin erilaisuuksia maailmassa. Historiankin koin useimmiten tylsäksi aineeksi opettajan "kuivuuden" takia. Mutta miten minä esimerkiksi tämän päivän maailmanpolitiikkaa voisin ymmärtää, ellei minulla olisi perustietoja!?
Koulun tarkoitus on yleissivistää. Yleissivistykseen kuuluu tietenkin tietojen ja taitojen kerääminen omia taipumuksia vastaavasti elämää varten. Kaikkien taipumukset eivät ole samanlaiset, ja onneksi niin. Tältä pohjalta on tietenkin hyvä antaa paljon valinnan mahdollisuuksia. Ruotsin ja kuvaamataidon voi mielestäni poistaa pakollisten listalta pikemmin kuin perhekasvatuksen ja uskontotiedon. Jos minulla olisi valta, lisäisin liikuntaa muutaman tunnin viikossa -- vaikka sitten tuntimäärää lisäämällä. Sillä ei ainakaan koululaista uuvutettaisi, vaan se lisäisi kestävyyttä. Kunto ehtii oikein hyvin rapistua opiskeluaikana ja sen jälkeisessä sohvallalöhöömiselämässä, jos sen ylläpito ei enää kiinnosta. Minusta liikunnalla lisättäisiin lasten ja nuorten kaikinpuolista terveytta ja siten vähennettäisiin yhteiskunnan rasitusta.
Alo lisäisi luonnontieteitten asemaa. Minun mielestäni sitä on perustietojen pohjalta helpompi opiskella myöhemminkin. Itse lisäisin sen sijaan tapakasvatusta, yhteisvastuuharjoittelua ja itsetuntemuksen lisäämistä. Minulle ei ole väliä, minkä "tieteen" nimellä noita kutsuttaisiin. Pääasia, ettei se jäisi vain teoriaksi.
Minä olen huolissani tulevaisuuden suomalaisesta nuoresta!
* * *
P.S. BTW, Jussi, olen Lestijärveltä kotoisin, käynyt keskikoulun Kinnulassa, lukion Toholammilla, ja sitten siirtynyt etelään.
Uskontoa voi hyvin opiskella itsekseen, ja se kirkkohistoriakin oli jotai Laestadiusta ja sellaista. Monia noita aineita tosiaan voi soveltaa elamaan myohemmin, mutta monet on myos helppo kirjasta lukea. Mutta, luonnontieteiden kasitys on menossa kehnompaan, ja mina kylla pakkosyottaisin jokaiselle lukiolaiselle kemian ja fysiikan teoriat.Laboratoriosssa ei tarvitse olla eteva, se on vain siksi etta kokisi ne aineet todellisina, koska kasittet on abstrakteja. Mutta liian monilla ei ole aavistustakaan mita on hiilidioksidin merkitys ilmassa, tai miten sahkomoottori toimii. Niita asioita ei tarvitse pitaa kasittamattomina. Sitten ne samat menee ja otta luontaistuotteita ja tuhoaa maksansa, kun on sellainen epaluulo tieteen kautta tulleisiin ratkaisuihin.
"Science Illiteracy" on totta USAssa, Suomessa, Saksassa. Saksassa valmistuu liikaa humanisteja, tai tieteista valitaan vain biologia, on kohta liikaa biologejakin. Insinooriksi ei enaa haluta.
En meinaa, etta tieteet olisi ihanneammatteja, mutta niiden kasitys auttaa jarkevaan kokeelliseen tyohon sovelletuilla aloilla.
Minun on kyllä humanistina muistutettava, että "tieteitä" on muitakin kuin vain luonnontieteitä! Kaikkien tieteiden ymmärtämys "auttaa jarkevaan kokeelliseen tyohon sovelletuilla aloilla".
Ja sen jälkeen voinkin rauhassa kertoa, että olen ilman muuta tuon tasoisen luonnotieteiden opiskelun kannalla. Otin sen itsestään selvänä. En ole tarkistanut, kuinka paljon tai vähän Suomen nykylukiossa esimerkiksi fysiikkaa opetetaan. Itse kävin lukiossa matematiikkalinjan; kielilinjalla ei minun koulussani ollut fysiikkaa, vaan kemiaa. Mutta kyllä kielilinjalaisetkin olivat jo pari vuotta fysiikkaa opiskelleet keskikoulussa.
Itselläni ei ole tarkkaa kuvaa USA:n high school'in aineista ja niiden sisältöjen laajuudesta. Sinä, Tero, tietänet sen paremmin, kun olet itse siellä opiskellut. Mieheni high school -aikaisissa oppisisällöissä ei järisyttävän suuria eroja tuntunut olevan omaani verrattuna. Hänellä aineissa oli enemmän valinnan varaa kuin minun pikku koulussani.
[This message has been edited by Anni (edited 07-05-99).]
Tero
10 November 1999, 13:56
TS: Turun apulaiskaupunginjohtaja Timo Kvist aikoo esittää kaupunginhallitukselle, että Turku tarjoaa maksutonta esiopetusta kaikille halukkaille kuusivuotiailleen jo ensi syksynä, vuotta velvoitettua aiemmin. Esiopetuksen piiriin kaupunki havittelee noin 1 630 lasta, mikä on peräti 95 prosenttia ikäluokasta.
Kvistin mukaan Turku on hoitanut päivähoitoasiansa niin mallikkaasti, että esiopetuksen aloittaminen ensi syksynä on sekä mahdollista että taloudellisesti järkevää.
- Turussa kaupungin järjestämään esiopetukseen osallistuu päiväkodeissa jo nyt noin 85 prosenttia ikäluokasta, joten uudistus ei tuo ongelmia, totesi Kvist tiistaina.
A thankless job:
(CNN) -- Finding superintendents who can lead the nation's biggest school districts is hard enough. Getting a candidate to take the job may be an even tougher assignment. The Los Angeles Board of Education, for example, chose former Colorado Governor Roy Romer -- who has no formal academic experience -- to run that city's troubled school system.
Within the past year, the top positions have been vacant in nearly half of the country's 50 biggest school districts, whose students are among the nation's poorest and neediest.
While some of those openings have since been filled, searches still are under way in Denver, Philadelphia and Washington, where the superintendent quit last month after two years on the job.
Arlene Ackerman left to head San Francisco's schools after concluding she couldn't help a 70,000-student district controlled by a mayoral board, independent auditors and budget committees in the U.S. Congress.
......
Melko ongelma St Louisin kaupungin rajojen sisällä.
Tero
07 August 2000, 19:10
Finnish Update lehti haastatteli Fullbright opettajaa Saara Luukkosta. USAssa hän on opettanut yksityisessä prep koulussa.
Jutussa hän vertailee Suomen ja USAn kouluja, ja mielipiteet ovat aika tavalla samoja kuin täälläkin on esitetty.
Mainitaan että USAssa lasten viihtymiseen koulussa panostetaan. Voi mennä jopa viihdytykseen. En oikein tiedä onko se tarpeellista. Poikani sanoo ettei hän paljonkaan oppinut 7 vuotiaisen luokalla. Oli helppoa, ja osaksi hän ei edes viitsinyt, laiskuuttaan kai. Numerot olivat silti hyviä. Mutta hän silti sanoo viihtyvänsä koulussa. Tässä siis on haaste, viihdyttää, ja sujautta oppi sinne joukkoon.
Yksi ongelma on luokkien heikko taso yleensä, ei opettaja voi opettaa vaikeata materiaalia, kun heikommat jäävät jälkeen. Niillä on nyt lukemisessa oma luokka, muussa touhussa koko luokka on yhdessä.Matematiikka on siis aika helppoa.
Missourin koulut ovat luullakseni keskitasoa, ei suinkaan kärkipäässä, koko maahan verraten.
Tero
05 October 2000, 17:08
Hesarissa
kouluavustajista (http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?artid=20001005KO1&pvm=20001005)
aika hyvä selostus, ja aika tarkkaann ne lapset tutkitaan nykyään...
[This message has been edited by Tero (edited October 05, 2000).]
Tero
02 January 2001, 16:01
Herra jenkkipressa alkaa taas narista koulu-uudistuksestaan. Se uudistus on kyllä kaikkea muuta kuin oikeudenmukainen. Ideana on aloittaa yksityiskouluja ja antaa vanhemmille verovähennyksiä. Yksityiskoulut kuitenkin valikoivat oppilaansa. Siitä seuraa, että julkisiin kouluihin jää vain ne oppilaat jotka ovat keskitason alapuolella tai muuten hankalia tapauksia. Joissakin tapauksissa muutama oppilas voi tosiaan saada paremman opetuksen, mutta esimerkikis meilläpäin nk. charter koulut eivät ole sen paremmin selvinneet tehtävästään.
Tosiasia on, että suurten kaupunkien alueella oppilaat eivät ole innostuneet mistään koulusta, ja ratkaisua ei oikeastaan ole. Opettajien on vain annettava se vähä opetus joka menee porukalle perille. Lukutaito HS lopussa on jo kunniahimoinen tavoite monessa koulupiirissä.
Koulu on yksi alue jossa kilpailuttaminen ei ole oikea ratkaisu. Tasoa on korotettava muilla keinmoilla, edes vähän.
Kimppu
02 January 2001, 16:25
meilla on ollut painvastainen kokemus lasten kanssa..olemme joka vuosi tavanneet jokaisen lasten opettajista ja pyytaneet/saaneet yha vaikeampaa aineistoa matematiikan/biologian/jne.. tunneille, seurauksena se etta kaikki lapset yliopistossa alle 16-v erikoisluvalla.
<font face="Verdana, Arial" size="2"> ei opettaja voi opettaa vaikeata materiaalia, kun heikommat jäävät jälkeen. ...Matematiikka on siis aika helppoa</font>
Lissu
02 January 2001, 21:44
Enpä usko että Bushin koulu-uudistus tulee onnistumaan, niin kauan kuin on olemassa vanhempia jotka eivät välitä lapsistaan.
Eihän nyt mikään koulu pysty opettamaan lapsia, jotka eivät ole kiinnostuneita koulunkäynnistä.
Voucher-systeemi varmaan onnistuu niille perheille jotka asuvat alueilla joissa koulut eivät anna tarpeeksi haasteita opetuksessa. Ja perheen lapset ovat innostuneita oppimaan muutakin kuin lukemista ja kirjoittamista.
Meidän pojan koulussa on ns. accelerated reading program. Siinä he lukevat kirjan, minkä jälkeen pitää läpäistä testi. He saavat testin tietokoneelta. Ja luulen että lukuvuoden lopussa he saavat jonkinlaisia palkintoja. Riippuen siitä kuinka paljon pisteitä he ovat keränneet testeistä.
Ekaluokkalaiset eivät ota osaa tähän vielä, kun monet vasta oppivat lukemaan. Meidän poika on kerännyt joitakin pisteitä, josta me ollaan oltu innostuneita.
On ollut kiinnostavaa nähdä kuinka pian poika on oppinut lukemaan. Eikä me paljon olla tehty sen eteen. On ostettu jonkun verran kirjoja (mitkä ovat aika halpoja, varsinkin garage/yard sales). Ja kirjasto on aina olemassa...
Mutta kyllähän USA:ssa on paljon hyviäkin yleisiä koulupiirejä. Valitettavasti ne ovat yleensä melko "valkoisilla" alueilla. Enkä näe siihen paljon muutoksia. Monet siirtyvät kotikoulutukseen, jos alueelle tulee liian "diverse" porukkaa.
Tero
02 January 2001, 22:01
Liian älykkäillä, siis tosi neroja, on sopeutumisvaikeuksia ja koulukin on nykyään liian helppo. Niillä lapsilla olen kuullut kotikoulutuksen toimivan.
Meillä on onneksi normaaleja lapset sopeutumaan joukkoon. Tyttö on jonkin verran arempi, vain siitä syystä että on muita nuorempi. On hyväksynyt ainakin tytöt kavereikseen.
Kimppu--missä päin ne lapset opiskelee ja asuvatko vielä kotona?
Stella
05 January 2001, 06:04
Irlannissa aloittavat 5-vuotiaina.
Eija
05 January 2001, 15:44
En ole ekspertti kotiopetuksen yksityiskohdista ja kuinka se tosiasiassa tapahtuu. Voin kuitenkin kommentoida vierestä katsojana.
Kotikoulutuksen saaneet tuntemani perheen lapset kotiopetuksen tuloksena ovat hyvin kapeasti ajattelevia. Heiltä myös puuttuu täydellisesti taito tulla toimeen samanikäisten lasten/nuorten kanssa. Vanhin lapsista nyt ottaa oppia korkeampaan koulutukseen internetin kautta, ja ymmärrän hänellä olevan paljon vaikeuksia läpäistä eri opintotestejä, puhumattakaan vaikeuksista, joita hän väittää olevan syrjinnässä (ainakin omasta mielestään). Hänellä on todellisia vaikeuksia auktoriteetin kanssa.
