Ylen uutisia

[Lokari]

Kirjoitin seuraavan uutislähetyksen muistiin pari vuotta sitten Ylen uutislähetyksestä. Olen pannut pilkun aina siihen, missä puheessa on tauko, tai jos tauko on ollut pidempi, olen käyttänyt kolmea pistettä:

Uutiset

Suomen, luottokelpoisuus on, valtiovarainministeri Niinistön mielestä, nykyistä luokitusta, parempi.
Uudenseelannin, entisen, valtiovarainministerin mukaan Suomi ei ole vielä päässyt, lamasta.
Valkovenäjän parlamentti harkitsee asettavansa, presidentin, syytteeseen.
Kalevalaan, pohjaava näytelmä, on, saanut, ensi-iltansa, Volgan, mutkassa.
Sää on, sateinen, koko maassa.

Kuuntelette, aamun peiliä.

Valtiovarainministerin, Sauli Niinistön, mielestä, Suomen valtion, luottokelpoisuuden, luokituksen, nostaminen olisi, oikeutettua. Kansainväliset, luokituslaitokset ovat parhaillaan arvioimassa, Suomen, luottokelpoisuutta. Arvioita, odotetaan, vielä, ennen, joulua. - Tapani Leisti:
Vuosikymmenen alun, talousromahdus, heikensi, Suomen luottokelpoisuutta, maailmalla. Eli, valtio joutuu maksamaan kovempaa korkoa, ulkomaisesta, velastaan. Suomen talous on, hevoskuurin myötä kohentunut ja, kansainväliset luokituslaitokset, syynäävät paraikaa Suomen, kuntoa. Josko, reittausta, eli luokitusta, voitaisiin, nostaa. Viime viikolla täällä kävivät, Standard & Poors'in arvioijat ja nyt täällä ovat, Moonisin edustajat. Valtiovarainministeri, Sauli Niinistö, ei halua ennakoida tulosta mutta, on toiveikas:
- En lähtisi sitä, kovin paljon ennakoimaan, mutta ...eyyyy... sanotaan että me olemme toiveikkaita koska meidän mielestämme kaikki ne luvut joihin, nuo reittaukset perustuvat, ne alkavat olla, aika hyvässä, asennossa ja, ...jaaa... oikeuttaisivat kyllä parempaan reittaamiseen. Tässä on vain se ongelma että putoaminen käy kyllä nopeasti mutta sitte, se ylöspäin kiipeäminen... näyttää vievän runsaasti, pidempää aikaa.
- Valtiovarainministeri Niinistö jos, jos nuo luokituslaitokset parantavat Suomen reittausta niin, ää kuinka paljon se, keventää, Suomen velanhoitoa, kustannuksia?
- Sekin on tietysti, sitteneh, enemmän arvion, varainen asia mutta, niinkin on veikkailtu että, sanotaan, jos useampi reittauslaitos, keventäisi, parantaisi meidän reittaustamme niin, siinä alkaa olla lähes prosentin, vaikutus, jatkon, nähden. Ja, kun ajatellaan että, että, tässä jatkossakin, vaikkei ehkä uutta velkaa nyt enää oteta, toivon mukaan otettaisiin mahdollisimman vähän mutta sitä vanhaa velkaa joudutaan pyörittämään niin ainahan se, o-olisi, todella tervetullut, tuollainen prosentin kevennys se, neljänsadan miljardin kannasta, sitte kun se kokonaan uudistuu, ni olisi, tietysti neljä miljardia vuositasolla. Senverran tässä saattaa olla pelissä.
- Elikkä, tällä, luokitus, laitosten, arviolla, on aivan, sillä on olennaista merkitystä?
- Joo ja pitää muistaa, että, ainakin vielä, eletään sellaisessa maailmassa jossa, valtion, reittaus, määrittelee myöskin sen maan, yritysten reittauksen, aika pitkälti, luo tavallaan sellaisen, perus, mallin, jonka mukaan sitten, myöskin elinkeinoelämä joka, ulkomailta lainaa, joutuu maksamaan korkoa.
- Että heijastusvaikutus, vielä tuon, äskenmainitun lisäksi, on melkoinen.

Ministeri, Niinistö arvioi että, Suomen, luottokelpoisuus, luokitukset, tulisivat vielä, joulunalus, tunnelmiin. Standard & Poors'in luokituksessa, Suomi on, nyt, neljänneksi, ylimmässä luokassa, joka on kahta alempana kuin, Ruotsi. Moonisilla, Suomi on kolmanneksi korkeimmassa, ja, pykälän, Ruotsin, yläpuolella.