Lissu
05 January 2001, 19:41
SCHOOL ANSWERING MACHINE
Hello!! You have reached the automated answering service of your school.
In order to assist you in connecting the right staff member, please listen to all options before making a selection:
To lie about why your child is absent--
Press 1
To make excuses for why your child did not do his work--Press 2
To complain about what we do--Press 3
To cuss out staff members--Press 4
To ask why you didn't get the needed information that was already enclosed in your newsletter and several bulletins mailed to you--Press 5
If you want us to raise your child--Press 6
If you want to reach out and touch, slap or hit someone--Press 7
To request another teacher for the third time this year--Press 8
To complain about bus transportation--Press 9
To complain about school lunches--Press 0
If you realize that this is the real world and your child must be accountable and responsible for his/her own behavior, class work, homework and that it's not the teachers fault for your child's lack of effort -- please hang up and have a nice day!!!
Tero
18 February 2001, 14:32
Kalifornian yliopistojen pääpamppu:
Atkinson has asked UC's Academic Senate, which sets admission standards, to consider dropping the SAT I — which includes a verbal and math test — and take a more comprehensive look at applicants. The university would continue to use the SAT II, a three-part test more closely tied to subjects studied in high school.
The Educational Testing Service says 2.4 million students took the SAT I in 1998-99, while 442,000 took the SAT II.
The proposal would require approval by the UC Board of Regents and could not take effect before fall 2003.
Atkinson's proposal to drop the SAT, taken by more than a million graduating seniors last year, drew strong reaction.
"To drop the SAT would be like deciding you're going to drop grades," said Gaston Caperton, president of the nonprofit College Board, which owns the SAT.
.......
Taas tasapäistetään...
hesari
Ulkomailla oppivelvollisuuttaan suorittavien suomalaislasten määrä kasvaa jatkuvasti. Se näkyy Kansanvalistusseuran ylläpitämän kotiperuskoulun kasvavina oppilasmäärinä. Vuodesta 1998 lähtien Kansanvalistusseuran kotiperuskouluun on vuosittain ilmoittautunut yli 300 uutta peruskoululaista.
Kotiperuskoulu on ulkosuomalaisille lapsille tarkoitettu peruskoulun suorittamismuoto, jossa ulkomailla asuva lapsi saa etäopetusta suomalaisen opettajan johdolla.
Opiskelu tapahtuu pääasiassa postin välityksellä, mutta sähköpostin ja internetin käyttö lisääntyy.
Kasvu johtuu Kansanvalistusseuran koulutuspäällikön Mervi Wihurin mukaan siitä, että ulkomaille muutetaan nyt yhä enemmän töiden perässä. Kansainvälistyminen näkyy etenkin yritysmaailmassa, ja työkomennukselle ulkomaille lähdetään usein perheen kanssa. Wihurin mukaan uusia lähtijöitä ovat viime vuoden loppupuolelta asti olleet hoitoalan työntekijät.
Kotiperuskoulussa opiskelee tällä hetkellä yli 600 lasta 70 eri maassa.
Turun Sanomissa YO kirjoituksen reaaliaineista:
Ajankohtaisuus
ei tärpännyt
Kolmikko olisi odottanut kysymyksiä ainakin jääkaudesta, kaupungistumisesta, veden hydrologisesta kierrosta ja historian kysymyksenä vaalilaskua.
- Jääkaudestahan tuli kysymys, mutta se oli liian hämärä sopiakseen tärpiksi, Pyry toteaa viitaten kysymykseen, jossa piti arvioida maantieteellisen tiedon pohjalta juhannusaaton kokkojuhlassa pidettyä puhetta.
- Olisin myös odottanut jotain ajankohtaista kysymystä esimerkiksi pakolaisuudesta. Ainahan kehotetaan kirjoituksiin valmistautuessa seuraamaan tarkasti uutisia, Elina sanoo.
Myös Pyry vastasi pääasiassa maantiedon kysymyksiin.
- Olisin toivonut, että olisi kysytty enemmän yksittäisistä ilmiöistä tyyliin "kerro monsuuneista". Nyt yhteen kysymykseen vastatessa piti tietää monesta aiheesta, Pyry sanoo.
Hänen mielestään hyviä kysymyksiä olivat öljyntuotantoa ja siihen liittyviä ongelmia kartoittava tehtävä ja kysymys vulkanismin riskeistä.
............
Vulkanismin?
Ville
15 March 2001, 23:44
<font face="Verdana, Arial" size="2">
Iltalehti tänään artikkelissa, joka kertoo Sirpa Selänteen kauhistelevan USA:n kouluväkivalta: "Yhdysvaltojen lavea aselainsäädäntö sekä lasten kasvava pahoinvointi ovat tuoneet traagisen lisänsä sikäläiseen koulumaailmaan."
</font>
Olisi silti mielenkiintoista tietää, millaiset on erot suomalaisten ja amerikkalaisten lasten "pahoinvoinnilla" nykyään. Siitä ei ole kovin kauaa, kun luin uutisartikkelin, jossa mainittiin suuren prosentin - taisi olla yli 25% - suomalaisista kouluikäisistä lapsista kärsivän mielentervysongelmista.
<font face="Verdana, Arial" size="2">
Myöhemmin artikkelissa: "Siitä huolimatta kotona kunnioitetaan lastenkasvatuksessa suomalaisia perusarvoja..."
</font>
Huh-huh.. onkohan tuo hyvä vai huono asia? http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
Puppe
16 March 2001, 11:17
Jaa-a...Suomessa ei ole lapsilla aseita, mutta on viinaa. Tappaa hitaammin, mutta lähes yhtä varmasti.
Tuomo
16 March 2001, 12:04
Niinpä...
Jotenkin tuntuu tuo Suomen nuorten elämä muuttuneeen täysin siitä minkä muistan omasta ajastani, kun olin 15 vuotias. Lapset toimivat melko itsenäisesti siitä 12 vuotiaasta lähtien. Ja kännykkä tuo uuden ulottuvuuden, pääsee mukaan moneen asiaan kun pitää yhteyttä kaikkiin kavereihin.
Täällä kanssa, meidän naapuri on nuorten counselor, ohjaa ongelmanuoria. Hän ei suostu lapsilleen antamaan kännykkää, hänen mielestä se tuo kiusauksia. Ja tosi touhukkailla ongelmanuorilla on kännykkä ollut tärkeä väline. Jos ei ole autoa, aina saa jonkun kaverin kiinni, jolla on auto.
..........
More Sirpa Selänne, IL
Sirpa Selänne, tulevan kindergarten oppilaan äiti, kertoo:
Vaikka rapakon takana moni asia on mallillaan, epäkohtiakin löytyy. Yksi huolestuttavimmista on yhä kasvava kouluväkivalta, joka on Yhdysvalloissa päässyt otsikoihin valitettavan usein. Tuoreessa muistissa ovat viime vuosien tragediat kouluikäisistä ammuskelijoista.
- Minusta se on aivan käsittämätöntä. Luulisi, että koulujen turvatarkastukset olisivat tiukemmat. Kuitenkaan elämää ei voi elää peläten asioita jo ennakkoon. Täytyy vain olla luottavaisin mielin.
[This message has been edited by Tero (edited March 16, 2001).]
Tuomo
16 March 2001, 15:39
Kännykkä nopeuttaa elämänrytmiä: kun asiat saa hoidettua nopeammin, niitä tulee koko ajan lisää kiihtyvällä tahdilla.
Puppe
16 March 2001, 16:59
Aikoinaan kun soitteli esim. jollekin tytölle oli aina suuri jännitys, kuka perheenjäsen vastaa puhelimeen, isä, pikkuveli vai kuka.. nykyajan teineillä on helppoa, kun voi soittaa tai texata kännykkään
Tuomo
16 March 2001, 17:04
Puppe: Totta, totta... http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif
Englanninkokeesta
TS
JOHANNA SÄYLÄ
Elina Harjulahti, Pyry Liukas ja Aleksis Tulonen tiivistivät englannin pitkän oppimäärän ylioppilaskokeen kahteen sanaan: pitkä ja vaikea.
Naantalin abiturientit odottivat etukäteen, että kokeeseen tulisi avoimien kysymysten osio. Sen sijaan kokeessa pitikin kirjoittaa englanninkielisestä tekstistä suomenkielinen tiivistelmä.
- Tiivistelmää ei ole ollut englannin yo-kokeessa vähään aikaan, ja sellaisen tekemistä harjoiteltiin koulussa varsin vähän. Itselläni olikin epävarma olo sen suhteen, mitä tiivistelmässä pitää olla ja mitä voi jättää pois, Elina huokaisi.
Myöskään monivalintatehtävät eivät saaneet abiturienteilta kiitosta. Tehtävillä mitattiin niin luetun ymmärtämistä kuin kieliopin ja sanaston hallintaa.
Luetun ymmärtämiseen kuului kuusi lyhyttä tekstikatkelmaa ja yksi pidempi teksti plastiikkakirurgiasta.
- Tekstit eivät olleet mahdottoman vaikeita, mutta kysymyksistä ei voinut olla varma, mitä niillä tarkoitetaan. Joihinkin kohtiin olisi sopinut useampi kuin yksi vaihtoehto, Pyry puuskahti.
Rakenneosiossa piti muistaa muun muassa englanninkielisiä fraaseja. Naantalilaisten mielestä kysymykset eivät tässäkään osiossa olleet tarpeeksi yksiselitteisiä.
- Yhdessä kohdassa oli vaihtoehtoina neljä adjektiivia. Tekstistä oli kyllä vaikea päätellä, mitä sanaa haettiin, Aleksis havainnollisti.
.........
(katso juttu, TS, Kotimaa osasto)
............
- Lainasimme kirjastosta ruotsinkielisiä kirjoja, kuten opuksen "Min lillebror från Afrika". Paljon kuvia ja isokokoista tekstiä, Pyry ja Aleksis myhäilivät.
Ihan kun mun kirja 60 luvulla jossa oli pikku Umboba Afrikassa!
Tuomo
22 March 2001, 16:32
Vaikka koululaitos välillä tuntuukin suosivan niitä, jotka osaavat hirmu hyvin fysiikkaa, on minulle ollut omasta taustastanikin hyötyä.
Kuten nyt englannin kirjoituksissa. Tiivistelmän teko ei tuottanut mitään vaikeuksia, koska samanlaista asioiden tiivistämistä olen joutunut tekemään toimittajan hommissa aikaisemminkin. Itse asiassa tiivistelmä on avoimia kysymyksiä helpompi tehtävätyyppinä.
Teron lainaamassa jutussa muutama Turun abi pitää rakenneosiossa kysyttyjä sanontoja vaikeina. Höpö höpö. Siellä oli ihan perusjuttuja. Kyllä ne nyt pitäisi jokaisen tietää.
Minulla loppuu muuten kirjoitukset huomenna, jolloin on se viimeinen koitos, eli kauhea, ilkeä, hirveä ruåtsi.
(kouluaiheet kattaa myös yliopisto-opiskelut)
HS
Kolme neljästä Helsingin yliopistosta valmistuneesta on työssä. Heistä kahdeksan kymmenestä ilmoittaa olevansa tehtävässä, johon vaaditaan akateeminen tutkinto. Seitsemän kymmenestä sanoo työnsä vastaavan täysin yliopistokoulutustaan, tuore tutkimus kertoo.
Valmistuneista joka neljäs on jäänyt pois työelämästä. Heistä suurin osa on opiskelemassa lisää.
Monet ovat myös perustamassa perhettä. Vain muutamat ovat päätyneet kortistoon.
Helsingin yliopiston rekrytointipalvelujen juuri julkaiseman sijoittumistutkimuksen aineistona olivat 1997 valmistuneet kandidaatit, maisterit, lisensiaatit ja tohtorit.
Syksyllä 2000, eli kolmisen vuotta valmistumisensa jälkeen, ilmoitti kaikista vastaajista vain 1,6 prosenttia olevansa täysin vailla työtä.
"Tilannetta voi pitää hyvänä, mutta koska lukujen takana on myös tietoa esimerkiksi opintojen sisältöjen annista suhteessa työelämän vaatimuksiin, en menisi kehumaan tilannetta loistavaksi", sanoo projektitutkija Mari Pulkkinen.
Kolupiirin johtajat eivät pysty parantamaan koeltuoksia Kansas Cityssa (http://news.lycos.com/headlines/TopNews/article.asp?docid=APAP-Kansas-City-Schools&date=20010423)
alexpress
Esiopetusryhmät suuria
(24.04.2001 07:11) Esiopetusryhmissä saattaa olla jopa yli 30 kuusivuotiasta. Lääninhallitusten keräämien tietojen mukaan noin joka toisessa kunnassa ryhmät ovat suurempia kuin opetusministeriön suositus edellyttää. Opetusministeriön suosituksen mukaan yhden opettajan esiopetusryhmässä saa olla enintään 13 lasta. Selvityksen mukaan maksuttomaan esiopetukseen osallistuu tänä vuonna jo 90 prosenttia kuusivuotiaista. Vain 33 kuntaa jätti esiopetusuudistuksen ensi syksyyn.
Lissu
26 April 2001, 20:13
Eilen oli TV:ssä "American High" PBS- kanavalla. Se on dokkari nuorista, jotka käyvät high schoolia Chicagon lähiössä. Tyypillisiä ongelmia: huumeet, rakkaus, perheongelmat ym.
Se tuntui jokseenkin samanlaiselta kuin MTV:n "Real World". Paitsi RW:ssä nuoret ovat vähän vanhempia, ja asettuvat asumaan yhteen kämppään. Ja sitten heitä kuvataan parin viikon ajan. Erilaisia erimielisyyksiä aina ilmaantuu. American High tuntui mielestäni aidommalta.
Yksi tyttö, Allie AH:ssa kertoo suhteestaan äitiinsä. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja isällä on uusi tyttökaveri. Ja heillä puolestaan on upouusi vauva. Allie sanoo: Isän uusi on ns. huono nainen, mutta hän on hirmu kiva, ja herttainen.
Allien äiti on vieläkin katkera avioliittonsa purkautumisesta, mikä taas on aiheuttanut paljon syyllisyyden tunteita Allie'lle.
http://www.pbs.org/americanhigh/
++++++++++++++++++++++++++++++++++++++
Avioerot onkin mielestäni yksi vaikeimpia ongelmia täällä USA:ssa. Varsinkin, jos nuori joutuu vierailemaan viikonloppuisin toisen vanhemman luona (jopa eri osavaltiossa).
Kuka muistaa sellaisen alkuperäisen REAL TV jutun vuosikymmeniä sittem PBSn Lloud Family taisi olla. Eikö sekin päättynyt eroon?
Eikö ne ihmiset huomaa, ettei median tunkeutumisesta ykistyiselämään ole juuri koskaan positiivista vaikutusta?
Ville
26 April 2001, 21:40
Samalla tavalla olen ihmetellyt ihmisiä, jotka laittavat WebCam'in pystyyn kotoaan (tunnetuin lienee JenniCam (http://www.jennicam.org)). Kamera tosiaan näyttää *kaiken*, eikä se taida olla edes "rankimpia" mitä webistä löytyy. Tuollainen on ihan varmasti kuluttavaa elämää. Silloin kun JenniCam alunperin aukesi ja oli mediassa, kävin vilkaisemassa. Hiljattain kun siivosin linkkejä, se tuli vastaan ja kävin taas katsomassa. Väliä on ehkä puolitoista vuotta, mutta Jenni näytti vanhentuneen viisi.
Tuomo
26 April 2001, 22:08
Ihmisellä ei ole luonnostaan julkisuuden hallintataitoja. Sosiaalinen verkostomme ei tavallisessa elämässä ole niin laaja, että olisimme sosiaalisesti niin lahjakkaita.
Median hallintataidot opitaan vasta kantapään kautta. Ja jos ei osaa pitää varaansa, menee maine ja kunnia.
Media raportoi yleensä asioita, jotka ovat aika pitkälle totta. Kun tavallinen ihminen törttöilee yksityiselämässään, on se muutaman ihmisen kriisi. Kun julkkis törttöilee yksityiselämässään, on se miljoonien ihmisten kriisi. Ja juuri siksi julkkisten olisi hyvä osata hallita julkisuutta.
IS
Psykologit tyrmäävät kouluiän alentamisen
Kasvatuspsykologit eivät pidä mielekkäänä hallitusohjelmaan kirjattua suunnitelmaa laskea lasten koulun aloittamisikää nykyisestä seitsemästä vuodesta.
-Koulumaisuus ei sovi vielä kuusivuotiaalle, akatemiaprofessori Lea Pulkkinen tyrmää ajatuksen.
Kuusivuotias ei Pulkkisen mukaan pysty keskittymään isossa luokassa. Kouluiän alentaminen voisi myös lisätä koulukiusaamista.
Myös psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen pitäisi kuusivuotiaat vielä esikouluopetuksessa.
-Se on lapsiystävällisyyttä, hän tiivistää.
...........................
Ja paskat! Esikoulu ja koulu, ihan turhia erotteluja. Ei kai sitä jenkkikoulussakaan istuta 30 oppilasta luokassa kiltisti pulpetissa. Tarha on vaan yksinkertiaseti liitetty kouluun. Yksityiskouluissa tarhassa oppiii helposti lukemaan jo, ja muutakin luovaa puuhaa keksitään.
Perhanan kasvatustieteilijät, niillä on kauhea valta pohjoismaissa.
Kyllä minuakin ihmetyttää, että kuusivuotiaita pidetään liian nuorina. Onkohan noilla tieteilijöillä itsellään lapsia?
Ja ihan totta, Tero, eihän se kinderi tai eskari ole oikeaa koulua. Eihän heillä ole mitään testejäkään.
Eikös muuten esiluokat Suomessa ole vain 3 päivää viikossa, ja n. 3-4 tuntia päivässä?
Meidän poika on oppinut hyvin lukemaan. Nyt on ekalla. Ja juuri täytti 7 huhtikuussa. En usko, että itse olisin pystynyt niin hyvin opettamaan.
Mieheni siskon tytöllä oli kauheita traumoja kinderin aloituksessa. Mutta äitinsä halusi hänet sinne, koska tyttö on ainut lapsi ja aina ollut kotona. Hän ei olisi millään lähtenyt äidin helmoista kouluun. Nyt hän tuntuu tykkävään siitä, ja ekaluokan aloitus varmasti onnistumaan paremmin ensi syksynä.
Meidän lapsilla on välitunti, recess, kai 2 kertaa päivässä. Kindergartenilla on oma piha, muilla välitunneilla eri ikäiset on pihalla eri aikaan. Joten en ymmärrä edes suomalaisen vihjailua koulukiusauksesta.
Suomalaisten tuttavien lapsi on hoidossa joka päivä, seurakunnat pyörittävät niitä esikouluja ja päivähoitoakin, kai.
Joo kyllä "koulun" voi Suomessakin aloittaa vaikka 2 vuotiaana, itsekin olin vaikka kuinka kauan seurakunnan päiväkerhossa ja 6 vuotiaana menin esikouluun. Enpä siis oikein ymmärrä tätä keuhkoamista siitä, koska koulu pitäisi aloittaa.
Sama kai se on, kutsutaanko sitä ekoina vuosina kouluksi, esikouluksi vai tarhaksi. Tai kai siinä on se, että jos lakiin laitettaisiin että koulu alkaa 6 vuotiaana, niin se olisi pakollista sitten.
[This message has been edited by Puppe (edited May 07, 2001).]
Zzeus11
10 May 2001, 22:16
Hei ,
Olen uusi tulokas tahan foorumiin.Koulu asiat ovat lahella sydantani koska minulla on kolme teini-ikaista lasta.Luettuani taman ns. thread tulee mieleen etta taidatte kaikki olla suht koht tuoreita siirtolaisia.Tai ehka jopa kommunikoitte suomesta tahan tauluun.Oma perspektiivini on aika erillainen ,ehka paljon amerikkalaisempi,ja uskon etta se propaganda USAn koulujen yleisesta huonoudesta on tarttunut tahankin keskusteluun. Selvaa on se etta koulukulttuuri ,samoin kuin koko muukin kulttuuri on taysin erillainen kuin suomessa,mutta niinpa ovat ihmiset,atteet ja asenteet.On vahan niin etta verrataan oranges with apples.
Zzeus, tervetuloa!
Minä olen asunut eri puolilla Yhdysvaltoja kohta yhdeksän vuotta, mutta koulujärjestelmään en ole vielä tutustunut vanhempana. Muutaman vuoden päästä osannen kertoa enemmän kokemukseen perustuvia mielipiteitä kun kohta 6kk täyttävä Fiona-tyttäreni tuosta kasvaa http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif
Terolla ja Lokarilla on pidemmät historiat täälläpäin, ja varmasti enemmän vertailupohjaa.
Suomen ja USA:n koulujärjestelmät tosiaan eroavat toisistaan niin paljon, että niitä on usein vaikea vertailla. Aikoinaan, 80-luvun lopulla kun sain lukioni päätökseen ja muutin tälle mantereelle muutamaa vuotta myöhemmin, muistan ajatelleeni, että "enpä haluaisi olla koulussa USA:ssa". Tätänykyä ajatukset ovat vähintään tasapainossa, tai jopa USA:n suuntaan kallistuneet. Suomessa opetuksen taso ei ainakaan aikoinaan ollut mitenkään erityisen mainiota. Englanti oli ehkä poikkeus - minulla oli erinomainen, kaavasta poikkeava englanninopettaja yläasteella. Tosin olin aiheesta erittäin motivoitunut, mutta se, että opetus pohjautui 90-prosenttisesti keskusteluun oli mahtavaa! Teimme koko lukuvuoden aikana työkirjasta yleensä vain tusinan verran tehtäviä, loput ajasta käytettiin interaktiiviseen keskusteluun.
Mutta muista aineista ei nyt mitenkään erityisesti jäänyt erittäin korkeatasoisen koulutuksen kuvaa. Esim. historia, matematiikka, fysiikka ja uskontokin olisivat olleet varsin mielenkiintoisia aiheita, jos aineiden opettajat eivät olisi niistä tehneet niin ylettömän tylsiä, pitkäveteisiä ja sekavia. Usein asiat pohjautuivat täysin ulkoa muistamiseen. Sillä ei nykypäivänä enää pitkälle selviä; tärkeintä on osata paikallistaa tarvittava tieto nopeasti ja sitten soveltaa sitä oikein. Tuossa amerikkalainen koulujärjestelmä loistaa suomalaiseen verrattuna. Toinen alue, missä amerikkalainen koulujärjestelmä on pitkään johtanut on sosiaalinen kanssakäyminen. Täällä "speech class" on ollut lukujärjestyksessä jo pitkään. Olen kuullut, että Suomessa vastaavan tyyppisiä aineita on otettu opetusohjelmaan vasta ihan hiljattain.
Siten suomalaisesta koulusta pitkään on valmistunut hiljaisia, sisäänpäinkääntyneitä ja ujoja nuoria, kun taas amerikkalaiset koulut ovat tuottaneet sanavalmiita ja ulospäinsuuntautuneita nuoria. Amerikkalaisen järjestelmän haittapuolena on tosin ollut ehkä se, että mikäli oppilas/vanhemmat eivät ole aktiivisia ja kiinnostuneita osallistumaan, siitä on ollut helpompi pudota pois kuin suomalaisesta koulujärjestelmästä. Tosin... tuo taitaa olla perustavaa laatua oleva ero suomalaisen ja amerikkalaisen yhteiskunnan välillä (eikä pelkästään koulujärjestelmien välinen ero).
Marianne
10 May 2001, 23:22
Hei Zzeus11, tervetuloa vain mukaan. Osa meistä on pesunkestäviä siirtolaisisia http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif , osa vasta nuoria suomalaisia suomessa.
Itse olen ollut täällä 20v ja on teini-ikäinen tyttö ja pikkuinen poika.
Minä olen ollut ihan tyytyväinen täkäläisiin kouluihin. Kai riippuu aika paljon missä asuu jne. Olen kai ollut melkein ainoa niitten puolustaja http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif , vai mitä sininen http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif ?
En viitsi kirjoittaa siitä mikä on parempaa Suomen vs. USAn kouluissa. Ja on kait täälläkin eroja eri osavaltioissa.
Itselläni on ekaluokkalainen. Hän käy melko pientä elementary koulua, n. 300 oppilasta. Koulu on mielestäni ihan kiva. Ja kun vertaan sitä Junior High Schoolin, jossa on 1000+ oppilasta, niin kyllä mielestäni pienuus on kaunista. Yleensäkin trendi tuntuu olevan ihan liian isoihin mammuttikouluihin.
Mutta niin kuin Ville jo mainitsi, amerikkalaiset lapsokaiset ovat melko erilaisia kommunikaatiossa. Ja he tuntuvat myös vaativammilta. Vilkaita tuntuvat olevan. Ja kurinpitoa on, mutta onko se sitten liian lepsua? Mene ja tiedä.