Eiköhän edelläolevasta selvinne, miksi olen huolestunut suomenkielen tilasta. Ensi kerran kiinnitin huomiota tuollaiseen puheen pätkimiseen vuonna 1982 käydessäni Suomessa seitsemän vuoden poissaolon jälkeen. Taksissa oli radio auki, ja ihmettelin puhujien tapaa sanoa sana kerrallaan ja panna pilkkuja vääriin paikkoihin tai jättää niitä pois. Olen sitä mieltä, että puheessakin on pilkut. Nykysuomella: Olen, sitä mieltä että, puheessakin on, pilkut.

En voi mitään sille, että aina kuunnellessani radiolähetyksiä Suomesta huomaan sekä toimittajien että haastateltavien avuttomat änkytykset. Eikö edes radioon voisi palkata ihmisiä, jotka osaavat puhua suomea kunnolla? Onhan niitä toki muutama, esimerkiksi Erkki Toiviaisen raportteja on nautinto kuunnella.

Onko kukaan muu huomannut suomenkielen alennustilaa?

[This message has been edited by Lokari (edited 12-04-99).]

[Tero]

Joo, olen huomannut saman ilmiön.Luulin, että se oli poliitikkojen ja virkamiehien ongelma, jos he eivät ole tottuneet antamaan lausuntoja kirjakielellä. Siis mietitään joka sana ja lausutaan niin, ettei väärinkäsitystä voi tulla.Tai sitten ne miettivät sanojaan puhuessaan ja hakevat mielessään jotain sanaa.
Uutisen lukijat eivat noin tee, mutta muistaisin, etta jo Tarvajarvi teki noin juontaessaan.

[This message has been edited by Tero (edited 06-04-99).]

[Anni]

Itse pidän sitä pikemminkin harvapuheisten suomalaisena tyylinä kuin vikana. Miltä se nyt kuulostaisi, jos hidas hämäläinen polottaisi kuin italiaano! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif Suomalainen sanoo sanottavansa, kun sillä on asiaa, mutta se ei "höpötä" turhia. EU:ssa sitä kuulemma arvostetaan.

Ehkä suomenkielessä vielä korostuu se sanojen erillisyys, kun jokaisen sanan paino on sen ensimmäisellä tavulla.

[Tero]

Et ole tainnut huomata tätä Suomessa. Kyllä se on ihan erilaista kuin harvapuheisuus, se on kyllä niin teennäistä ja kankeata kun sen kuulee. Juuri virallisia lausuntoja kuunnellessa olen sen huomannut.Mutta ei tätä selosta ilman esimerkkiä, se täytyy oikein kuulla.

[Anni]

No en kyllä muista siihen Suomessa käydessäni kiinnittäneeni huomiota. Kuuntelen edelleen silloin tällöin täällä lyhytaaltoradiosta Suomen uutisia, ja kyllä minä mainitun asian huomaan, kun jotakuta esimerkiksi haastatellaan (en niinkään toimittajien puheessa), mutta en oleta haastateltavien olevan puhetaidon ammattilaisia, joten annan heille anteeksi niin kauan kuin asiansa saavat sanotuksi. Enemmän minä olen kiinnittänyt huomiota toimittajien slangi-ilmausten käyttöön. Ne eivät minusta kuulu radiossa käytettävän perussuomen piiriin, siis toimittajien puheessa.

Suomessa puhe-, esiintymis- ja keskustelutaito eivät kertakaikkiaan ole samassa asemassa kuin täällä. Niiden opetus koulussa lukion läpi asti on (tietääkseni vieläkin) mitätöntä, ja ylemmässä koulutuksessa tuollainen unohdetaan lähes kokonaan, ellei kyseessä ole koulutusohjelma, joka tuottaa esiintymistyöläisiä. Yhteiskunta ei millään lailla palkitse, korosta tai vaadi mainittuja taitoja...ennen kuin ehkä viimeisten muutaman vuoden aikana enemmän.

[This message has been edited by Anni (edited 06-04-99).]