Tänään oli minulla vapaata. En ollut tekemässä näitä sijaisuuksia. Olen ollut kahdessa koulupiirissä subsitute school nurse. Olen tehnyt sitä nyt kahden lukukauden ajan. (Olen muuten registered nurse).
Mulla on vain noin 3 vuotta kokemusta julkisista kouluista. Eihän niistä mitään tiedä ennenkuin on lapsia. Ekat 3 vuotta pojalla ovat olleet liian helppoja. Mutta ongelma on olla tarpeeksi vaikea muttei liikaa. Asenne koulua kohtaan voi mennä nehgatiiviseksi, jos on liikaa läksyjä.
Juuri työn teko, opiskelu, voi mennä oppimatta aina 12 vuotiaaseen asti.
Nyt ovat taasen ruotsalaiset tutkineet:
Päivän Hesari
"TUKHOLMA. Suuri osa koululaisista voisi nykyistä paljon paremmin, ellei heidän tarvitsisi aloittaa koulunkäyntiä jo aamukahdeksalta. Tätä mieltä on kaksi ruotsalaistutkijaa, joiden mielestä oppitunnit alkavat aivan liian aikaisin."
minullekin sattui silmään tuo ruotsaisten tutkimus
hauskin kohta oli mielestäni
"Upsalan ja Uumajan yliopistossa työskentelevän tutkijakaksikon mukaan jopa 34 prosenttia yläasteen oppilaista pitää itseään niinsanoittuna iltaihmisinä. Aikuisten kohdalla vastaava osuus on 15-20 prosenttia.
...
Iltaihmisten on vaikea sopeutua kahdeksalta alkavaan koulurytmiin. He menevät varsin myöhään nukkumaan ja kärsivät päivällä tavallista enemmän päänsärystä, haluttomuudesta ja pahoinvoinnista.
Iltaihmisten ruokailutottumukset ovat niinikään huonommasta päästä. Heille maistuvat pitsat ja hampurilaiset vihanneksia ja hedelmiä paremmin.
"On yllättävää, että saimme selkeän ja johdonmukaisen selityksen siihen, miksi monet oppilaat voivat huonosti koulussa"
--
Toisinsanoen kalliilla tutkimuksella huomattin se, minkä monet olisivat voineet kertoa ilmaiseksi: teini-ikäiset mielellään valvovat myöhään ja syövät epäterveellisesti, molempia aina tilaisuuden tulle. Toivottavasti EU ei rahoittanut tätä tutkimusta http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
No nyt vaan Ruotsissa koulu alkamaan kymmeneltä ja pitsaa ja kokista joka päivä tarjolle! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
[This message has been edited by Puppe (edited May 11, 2001).]
Eikös se olekin niin, että Suomeen kaikki menee Ruotsin kautta! Tuo ruottalaisten esittämä tutkimus ei ole ihan heidän omia heinijään! Tuota on USA:ssa tutkittu jo vuosia sitten!
<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Maria:
Nyt ovat taasen ruotsalaiset tutkineet:
Päivän Hesari
"TUKHOLMA. Suuri osa koululaisista voisi nykyistä paljon paremmin, ellei heidän tarvitsisi aloittaa koulunkäyntiä jo aamukahdeksalta. Tätä mieltä on kaksi ruotsalaistutkijaa, joiden mielestä oppitunnit alkavat aivan liian aikaisin."</font>
Ongelmahan ei ole se, mihin aikaa herää, vaan kuinka monta tuntia ehtii vuorokaudessa nukkua. Nykyajan urbanisoituneen ihmisen päivärytmi on kuitenkin sellainen, että kymmenen on melkein aikaisin aika, jolloin ehtii tai voi mennä nukkumaan. Kun koulu alkaa kahdeksalta, pitää oppilaan herätä seitsemältä tai kuudelta. Yöunille jää tällöin aikaa kahdeksan tai yhdeksän tuntia. Joillekin tämä on ihan OK, muttei kaikille.
Isompi ongelma on minusta se, kuinka paljon nuorilta koululaisilta vaaditaan. Jos koulupäivä kestää seitsemän tuntia, ja sen jälkeen on tehtävä iltaan asti läksyjä, stressaantuu ja väsyy pakostakin.
Minua ärsyttää suomalaisessa koulukeskustelussa eniten ne idiootit, jotka esittävät koulunkäynnin tiukentamista ajattelematta ensin sosiaalisia vaikutuksia ja näkökantoja. Nyt esimerkiksi ehdotetaan, että ylioppilaskirjoitusten reaali muutettaisiin ainekohtaiseksi ja oppilaan pitäisi osallistua vähintään kahteen kokeeseen. Jos nyt ajatellaan, että kummallakin kerralla pitäisi aineesta tehdä kahdeksan tehtävää, tarkoittaisi se sitä, että nykyinen työmäärä reaalin osalta tuplaantuisi.
Mutta lukulomaa ei olla silti pidentämässä, päin vastoin lyhentämässä. Tarkoitus on siis sysätä lisää taakkaa stressaantuneiden lukiolaisten niskaan. Ja kun nämä stressaantuneet lukiolaiset eivät sitten selviä heille asetetuista tavoitteista tai vaateista, ollaan heitä heti syyttämässä laiskoiksi.
Puppe, sellaista se on, kun on liikaa rahaa...
Viime viikolla kun olin sub jr. high'lla, niin minua otti paahan yksi juttu. Tytto tuli kouluun aivan liian seksikkaassa puserossa (mita tuntuu tapahtuvan nykyaan aika paljon; liikaa meikkia, pikku-pikku shortsit, lapinakyva pusero ym.). Joten varareksi lahetti tyton klinikalle vaihtamaan normaalin t-paitaan. Han jatti puseronsa vessaan (ja se oli tapa mita heidan piti noudattaa).
Minulla oli aika kiireinen paiva silloin (usein siella nakee 100+ lasta paivassa), ja olin valilla yksin. Niin en voinut vartioida tyton puseroa. http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif Sitten kun oli melkein viimeinen kello, ja tytto tuli hakemaan puseroaan, niin sepa olikin kadonnut. Joku oli ollut pitkakyntinen.
Koko juttu arsytti minua sen vuoksi, etta tytto ei noudattanut dress code, ja nyt koulu joutuu maksamaan puserosta.
Talla viikolla sama tytto, ja puseronvaihto taas. Erona: puseroa ei viety. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif
Zzeus11
11 May 2001, 17:32
Olen sita mielta etta kun puhutaan etta lasten pitaa olla koulussa pitempaan,olla enemman koulupaivia lukuvuodessa,enemman kotitehtavia jne jne on kysymys lahinna "baysitting function" eika lasten oppiminen. Sama juttu ns.lukio ,highschool,asteella.Jos lapset viettaa 7-9 tuntia koulussa ja lopun aikaa kotitehtavien aaressa niin vanhemmat vapautuu muihin juttuihin.Siis helpottaa vanhempien elamaa enemman kuin autaa lasten koulutuksessa.Academics(akateemiseen?)oppiminen ei ota ,jopa 9-12 asteilla ,enempaa kuin 1.5-2 tuntia paivassa.Tuplaa se aika sosiaalisen kanssakaymisen kanssa niin saat 4 tunnin koulupaivan lapselle. Loput tunnit paivasta lasten pitaisi saada olla lapsia,eli leikkia.
Itse olen ratkaissut tuon ongelman olemalla lahinna tays paivainen koti isa joka paatti ns. koti kouluttaa kaikki kolme lasta. Vanhin on nyt senior,with GPA 4.0 ja on saanut useita scholarship tarjouksia maan johtavista ns. ivyleague schools.Kotikoulu ei sovi kaikille mutta on mahtavaa etta tassa maassa on valinnan vapaus tamankin suhteen.
Poikani on kovin seuranhaluinen ja myös oppii paremmin jos on edes yks toinen mukana samassa...
<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Zzeus11:
Kotikoulu ei sovi kaikille mutta on mahtavaa etta tassa maassa on valinnan vapaus tamankin suhteen.</font>
Minä tunnen täällä Lontoossa erään kahdeksan vuotiaan, joka on koulutettu kotona. Valitettavasti hänellä on tätä nykyä jo suuria sosiaalisia vaikeuksia - ei osaa leikkiä toisten lasten kanssa, kun on aina vain ollut aikuisten kanssa tekemisissä. Akateemisesti oikein fiksu poika, mutta kyllä sitä välillä tulee miettineeksi, että mikähän hänestäkin isona tulee.
Kotikoululle kaikki kunnia, se on varmasti positiivinen oikein hoidettuna, mutta jonkinlainen kontrolli siinäkin pitäisi olla (jahaa, etten vain kaipailisi tässä sitä kotimaista hoiva yhteiskuntaa http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif )
pitäskö mun taas vähän puolustaa Suomea http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
Siis kyllähän täälläkin kotikoulu on sallittu ja todennäköisesti vähän joka maassa. Tätä muuten opettajat koulussa jaksoivat korostaa, kun joku valitti miksi kouluun on pakko tulla - "Suomessa on oppivelvollisuus ei koulupakkoa, ainahan voitte pyytää vanhempianne hankkimaan kotiopettajan"
Asiaan liittyvä tapaus sattui isäni kotitilan lähistöllä: Heinäveden kunnassa Lepikkomäen kylässä lakkautettiin kylän koulu. Kyläläiset nousivat "kapinaan" ja perustivat oman yhdistyksen (Lepikkomäen Maaseudun lasten vanhempainyhdistys ry) ja palkkasivat kouluun opettajan. Koulu ei kuitenkaan ollut enää mikään kunnan koulu (koska se oli lakkautettu), eikä kunta suostunut antamaan tyhjilleen jääneeseen koulurakennukseen avaimia (lukotkin vaihdettiin!). Koulua käytiin viereisessä rakennuksessa "Lepikkomäen Maaseutukoulun" nimellä, mutta lain kannalta kyse oli vanhempien palkkaamasta kotiopettajasta.
lähdeviite http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
http://www.yle.fi/mikaeli/arkisto/opetus/koulutusjarjestelma/osa3/alku.htm
[This message has been edited by Puppe (edited May 11, 2001).]
Itsellani oli vaikeuksia sopeutua kouluun 7-vuotiaana, koska en ollut tekemissa lasten kanssa aikaisemmin paljonkaan.
Pienet lapset tuntuivat julmilta, ja kaipasin aikuisseuraaa.
Eilen juuri, kun olin volunteering koulun Book Fair'ssa (ja se on minusta ihan hieno asia taalla, kun nakee vanhempia mukana koulun tapahtumissa), niin johan tuli yksi opettajan apulainen poikani kanssa kirjastolle. Oli kuulema nahnyt hanen sylkaisevan toista poikaa. No, pojan tarinan mukaan 2 muuta poikaa olivat aloittaneet sen. Mina oli ihan kauhuissani, mutta mieheni sanoi, etta tuohan on vain 'boy thing'. Ja hyva kun Erik puolustautui...
Tassa sita vielakin oppii kaikkea uutta!
itse tappelin koulussa aina poikien kanssa ja yleensa voitin http://homepage.eircom.net/~bray/guests/00blush.gif
aiska soitti sitten lukukauden lopussa kouluun ja opettajat selittivat etta poikien vanhemmat olivat valittaneet etta heidan poikiaan "pideltiin pahoin" johon aiti tokaisi etta ovat ilmeisesti saaneet syysta selkaan. yrittivat aina jotain mattiahdetta mutteivat kestaneet seurauksia.
Zzeus11
11 May 2001, 22:42
Suomessa amerikkalaismallinen kotikoulu vaihtoehto ei ole sallittu.Se on nimenomaan lailla kielletty,uskon etta sama patee kaikissa EU-maissa.Suomessa saa hakea erikoislupaa erikois koulutusta varten,ja taytyy olla erittain hyvat syyt,ja laki pakottaa etta academic provider eli opetuksen antaja taytyy olla henkilo jolla on opettajan koulutus,mutta ei valttamatta opettajan virassa. Siis aivan pain vastoin kuin taalla USAssa, jossa laki nimenomaan sanoo etta joka kansalaisella on mahdollisuus kouluttaa lapsensa kotona seuraamalla osavaltion opetuslakia.Eli kuka tahansa voi olla opettajana,riippumatta siita mika on oma koulutus.Eroavaisuuksia loytyy osavaltioiden valilla siita kuinka vuotuinen ns. nationally accepted standardized testing hoidetaan,useimmiten se taytyy hoitaa paikallisessa koulussa/koulupiirissa oikean opettajan valvonnan alla.Mutta poikkeuksiakin on.
Kauhulla luin aikaisemman viestin missa tuumattiin etta valtion kontrollia lisaa kotikoulu hommiin.Oli kuin ryoppy sita vanhaa holhous menttaliteettia 60-70 luvun ajoilta jolloin Repo-Radio ja vastaavat aatteet muokkasivat kansan ajatukset.
Kimppu, mina olisin ilomielin ottanut sinulta selkaan, enka olisi mennyt valittamaan - olisin pitanyt sen omana tiotonani. Ja eika varmasti aitini ja isani olisi mennyt ketaan syyttamaan, jos olisin saanut selkaani, varsinkin tytolta.
Ja noinninkuin sivuhuomautuksena, kyllahan ne tytot aina minua moksi ja yritti antaa lumipesuja jasensemmosta - mutta mina tykkasin niista, ja kaippa sen vuoksi meilla olikin hauskaa.
Mutta niilla tytoilla alkoi hormoonit hyrraamaan nopemmin kuin minulla ja kaltaisillani ja ne meni muiden poikien matkaan, jotka silloin olivat isompia kuin me. Ja nyt kun me niita miehia nahdaan, huomataan, me maksetaan niiden elama ja kaljottelu ja uhoaminen... ja ne on vahintaankaksikymmentacm lyhyempia ja raihnaisia p...
Kuka tassa uhoaa, en mina, en mina, en mina, enenennenenenen
Olispa joskus mukava kayda Vancouverissa ja vaikka jaada sinne, - se vuori pitais saada hieman tasaisemmaksi. Mutta siella on kylla hyva jaakiekkojoukkue.. noooo, onhan niilla vahan oppimista...
<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Zzeus11:
Kauhulla luin aikaisemman viestin missa tuumattiin etta valtion kontrollia lisaa kotikoulu hommiin.</font>
Sinä luit kommenttini juuri niin väärin kuin arvasinkin jonkun sen lukevan. Minä puhuin juuri tästä tuntemastani pojasta, jota äiti kouluttaa kotona. Jos tällä pojalla olisi kontakteja muiden lapsien kanssa, asiassa ei olisi varmaan ongelmaa, mutta nyt hän ei ole koko pienen elämänsä aikana saanut paljoakaan muiden lasten kanssa leikkiä - sillä seurauksella, että hänen sosiaaliset kykynsä ovat lähes olemattomat tällä hetkellä. Eli minä olen vakaasti sitä mieltä, että kotikoulutus hänelle - vaikka onkin akateemisesti laadukasta - on aivan väärä ratkaisu. Eli jonkinlaiset kriteerit olisi oltava, kuka ja miten kouluttaa, jottei näitä mahdollisia sosiaalisia 'väliinputojia' tulisi. En toki väitä, että valtiovallan pitäisi kädestä pitäen huoltaa, varmistaa vain, että asia on lapsen edun mukaista.
Mitä tulee kotikoulutukseen EU:ssa, niin ainakaan Englannissa asiaan ei tarvita viranomaisten lupaa, eikä siitä ymmärtääkseni tarvitse minnekään myös ilmoittaa, jos aikoo kouluttaa lapsensa kotona. Vuosittaisia testejä ei myöskään ole, oppimistaso tulee esiin sitten yliopistoon pyrkiessä. Tietääkseni niissä pääsykokeissa kotikoulutetut lapset ovat täällä menestyneet keskiarvoa paremmin.
Minäkään en usko, että tuota asiaa on ehditty EU-tasolla mitenkään harmonisoimaan. Jäsenmaiden sosiaalisiin juttuihin puuttumiseen on korkea kynnys.
Mitä tulee Suomen tilanteeseen, niin tiedän vain tuosta Lepikkomäen tapauksesta, jossa kotiopetusta vanhempien ja yhden palkatun opettajan suorittamana tapahtui. Mutta en tiedä hankittiinko ja kyseltiinkö lupia ja jos niin millaisia. Voi hyvin olla että mukana täytyy olla opettajan pätevyyden omaava henkilö, ainakin tässä tapauksessa tämä yksi henkilö oli sellainen. Joka tapauksessa lapset kävivät kokeissa kuntakeskuksessa, joten olen olettanut sen olleen ihan ok juttu. Sittemmin siellä ruvettiin puuhamaan tästä epävirallisesta maaseutukoulusta yksityiskoulua (http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19990913/koti/990913ko16.html), mutta en tiedä mitä sille hankkeelle nyt kuuluu ja onko saatu lupa yksityiskoululle.
[This message has been edited by Puppe (edited May 11, 2001).]
Zzeus11
12 May 2001, 03:44
Tasta Marian esimerkista Englannissa viela pari sanaa.Pystytaanko todistamaan etta juuri kotikoulutus on syyna lapsen sosiaalisen kanssa kaymisen ongelmiin.Ehka syyna siihen ovat jotkut muut psygoloogiset/kotona olevat sosiaaliset ongelmat??Kuka tietaa??Ehka lapsella on todella jotain vakavampia psygoloogisia tms sen laatuisia hairioita etta normaalissa koulutilanteessa oppiminen on mahdotonta.Ehka kotiopetus on ainoa tapa saada lapselle edes jonkun laista mielekasta koulutusta! Sen lisaksi on kysymys vain yhdesta mielipiteesta pojan tilanteen suhteen,jos olisi pari muuta ulkopuolista tarkkailemassa samaa perhetta/poikaa voi olla etta tulisi ihan painvastainen mielipide siita.
Viela tama etta vaikka Maria olisi ihan oikeassa tilanteen suhteen ,onko se oikein etta jos yksi perhe ei osaa hoitaa kotiopetusta parhaalla mahdollisella tavalla,niin sen takia kaikkia muita pitaa rankaista.Kysymys on vastuusta,se on vanhempien vastuu,ei valtion tai paikallisen koululautakunnan.Minka takia joku kasvoton/sieluton byrokraatti aina muka tietaa paremmin kuinka ihmisen pitaisi elamansa elaa.Tama ajattelu on nimenomaan holhous menttalitettia ,sosialismia sen rumimmassa muodossa.Ihmisen pitaa olla vapaa tekemaan virheita,ja toivottavasti oppia niista,yhta hyvin kuin hanella taytyy olla vapaus menestya.
Zzeus11
12 May 2001, 03:53
Luulen etta Englannissa kaikkien oppi-ikaisten lasten on oltava jonkun kunnan tai tai koulupiirin kirjoissa,ihan niin kuin muissakin maissa,jo sen takia etta education funding on local level is based on oppilaiden maaraan. Eli kaikki kylat,kaupungit ,kunnat haluavat saada mahd. monta lasta kouluun koska se merkitsee lisaa rahaa. Siita seuraa etta kotikoulun on pakko ilmoittaa johonkin tahoon,eli rekiteroitava,enka oikein usko sita ettei tarvitse ottaa mitaan testeja koko 12 vuoden aikana.Voi olla etta academic provider ei tarvitse olla virallisesti opettaja.Mutta siella Englannissa siitahan saa helposti selvaa virallisista tahoista jos on kiinnostunut .
"Pystytaanko todistamaan etta juuri kotikoulutus on syyna lapsen sosiaalisen kanssa kaymisen ongelmiin"
Ei - äidin mukaan pojalla ei ole ongelmaa.
"Sen lisaksi on kysymys vain yhdesta mielipiteesta pojan tilanteen suhteen"
Väärin. Kyse ei ole pelkästään minun mielipiteestäni, vaan jopa pojan muut sukulaiset ovat huolissaan pojan käyttäytymisestä (vaikkeivat nyt sitten kai ole niitä sinun kaipaamia puolueettomia ja ulkopuolisia henkilöitä).
"Ihmisen pitaa olla vapaa tekemaan virheita,ja toivottavasti oppia niista,yhta hyvin kuin hanella taytyy olla vapaus menestya."
Minun mielestäni ei ole, jos on kyse lapsen hyvinvoinnista. Jos asia koskettaa vain itseään, niin sitä vaan, tehköön jotakainen mitä lystää, mutta ei silloin kun asia vaikuttaa huomattavasti muihin (negattivisesti siis).
"Luulen etta Englannissa kaikkien oppi-ikaisten lasten on oltava jonkun kunnan tai tai koulupiirin kirjoissa....enka oikein usko sita ettei tarvitse ottaa mitaan testeja koko 12 vuoden aikana"
En uskonut minäkään, ennenkuin kyseinen äiti minulle asiasta kertoi - minä tietenkin olin kuvitellut, että hänen piti käydä hirveä paperisota saadakseen kotikouluttaa. Onhan mahdollista, että hän kertoi minulle täyttä puppua, mutta mitään syytä minulla ei ole tähän asti olut epäillä hänen kertomaansa. TV:stä on tullut myös pari dokumenttia koitikoulutuksesta, ja ainakin minulle on jäänyt se mielikuva, että homma on täällä harvinaisen vapaata minkäänlaisesta byrokratiasta.
"siella Englannissa siitahan saa helposti selvaa virallisista tahoista jos on kiinnostunut"
Niin kiinnostunut aiheesta en kuitenkaan ole - minulle riittää näissä koulutusasioissa koiranpennun kanssa koirakoulussa käyminen http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Puppe:
Asiaan liittyvä tapaus sattui isäni kotitilan lähistöllä: Heinäveden kunnassa...
</font>
Maailma on pieni! Äitinikin on kotoisin Heinävedeltä. Sanohan, Puppe, mikä on isäsi nimi. Äitini voisi hyvinkin tuntea hänet.
Tuomo, isäni oli "Etelä-Petruman Tolvasia", niinkuin siellä Heinävedelle varmaankin sanottaisiin (hän on tosin kuollut). Hän oli syntynyt 46, joten jos äitisi on samaa ikäluokkaa, kävivät ehkä samaa koulua kirkonkyllä. Ala-asteet vai mitä ne olis siihen maailmanaikaan olivat noissa pikkukylissä, mutta käsittääkseni oppikoulu oli kirkolla. En ole varma.
Mutta maailma on todellakin pieni; lapsuudenystäväni morsiamen "paras kaveri" (tiedätte kun tytöillä on aina lapsena ja nuorena yksi bestis) meni naimisiin Heinävedellä asuvan miehen kanssa (asuvat nyt siellä molemmat).
Näin kirjoitettuna tämä kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta siis nykyään olen muutaman kerran mennyt tuonne Heinävedelle tämän kaverini (ja tytön) kanssa johtuen tästä yhteensattumasta. Tämä on mielestäni aika hauska yhteensattuma ottaen huomioon, kuinka pieni se paikka on.
[This message has been edited by Puppe (edited May 13, 2001).]
<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Puppe:
Mutta maailma on todellakin pieni... </font>Tarkoitit varmaan sanoa, että Suomi on todellakin pieni...
Puppe: Valitettavasti äitini ei tuntenut isääsi. Eivätkö kaikki ihmiset tunnekaan toisiaan Heinävedellä?
Ei välttämättä, jos he asuivat eri puolilla. Maantieteellisestihän maaseutukunnat ovat aika laajoja, ja ennen vanhaan joka kylällä oli omat koulut, kaupat ja muut palvelut. Jopa juna pysähtyi siihen maailman aikaan myös Sarvikummussa, joten Petruman kyläläiset eivät käyttäneet Heinäveden kirkonkylän asemaa.
[This message has been edited by Puppe (edited May 14, 2001).]
ota lyhyt SAT testi (http://encarta.msn.com/quiz/quiz.asp?quizid=24)
3/5 molemmista (sanajutska ja math), eli luokalle oltas jääty http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
matikkaa täytyy selittää, meni niin huonosti
kysymys 3: en tajunnut, että vain yksi vaihtoehto saa olla oikein, joten vastasin B (eka jossa 8 ja 12 jakaa luvun ilman jakojäännöstä)
kysymys 4: en tajunnut kokeilla murtolukua, NOLOA!
Mutta aika helppojan noi oli.
[This message has been edited by Puppe (edited May 16, 2001).]
En muuten myöskään "äikässä" tiennyt mitä halutaan kun tehtävänanto on "SHIP : OCEAN ::"
Mikä on : ja :: merkitys? Toinen noista meni säkällä oikein...
Tuomooooooo!!!!!
<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Eija:
ota lyhyt SAT testi!! (http://encarta.msn.com/quiz/quiz.asp?quizid=24) </font>
Jupinaa... Onko minun pakko nöyryyttäytyä täällä... http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
"Better luck next time.
You got 2/5 correct."
Minulla oli sama ongelma kuin Pupella: kaksoispisteet kahdessa tehtävässä tuottivat ongelmia, kun en tajunnut, mitä niissä haetaan.
Lisäksi sanavarastoni ei riittänyt ymmärtämään sanoja, kuten "acute" tai "sanguine".
Voin puolustautua sillä, että osaan puhua englantia sujuvasti, mutta sanavarastoni on suppea. Toisin sanoen pälätän kyllä paljon, mutta käytän silti suhteellisen pientä määrää englanninkielen sanoja. Osaan lähinnä arkikieltä, kaikki hienommat sanat ja ilmaisut ovat vaikeita. Siksi en YO:ssakaan saanut laudaturia englannista, koska en tiennyt niitä epätavallisempia sanoja.
Yhden minäkin arvasin, ja se meni väärin! Tietysti minun tuurilla.
Muuten oli 4/5. Siinä viimeisessä oli joitakin sanoja, joita harvoin olen nähnyt.
Mutta eikös monet preppaa juuri tuota SATia varten. Siihenhän on kaikenlaisia kirjoja ja taitaa olla kurssejakin.
Eikös englannin kielessä ole tällaista sivistyssanastoa (ihan kuin suomen- kielessä), jota harvemmin käytetään. Ja oma luokkansa on ammatillinen jargon (ammattikieli).
Sitten on erilaisia muotisanoja tai sanontoja, jotka pulpahtavat esille eri aikoina.
Niin kuin tämä:
I did not have quid pro quo with that woman... http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
Tuomo: Onko minun pakko nöyryyttäytyä täällä?
Suomen kieli on vaikeaa, mutta sitä voi yksinkertaistaa: Onko minun pakko nöyrtyä täällä? tai paremmin: Onko minun nöyrryttävä täällä?
Vastaus: On! http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif
Tuomo, hyvinhän sinulla se testi meni. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif
Itse sain 5/5 verbaalisesta, mutta hävettää tunnustaa, että matemaattisesta kokeesta sain vain 2/5. http://viestit.etusivu.net/old/frown.gif
SAT (Student Aptitude Test) on testi yliopistoon aikoville/pyrkiville lukion 11- ja/tai 12-luokkalaisille. Se testaa opiskelemaan aikovan koululaisen oppitason (huh? Mikä olisi oikea ilmaisu?). Joihinkin yliopistoihin on oltava yli 1200 pistettä (1600 on maksimi) ennen kuin he edes katsovat todistusten numeroita ja muita saavutuksia. (Huom! Urheilijat ovat poikkeus, mutta se kuuluukin jollekin muulle topiikille!)
Tosin paljon on puhuttu SAT:in merkityksestä antamaan oikea kuva oppilaan todellisesta tasosta. Kuitenkin, SAT on niin iso 'business' USA:ssa, että tuskin sitä koskaan saadaan pois käytännöstä.
Meidän Tom ottaa testinsä kesäkuun 2. päivä. Hän on nk. junior (11-luokkalainen). Hän ei ottanut Lissun mainitsemaa preppauskurssia.
<font face="Verdana, Arial" size="2">Mutta eikös monet preppaa juuri tuota SATia varten. Siihenhän on kaikenlaisia kirjoja ja taitaa olla kurssejakin</font>
Kyllä tuollaisissa testeissä menestymisen avain on rutiini. Eli kun en tehnyt saman tyyppisiä tehtäviä tarpeeksi monta, niin tietää ne "vitsit" mitkä niissä on. Varsinkin matematiikassa samat vitsit kiertää tehtävästä toiseen.
Esim. mulla meni väärin se yks kysymys, kun en tajunnut kokeilla sitä murtoluvuilla. Varmasti harjoitellessa olisin tehnyt saman virheen monta kertaa, ja takonut itsellen päähän "muista myös murtoluvut, muista myös murtoluvut" http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
Marianne
19 May 2001, 19:43
Minulle on kerrottu, että kun colleget katsovat todistuksia on 10.luokka tärkein sitten 11.,12,9. Täällä Pennsylvaniassa otettaan preSAT 10. luokalla ja se on se koe josta Merit scholarsipit valitaan(sitä vain ei kerrota yleisesti). Eli on ihan sama miten hyvin pärjäät SAT kokeissa myöhemmin, mutta Merit stipendiä ei tipu. Myöskin katsotaan kuinka monta kertaa on se SAT otettu ja kuinka hyvin se on mennyt edellisillä kerroilla. Eli jos olet sen kanssa sähläilyt kaksi kertaa ja vasta kolmannella kerralla saat siedettävän tuloksen, ei näytä hyvältä hakupapereissa. Ei siis kannata käydä SAT kokeissa vain huvikseen katsomassa kuinka hyvin menee.
Noita preppaus kursseja on isännästä alkaen kaikki tutut suositelleet. Sillä tavoin oppii niitä niksejä, kuten Puppe sanoi. Ei sitten tarvitse hermoilla pikkuasiotten kanssa.
[This message has been edited by Marianne (edited May 19, 2001).]
[This message has been edited by Marianne (edited May 19, 2001).]
Zzeus11
19 May 2001, 23:25
Minun kasitys tasta psat/sat/merit scholarship jutusta on tama.
Useimmissa osavaltioissa PSAT otetaan 10/11 grade ja siina saatu hyva tulos oikeuttaa ns. Merit Scholarshipin hakemiseen joka on taysin yliopistoista erillinen federal program.Silla ei pitaisi olla mitaan tekemista yliopistoon paasemiseen kanssa,eika myoskaan eri yliopistojen/collegeeitten omien scholarshippien kanssa.Tietysti jos opiskelija yleisesti ottaen on saavuttanut hyvat tulokset missa tahansa akateemisessa kokeessa niin se on etu.Taalla paikallinen osavaltion yliopisto siis UNC,painostaa hyvan high-school report ,all grades ,ja minini 1100 SAT score.Ensivuonna vaaditaan 1200 SAT.Silla ei kuulemma ole mitaan merkitysta jos oppilas on ottanut PSAT tai ei.Esimerkiksi vanhin poikani joka on 17,virallisesti siis menossa into senior year in high school ei koskaan ottanut PSAT ja SAT vain kerran puolitoista vuotta sitten,sai 1250, ja han on suorittanut kaikki vaadittavat high school credit paitsi foreign language. Siis pitkitamme hanen graduation ensi kevaaseen jolloin hanen ika luokka muutenkin paasee koulusta.Mutta hanet on hyvaksytty alkavaksi syksyksi UNC-Wilmington yliopistoon opiskelemaan ranskaa ja musiikki teoriaa .
Kaikki ylla olevat tiedot sain taman campuksen admittance counselorilta joka myos sanoi etta nama vaatimukset ovat kaikille samat,part time,full time,tai special high school program. Poikani aikoo anoa johonkin musiikki konsevatorioon ensi vuodeksi ja aikoo otta SAT uudestaan ,ehka kerran tai pari. Tama oli myos hyva idea takalaisen UNC counselorin mielesta.Siis ei usea yritys SAT kokeessa nayta olevan millaan tavalla negatiivinen juttu taalla ainakaan,
Zzeus11
19 May 2001, 23:28
Unohtui tama etta se on ihan totta ,Merit Scholarsippia ei saa muuta kuin ottamalla PSAT ja onnistumalla aika hyvin siina.
[This message has been edited by Zzeus11 (edited May 19, 2001).]
Lasten lukuharrastusta:
http://www.turunsanomat.fi/lehti/ts/tn/97736.HTM
11 vuotiaat lukevat vähemmän kuin 8-10 vuotiaat?
<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Lokari:
Suomen kieli on vaikeaa, mutta sitä voi yksinkertaistaa: Onko minun pakko nöyrtyä täällä? tai paremmin: Onko minun nöyrryttävä täällä?</font>
Nöyrryn niin harvoin, että tunnen huonosti tuon verbin taivutuksen!
http://www.foxnews.com/story/0,2933,25413,00.html
TS, kotimaa osasto
Vuosi vuodelta kasvava ylioppilassuma on tuttu ongelma myös muualla Suomessa. Ikäluokkien pienentyminen ei ratkaisekaan tutkijaryhmän mukaan ongelmaa kuten aikaisemmin on oletettu.
Tutkijaryhmän mukaan ongelmana on, että peruskoulussa ei jaeta tarpeeksi tietoa toisen asteen ammattikoulutuksen tuottamasta jatko-opintokelpoisuudesta. Samoin vallalla on selvityksen mukaan käsitys, että hyvän koulumenestyksen on automaattisesti johdettava lukioon.
Selvityksen mukaan järjestelmässä on nyt liikaa turhaa tyhjäkäyntiä, välivuosia pidetään omasta halusta tai halutun koulutuspaikan odotteluun. Yhtenä ratkaisumallina tutkijaryhmä esittää lukioiden ja ammattikoulujen laajempaa yhteistyötä, jotta lukion yliopistoputki ajattelusta päästäisiin eroon.
Tutkijat esittävät parhaaksi koulutusputkeksi järjestelmää, josta voi pistäytyä työelämässä riittävän usein ja johon voi palata joustavasti työelämästä takaisin.
Selvityksessä myös painotetaan syrjäytymisen ehkäisyssä yksilökohtaisten taipumusten ja tarpeiden mukaisia koulutusmalleja, ennaltaehkäisevää nuorisotyötä ja vaikka terveyttä edistävää liikuntaa, mitkä kaikki pitkällä aikavälillä tulevat yhteiskunnalle halvemmaksi kuin pakolliset korjaavat toimenpiteet jälkikäteen.
www.turunsanomat.fi (http://www.turunsanomat.fi)
Joskus 30-luvulla oli "Ylioppilastulvan vastustamiskomitea". Ongelma on siis vanha, vaikka asiaa pohtivat työryhmät varmaan nimettäisiinkin eri lailla nykyään.
Ne voisivat ottaa useamman ammattilinjan yliopistotasolle. Olisi kampaustaidon maistereita ym....
<font face="Verdana, Arial" size="2">Ongelma tämän hetken koulujärjestelmässä on se, että se käyttää edelleen vanhoja opetusmetodeja ja perustuu vanhaan ajattelutapaan - ulkoa muistamiseen. Nykyaikana perustietojen ja -taitojen jälkeen tärkein taito on kyky paikallistaa tarvittu tieto nopeasti. Kouluissa pitäisikin alkaa opettamaan "Data Mining 101" .
Kaikilla lapsilla on valtava kyky ja halu oppia uusia asioita. Miksi niin monet lapset pitävät kuitenkin koulua tylsänä ja vastenmielisenä paikkana? Siksi, kun opetus on suunniteltu aikuisten näkökulmasta! Hyvänä esimerkkinä on kokeet. Kokeet suunnitellaan löytämään asiat, joita oppilaat eivät tiedä. Jos ne suunniteltaisiin toisin päin ("Kerro mitä tiedät siitä-ja-siitä asiasta"), huomattaisiin miten paljon oppilaat ovat itse asiassa aiheesta sisäistäneet. Nuo asiat eivät vain välttämättä ole samat, mitä tavanomaisen kokeen laatija pitää tärkeänä.
Koulun ensimmäisillä luokilla pitäisi keskittyä siihen, että oppilailla on hyvät luku- ja kirjoitustaidot, perusvalmiudet matematiikkaan/geometriaan ja riittävä yleiskuva maailmasta (historia+maantiede+filosofia/uskonto).
(loput am politiikkaa ketjussa)</font>
En ollenkaan osaa arvailla mitä on olla koulussa nyt verrattuna omaan höyrykoneaikaan. Koulun vastapainona oli silloin pihaleikit, ei kaikenlainen media.
Kirjoitus tuntuu olevan 9 vuotiailla pojilla vastahakoista. Eivät jaksa syventyä paperille selittämään, vaikka asian puhuen osaisivatkin hyvin selostaa. Tytöillä ei samaa ongelmaa.
Hei! Olen täällä uusi, mutta keskustelunne herätti sen verran ajatuksia, etten kyennyt olemaan vastaamatta. http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
Mielestäni tämän hetken koulujärjestelmässä on otettu jo käyttöön monia uusia opetusmetodeita, toiset hyviä ja toiset sitten niitä huonompia. Muistuu mieleeni omat historiantuntini yläasteelta (josta jo aikaa lähes kymmenen vuotta). Meidän nuori vallankumouksellinen opettajamme kun päätti aina lukukauden alussa kysyä kuinka monta koetta halusimme -vastaus oli aina nolla. Eli koko yläasteen aikana meillä ei ollut yhtään historian koetta. Numerot annettiin lähinnä tuntiaktiivisuuden (paljon keskustelua) perusteella. Sillä seurauksella, että historiantuntemukseni on suoraan sanottuna surkea. Pari kuukautta sitten hesarin kuukausiliitteessä, oli kysely, jossa oli erilaisia "yleissivistys" -kysymyksiä. Häpeäkseni huomasin, etten tiennyt Suomen itsenäistymisvuotta http://viestit.etusivu.net/old/frown.gif
Eli on niissä "vanhoissa opetusmetodeissa" ja ulkoa pänttäämisessä jotain hyvääkin. Ehkä pitäisi löytyä jokin välimuoto?
Nimenomaan historiassa mun kouluaikana esiintyi kyllä noita "Kerro mitä tiedät siitä-ja-siitä asiasta" kysymyksiä. Monet ei toisaalta tykänneet niistä, koska kysymys saattoi olla yhden lauseen aihemäärittely, ja opettaja odotti kahden sivun esseevastausta. Sitten oli niitä legendaarisia tapauksia, joissa joku onneton kirjoitti pitkät litaniat väärästä asiasta ja sai 0 pistettä.
Kun erikoistuu, toisilla aloilla muistitiedosta pn paljon hyötyä. On joksus vaikea löytää tietoa, jossei ole jonkinlainen hämärä kuva lukemastaan. Tällaista ei opiskellessa vaadittu, mutta usea alani professori on varsinainen tietosanakirja alallamme. Osaavay yleensä siteerata ainakin viittä aikaisempaa työtä joiden perustella ehdottamasi idea ei toimi http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
[This message has been edited by Tero (edited June 04, 2001).]
Tipi (ja muut).. riippuu todellakin kovasti varmasti aiheesta, millaiset opetustavat toimivat parhaiten. Kielissä keskustelua ei kertakaikkiaan voita mikään. Tietenkin on hyvä/tärkää tietää kielioppia, ainakin sen alkeet, mutta käytännön kielen käyttö ei onnistu, ellei opetus sisällä huomattavaa määrää interaktiivista kielen käyttöä.
Minulla on suurelti kiittäminen englanninopettajaani yläasteella (Ms. Mattila http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif), jonka opetustavat olivat tunnetusti todella poikkeavat muista kielten opettajista -- koko lukuvuoden aikana tehtiin työkirjasta ehkä vajaat kymmenen tehtävää; kaikki muut tunnit käytettiin keskusteluun ja "taululauseisiin" -- yli-vaikeisiin lauseisiin, jotka jaettiin lapulla satunnaisesti eri oppilaille. Lauseet piti sitten kääntää taululle (niitä ei välttämättä ollut tarkoituskaan saada oikein käännettyä, vaan niiden läpikäynti oli opetustilanne sinänsä). Suuri osa oppilaista pelkäsi Ms. Mattilaa - hänen tunenillaan oli kuri; kukaan ei hiisukunut ylimääräisiä. Itse päätin joskus 7. luokan alussa, että osallistun keskusteluun. Minun lisäkseni äänessä opettajan lisäksi oli yleensä kaksi tai kolme muuta oppilasta, muut eivät vapaaehtoisesti avanneet suutaan. Ne, jotka osallistuivat opetukseen, oppivat paljon, ja ne, jotka olivat hiljaa, oppivat vähemmän. Oma vikansa.
Hyvä Ms. Mattila!!
Meilläkin oli ala-asteella opettaja, Ms. Connal, joka oli minusta tosi hyvä opettaja, vaikka kaikki muut häntä vihasivatkin. Hän tosin antoi minulle vain ysin englannista, vaikka olisin ollut taitotason perusteella oikeutettu kymppiin. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif
Ala-asteella minä englantini opin. Yläasteella sitten vain kerrattiin ing-muotoa ja tehtiin kaikkea muuta yhtä tyhmää. Lukion englanninopetuskin on niin lapsellisen helppoa, että siellä tunnilla voisi melkein nukkua ja silti saisi ysejä kursseilta...
Huomatkaa, että kirjoitin englannista E:n ja sain päästötodistukseen arvosanaksi 9. Esimerkiksi historian arvosanaan (9) sai tehdä 10 kertaa enemmän töitä, vaikka molemmista aineista pidänkin yhtä paljon.
Mulla oli koomisia kokemuksia 14 vuotiaana, jouduin englannintunnille, kun olin jo 2 vuotta asunut jenkeissä. Remember this is 1969! Niin opettaja antoi yleensä kympin, mutta sain amerikanenglantiani kovin vähän käyttää, etten pilannut muiden ääntämistä!
Tuomo, myös Ms. Mattilan tyyliin kuului tosi tiukka arvosteluskaala. Ei siellä tainnut kukaan saada kymppiä todistukseen. Minulla Englanti taisi olla aina kahdeksan, paitsi peruskoulun päästötodistuksessa, missä ilmeisesti tuntiaktiivisuus nosti sen yhdeksään. Toisaalta sitten lukiossa Englanti oli jatkuvasti 10, eikä se tuntunut edes miltään sillä tunnit olivat niin helppoja, ettei niillä tuntunut (edelliseen kolmeen vuoteen verrattuna) oppivan mitään uutta.
Yläasteen ja lukion englanninopetuksen tasovaatimuksia pitäisi nostaa... Kun vielä ala-asteella minäkin jaksoin olla innostunut englannista (siis opetuksesta), olin jo yläasteella passivoitunut niin, että vaikka jotain uutta olisikin opetettu, tuskin olisin korvaani kovin lotkauttanut... http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif
OECD tutkimuksen mukaan EU maista Suomessa on eniten akateemisen loppututkinnon saaneita. Ja Ruotsissa parempi luonnontieteiden ja tekniikan opetus kuin USA:ssa ja Kanadassa. Ruotsissa myös satsataan koulutukseen rahallisesti, tosin USA, Kanada ja Sveitsi satsaavat vielä enemmän. Mutta jenkeissä ja Kanadassa on opiskelijan oma osuu kuluista huomattavan suuri. Paljon ja hyviä tutkijoita kouluttavat myös siellä Ruotsissa...
Aamun DN:
"Andelen ungdomar i åldern 19-24 år som börjar på högskola har ökat från 30 till 45 procent på tio år. Det gör att Sverige efter Finland har flest högskoleutbildade i EU. I fråga om den längre utbildningen inom naturvetenskap och teknik har Sverige avancerat förbi USA, Kanada och Tyskland...
Sverige tillhör de länder som satsar störst resurser per student i högskolan. Endast USA, Kanada och Schweiz satsar mer. I USA och Kanada ligger dock en mycket stor börda för att finansiera högskolestudier på den enskilde...
Forskarutbildningen tillhör de områden där Sverige hävdar sig mycket väl. Redan förra året hamnade Sverige bland de bästa länderna när det gäller forskarutbildningen. I årets Education at a Glance har Sverige nu gått om Finland och har störst examination i forskarutbildningen av samtliga jämförbara OECD-länder..."
http://www.dn.se/DNet/jsp/Crosslink.jsp?p=DNet&d=129&a=212816&f=debatt.html
Zzeus11
13 June 2001, 15:20
Kysymys on siita etta mita hyotya yhteiskunnalle on suuresta maarasta korkeasti koulutettuja kansalaisia.
Ensinnakin se tulee hyvin kalliiksi ja ainakin Suomessa harvat loppujen lopuksi paasee tekemaan sita tyota mita alunperin halusivat, lisaksi jos ajatellaan etta suurin osa hyvin koulutetuista paatyy jonnekin valtion virastoon tutkijaksi niin se ei millaan tavalla tuo tai lisaa maan vaurautta.
Opiskelut jotka usein kestaa 15-20 vuotta vain kuluttavat kansan verorahoja, sen paalle valmistunut hyvin koulutettu henkilo on noin 20 vuotta , ehka vahan yli,
valtion palveluksessa , jalleen kerran palkattu vero rahoilla , sen jalkeen siirtyy elakkeelle jossa hyvin vointi taas on taattu vero rahoilla.
Missa vaiheessa pysahdytaan ajattelemaan etta mista kaikki tarvittava raha oikein tulee???
Suomi tarvitsee useita Nokioita pitaakseeen taman ajattelun mahdollisena, valitettavasti talouspolitiikka ja poliittiset suuntaukset tekevat menstymisen melkein mahdottomaksi yksityisella sektorilla , joka kuitenkin kaiken ylla olevan rahoittaa. Eika ainoastaan Suomessa vaan vahan joka puolella eurooppaa on sama probleema.
Miksi Euro on heikko??????
vale, emävale, tilasto...
Akateemiseksi loppututkinnoksi lasketaan noissa EU-tilastoissa myös ammattikorkeakoulujen tutkinnot. Ammattikorkeakoulut taas ovat (ainakin Suomessa) entisiä teknillisiä oppilaitoksia, kauppaoppilaitoksia yms., joista valmistuu ihan suorittavan tason "perusduunareita". Myös nimen muutoksen jälkeen. Vaikka toki tittelitkin ovat muuttuneet, yo-merkonomi on nykyään tradenomi yms.
Zzeus11
13 June 2001, 16:36
Vaikeaa ajatella etta yo-merkonomi , tradenomi , ja esim. taloustieteen professori olisi jollain tavalla samassa kategoriassa kun puhutaan korkeammasta koulutuksesta.
Ehka kysymyksessa on 'ammatti haitarin' ,palkka haitarin lisaksi, keinotekoisesta supistamisesta.
Mita vahemman annamme arvoa menestykselle yleisessa ajattelussa , sen tasapaksummaksi ja keskin kertaisemmaksi yhteiskunta muodostuu. Sehan on nimenomaan tahtaimessa siella suomessa kun puhutaan tasa-arvosta .
No sinähän nyt et ole mihinkään tyytyväinen Zjumala. Usko nyt jo, että kyse on vain jostain tilastointikäytännössä. Ei sillä ole juurikaan merkitystä käytännös elämässä, miten joku EU tilastoi koulutusta. Vaikka laskisivat ala-asteet korkeakouluiksi.
Täällä (http://www.iltasanomat.fi/keskustelu/lukijanviesti.asp?id=77508) on muuten 222 artikkelia aiheesta "Akateeminen koulutus ei kannata nyky-Suomessa".
Zjumala on varmaan kirjoittanut tämän kommentin:
"esh(1): Koulutus kyllä Suomessa kannattaa, mutta töihin ei kannata jäädä. Itse opiskelin Suomessa 2 yliopistotutkintoa. Heti niiden jälkeen muutin ulkomaille, jossa saan koulutustani vastaavan palkan. En kadu yliopistokoulutusta Suomessa siinä mielessä, että se olisi pitänyt jättää tekemättä. Suomalaista koulutusta arvostetaan maailmalla.
Muuten olet aivan oikeassa. Ei olisi kannattanut opiskella, jos olisin jäänyt Suomeen. Mieluummin olisin papaerityöläinen kuin akateemisesti koulutettu Suomessa. Leveämpää leipää saisin ja ilman pitkää opiskeulaikaa parhaimpina nuoruusvuosina."
[This message has been edited by Puppe (edited June 13, 2001).]
<font face="Verdana, Arial" size="2">yo-merkonomi on nykyään tradenomi yms.[/B]</font>
Vanha yo-merkonomi on edelleen yo-merkonomi... Eikös merkonomeja valmistu vieläkin, niistä kauppaoppilaitoksista, jotka eivät ole ammattikorkeakouluja?
Yhden Harakan mielipiteitä koulutusrumbasta:
http://portti.saunalahti.fi/harakka/
Juttu muuttuu viikottain.
http://www.wired.com/news/school/0,1383,44869,00.html
Netti opettajana
Il kertoo miesopettajien (oikeastaan maailmanlaajuisesta, länsimaissa?) puutteesta:
<font face="Verdana, Arial" size="2">Tärkeintä on opetuksen laatu
Rehtorit ovat pohtineet ratkaisuja miesopettajapulaaan. Nokialaisen Myllyhaan koulun rehtori Jorma Lehto ehdottaa, että varusmiespalveluksesta annettaisiin lisäpisteitä koulutukseen pyrittäessä.
- Näin saataisiin enemmän miehiä pääsykokeisiin.
Tamperelaisen Annalan koulun rehtori Jari Kulmala ehdottaa, että ylioppilastodistuksen merkitystä vähennettäisiin opiskelijavalinnassa ja soveltuvuustesteille annettaisiin enemmän painoarvoa.
Kulmala peräänkuuluttaa laadukasta opettajuutta.
-On kurjaa, jos mennään siihen, että on saatava mies hinnalla millä hyvänsä.
Yksityissektori vie miehet
Sekään ei riitä, että saadaan miehiä opiskelemaan opettajiksi. Myös virassa olevat miehet on saatavaa pysymään kouluissa.
-Esimerkiksi tietotekniikka-ala on vienyt miehiä viroista, toteaa Lehto.
-Opintolainoja maksettaessa ja perhettä perustettaessa muutaman tonnin ero palkassa on tuntuva, Palttala sanoo.
KAISA KORPELA
iltalehti.fi</font>
Marianne
21 August 2001, 22:06
Zzeu11, en tiedä kuinka tavallista kotikouluttaminen on teilläpäin. Mutta meidän maakunnassa se on aika yleistä. Viime keväänä kotikouluttajien yhdistys piti 31lle koulun päättäjäiset.
Uusin juttu mitä nyt mainostetaan paljon kotikouluttajille on "Cyber Schooli'it" . "Best of the both worlds" . Koulu antaa tietokoneen oppilaalle ja heillä on päivisin opettajia paikalla. Eli voit pitää lapsesi kotona ja vanhempien ei tarvitse "opettaa" yhtä paljoa ja kaikkein parasta se ei maksa mitään. Koulut veloittavat sitä koulupiiriä johon oppilas kuuluu.
Zzeus11
21 August 2001, 23:04
Marianne , kotikoulutus on aika yleista , numeroista en tieda mutta varmaan tassa kunnassa , n.200.000asukasta , on useampi sata , ehka enemman. Olimme mukana vuosia sitten kotikoulu jarjestojen toiminnassa , oli koripallo , pesapallo ja voimistelu joukkueet vain kotikoululaisille , samoin karate kerho , taide ryhma jne jne etta kylla sita porukkaa riitti.
Viimeiset 4-5 vuotta olemme keskittyneet 'in to academics' ja ympari vuotinen uima joukkue on tarjonnut sosiaalista kanssa kaymista enemman kuin tarpeeksi.
Tuntuu etta kotikoulutus on lisaantymassa , esim paikallinen YMCA ja YWCA jarjestaa kaikenmailman iltapaiva ohjelmia sun muita mita ei pari vuotta sitten ollut lainkaan.
Tuo 'cyberschool' on ihan uusi juttu minulle , en ole siita kuullut.
Taitaa olla niin etta public school alkaa pelata kilpailua ja etsii uusia tapoja pitaa ;apset koulussa.
Taman viikon Time Magazine has a cover story about home schooling , en ole viela sita hakenut mutta heti kun kerkean .
Tero
08 September 2001, 14:47
http://www.foxnews.com/story/0,2933,33925,00.html
homeschooling
Zzeus11
08 September 2001, 17:41
Meidan kunnassa, New Hanover, on 571 rekisteroitya kotikoululaista, taman vuoden numero.
Tipi
10 September 2001, 14:21
Kotikoululaisia löytyy nykyisin meistä aikuiseen ikään ehtineistäkin, nimittäin netin kautta on mahdollista suoritella jos minkälaisia kursseja. Itse opiskelen tällä hetkellä Kuopion yliopistossa ergonomian aproa.
http://www.oppi.uku.fi/ergonetti
ja lukioinkin voi kuulemma nykyisin suorittaa netissä, en muista osoitetta. Ei kai sentään kirjoituksia kuitenkaan http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
Tero
10 September 2001, 14:37
Kotikoulu noille kouluikäisille korostaa vanhempien tyytymättömyyttä nykyiseen kouluun. Mutta en tiedä onko koulu sen huonompi, oppilaat vaan tulevat kaiken median käytön jälkeen kouluun ja toteavat että koulu on tylsää, joku kalkkis puhua höpöttämässä luokan edessä. Eikä sinne saa joka luokkaan super-innostavaa opettajaa.
Koulussa voitaisiin käyttää aika paljon CD ROM opetusta, mutta sitten olisi taas sama ongelma yliopistoon mennessä.
Koskahan ihmiset kyllästyvät täysin, aikuisenakin, esitelmien ja luentojen kuunteluun? Mä ainakin nukahdan kun valot sammutetaan ja diat tulee esille.
Esitysten tarttis olla keskusteluja, siis "interactive."
Lissu
26 September 2001, 20:34
Nyt pitää ottaa taas kouluaihe esille, kun me käydään aika monissa kouluissa töissä.
Onneksi miehen sijaisuus päättyi. Tuli vakiopettaja takaisin. Minkähänlaisia verenpainelukemia hänellä on (varsinkin sen öykkäriluokan kanssa)? Kärsi korkeasta verenpaineesta elokuussa.
En yhtään ihmettele, että monet ovat alkaneet kotikouluttaa. Zzeus ymmärän hyvin, miksi niin teet. Ja täällähän on muitakin Etusivulaisia, jotka ovat suosineet yksityisiä kouluja.
Eihän Clintonin tytärkään käynyt public schools, mutta heillä tietysti oli rahaa. En ole kateellinen, mutta kuitenkin... http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
Lissu
26 September 2001, 20:52
Ai niin, pitää kertoa vielä miehen uudesta oppilaasta. Meitä ihan suututtaa koko juttu nyt. Menee veronmaksajien rahoja ihan hukkaan.
Hän lupautui "tutor" yhtä high schoolin oppilasta. Tarvitsee apua algebrassa.
Tyttöllä on aina kännykkä mukana, ja se on ahkerassa käytössä. Siis käveleekin kännykkä leuassa kiinni. Tänään tuli karmea päänsärky, eikä jaksanut keskittyä. Sanoin miehelleni, että sano jotta kännykän pitää hävitä opetusajalta pois. Muuten ei tule mitään.
Mies sanoo, että mitenkähän tämä kuuluu migrant programiin (monilla latinoilla on mahdollisuus saada erilaisia apurahoja, jos vanhemmat ovat migrant workers).
Ja arvasitte oikein tyttö on meksikolais-amerikkalainen. Taisinkin jo kertoa, että täällä keskisessä Teksasissa monissa koulupiireissä yli 40-50% oppilaista ovat hispaanoja.
Zzeus11
26 September 2001, 21:39
Me paatimme alkaa kotikoulutuksen 12 vuotta sitten, kokeilu mielessa, asuimme yhdessa New Staten rikkaimmissa kunnissa ja yhdessa parhaista koulupiireista. Erot standardi testeissa normaalin 'public schoolin' ja yksityisten valilla oli hyvin pieni, tavallinen koululaitos teki hommansa aika hyvin siella.
Ei meilla ollut aavistustakaan minkalaiseksi tama yleinen 'public school system' oli muodustumassa, vakivalta, social experimentation , etc etc ja etta muuttaisimme sellaiseen paikkaan asumaan missa koulujen taso on todella surkea.
Nain jalkikateen ajatellen se tuntuu melkein ihmeelta etta nain teimme, ja pidimme siita kiinni, ei voi sanoin kuvata kuinka paljon hyotya lapsille on ollut siita etta ei ole tarvinnut kokea sita roskamenttalitettia mika vallitsee kouluissa, isossa osaa opettajista ja varsinkin vanhemmissa.
Koulutyo vie keskimaarin 2-3 tuntia paivassa, mika tarkoittaa sita etta lapsilla on ollut aikaa olla lapsia, naperrella, askarrella, oppia kokkaamaan, siivoamaan, ja vaan lojumaan, yhteen aikaan talo oli niin taynna Legoja, etti sisalle mahtunut, nyt teini- ikaisina sama juttu , 'almost no peer pressure of any kind' , ei tartte ostaa jotain 70$ paitaa, tai 90$ jeans sen takia kun muilla on, mika helpotus vanhemmille.
Toivon kovasti etta mahdollisimman moni sita harkitsisi vaihtoehtona, joillekin se sopii , joillekin ei, mutta mita enemman kotikoulutus leviaa ja yleistyy, sita nopeammin public school system paranee.
Tuomo
26 September 2001, 21:44
Lissu: Joku opettaja kuvasi taannoin Hesarin yleisönosastossa kännykkää yläasteikäisten tutiksi.
Tero
02 October 2001, 15:40
ehkä paremmin NUORET topiciin..
http://www.iltasanomat.fi/keskustelu/lukijanviesti.asp?id=132143
heh heh!
Tero
13 February 2002, 18:49
Joku harva pystyy vielä
saavutuksiin (http://home.post-dispatch.com/channel/pdweb.nsf/TodayWednesday/86256A0E0068FE5086256B5F00400D0B?OpenDocument&PubWrapper=Metro) tyhjästä alkaen.
Siis, korostan positiivisuutta, ei ole tarkoitus tällä kertaa kinata.
Nille
13 February 2002, 19:44
Eihän kukaan oikeasti ala tyhjästä. Kaikilla on omat taipumuksensa ja lahjakkuutensa.
Tuo juttu kyllä vähän ärsyttää silti http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif, sillä tarkkaan ajatellen ei minunkaan isäni paljoa kouluja käynyt.
[This message has been edited by Nille (edited February 13, 2002).]
alo
20 February 2002, 09:23
Oppilaat: Pipo kuuluu tyyliin eikä ole ulkovaate
Sunnuntaitoimitus seuraa helsinkiläisen yläasteen elämää lukuvuoden ajan.
"Aika löysää tääl on", yhdeksäsluokkalainen Jenna sanoo. "Lintsaamisesta ei sanota paljon mitään."
"Täällä hyvät opet antaa juoda tunnilla limua ja syödä karkkeja. Ne ei heti hermostu, jos takki on päällä, kun tulee luokkaan sisään", seitsemäsluokkalainen Janne vahvistaa.
Kaikki opettajat eivät kuitenkaan siedä samoja asioita, ja se aiheuttaa oppilaille pieniä käytännön ongelmia.
...
...
Joissakin asioissa kuria voisi vielä löysentääkin. Esimerkiksi korvalappustereoita pitäisi oppilaiden mielestä saada kuunnella tunneilla harjoituksia tehtäessä. Heidän mukaansa musiikkia kuunnellessa pystyy keskittymään paremmin, sillä hiljaisuus ahdistaa.
Koulun perusongelma on kuitenkin selvillä.
"Opet haluais, et me kunnioitetaan sääntöjä. Meillä on periaate, et säännöt on tehty rikottavaksi", Kaisa sanoo. "Siinä on silleen ristiriita."
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020217ER5
Vataska
20 February 2002, 10:58
"Meillä on periaate, et säännöt on tehty rikottavaksi." Eläköön, vihdoinkin meillä on tulossa eurokuntoinen sukupolvi! Ranskassa nämä olisivat kuin kalat vedessä, eli osaisivat olla maassa maan tavalla.
alo
20 February 2002, 14:13
Alon vanhin on lukion ensimmaisella. Seuraavat kaksi peruskoulun 6 ja 4:lla luokalla. Ja ei ole pipa (pipo) paassa, ei varmasti ole, eika takki paalla sisatiloissa. Sen verran mina ex:aani tunnen ja luotan.
Tuomo
21 February 2002, 20:10
Turussa Puolalanmäen lukiossa (http://www.tkukoulu.fi/~pmk/) kuohuu. Ruotsin ylioppilaskoe joudutaan uusimaan (http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020221OL44), kun koulu töppäsi tiedotuksessa (http://ww2.yle.fi/pls/show/page?id=178417) ja 18 abia tuli ruotsin kuunteluun myöhässä.
Pännis varmaan muakin. Kaikki kokeeseen osallistuneet oppilaat joutuvat nyt uusimaan sen. Lisäksi rehtori on nyt tulilinjalla, koska oppilaiden näkemyksen mukaan hän juuri mokasi tiedottamisessa. Myös ylioppilaslautakunta pitää tiedottamista huonona.
Oppilaiden ja rehtorin välit ovat huonot, mistä kertoo minusta hyvin tehty YLE:n TV-uutisten uutisjuttu (http://ra.yle.fi/ramgen/yle24/video/to2030.rm) (juttu tulee uutislähetyksessä viimeisenä n. 20 minuutin kohdalla).
Lissu
03 March 2002, 18:56
Onko teillä pieneksi jäänneitä lastenvaatteita, 4-8-vuotiaille?
Jos on, niin harkitkaa vaatteiden kierrätystä kouluterveydenhoidossa. Terkkarit varmasti ilahtuvat. :)
Monet kiikuttavat vaatteita Goodwilliin, tai muihin hyväntekeväisyysjärjestöihin. Mutta myös kouluklinikat tarvitsevat pikkulasten vaatteita. Ne ovat tarpeellisia vaihtovaatteina, jos lapselle on tullut "vahinko." Ei ole ehtiny , tai on jokin muu syy.
Usein niitä vaatteita ei palauteta, ja onhan niille tarvettakin köyhemmissä perheissä.
Itse vein viikolla pojan vaatteita ja vanhoja leluja Kinderiin. Varsinkin ne lelut, joita on kerääntynyt esim. McDonaldsista, eivät kauan kiinnosta lapsia.
Joillakin opettajilla on ns. treasure chest, ja sieltä opettaja voi antaa lapsen itse valita jonkun pikkulelun hyvästä käytöksestä, tai menestyksestä. Se on ikään kuin "porkkana."
klikkaaja
09 May 2002, 15:26
http://news.lycos.com/news/story.asp?section=Breaking&storyId=407888
Koulu bisneksenä
http://www.education.com/home/newswire.jsp#1
<