[Ville]

Ensin teksti näytti oudolta (kaikkine niine pilkkuineen), mutta lukiessani sen ääneen "Ylen uutiset" -äänenpainolla, asia muistui heti mieleen. Vaikken ole Ylen uutisia kuunnellut hyvään aikaan, muistan jopa äänenpainon jolla tuolla tavalla katkotut lauseet kuuluu lukea :-)

Minusta, se on ollut tosiaan, käytössä jo pitkään -- hyvinkin voi, olla 80-luvun, alulta. Itse en, ole asiaa enempää, ajatellut, muistan vain, että, Amerikassa, ennen tänne muuttoani useampaan kertaan, käydessäni, pidin paikallisesta uutisointityylistä (siis, Yhdysvalloissa), koska, sitä, oli miellyttävämpi, ja, mukavampi kuunnella. :-)

[Santtu]

Tuosta puhejutusta... olen lukiossa ja ei täällä liikaa kyllä puheopetusta anneta, mikä ei ole väärin. Lukion tavoite en minun mielestäni ole antaa muuta kuin yleissivistys. Jos haluaa puhua hyvin, menköön kielikursseille ym. ym. Sellaisiin ihmisiin menee osittain hermo, jotka puhuvat 3*10^6km/s ja eivät kuitenkaan sano yhtään mitään.
Suomessa puhe-, esiintymis- ja keskustelutaito eivät kertakaikkiaan ole samassa asemassa kuin täällä. Anni, pitäisikö olla? Pitääkö Suomen olla kuin USA? Asenne "man tar seden dit man kommer" toimii tässäkin aivan mainiosti.

[Anni]

Santtu, ei minusta ole mitään tarvetta opettaa suomalaisia kommunikoimaan amerikkalaisittain sen paremmin kuin italialaisittainkaan. Yhteiskunnat ja kulttuurit ovat erilaisia, ja hyvä niin. Sitä olen yrittänyt sanoakin, jos tarkaan luet. Tai sitten en onnistunut kommunikoinnissani. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

Mutta ei minusta olisi ollenkaan paha asia, jos suomalaisetkin harjoittelisivat koulussa puhe- ja keskustelutaitoa. Ei niinkään hyvin puhumista kuin tarpeeksi puhumista. Kyllä minusta kuuluu yleissivistykseen osata keskustella. Hyvin monet suomalaiset eivät kerta kaikkiaan osaa sitä taitoa, enkä tarkoita puhetaitoa tai sen puutetta kaunopuhujamielessä. Suomalaiset osaavat paremmin inttää ja riidellä kuin keskustella. Joskus on sitten kyse myös siitä, ettei uskalleta avata suuta muiden edessä, mutta myös sellainen poistuisi helposti harjoittelemalla.

[Rimotar]

Hyviä uutisia. Suomessa lukiossa on olemassa valikoimissa äidinkielen kursseja joissa painotetaan kielen käyttöä esiintymisessä ja muussa vastaavassa. Nykyään ylioppilaskirjoitusten lisäksi abiturientit voivat osallistua suullisiin kielen kokeisiin. Itse kirjoitin ylioppilaaksi viime keväänä, silloin sai osallistua puhekokeeseen vapaaehtoisesti. Suomen, ruotsin ja englanninkielien puhekurssit löytyivät ainakin omasta kalenteristani lukiossa. Silloin ajatuksena oli että puhekokeesta tulisi pakollinen ... sitä sitten en tiedä missä vaiheessa tämä idea nyt on. Ainakin siitä viime vuonna oli puhetta. Eipä kummasti ole lukioiden asiat kiinnostaneet sen jälkeen kun minusta ylioppilas tuli... ;-)

[Pyry Vainio]

Harvinaisen kielialueen maassa joudutaan panostamaan tavallista enemmän vieraisiin kieliin, Suomessa lisäksi myös ruotsinkieleen. Peruskoulussa opitaan kahta ja lukiossa vähintään kolmea kieltä. Ne tunnit on otettava muista aineista ja käytännössä äidinkielen ja viestinnän tunneista. Siinä jää keskustelutaito vähemmälle. Ei ymmärretä, että kieli on ajattelun työkalu.
Muuten suomalainen kansanperinne painottaa sanattomuutta, kuten esim sanonta "Puhuminen on hopeaa, vaitiolo kultaa". Sitä lajia kultaa me sitten pyrimme keräämään.

[Ville]

Vaikka ehkä amerikkalais-high schoolien "puheidenpitämistunnit" olisivatkin ehkä sinänsä (siis puheiden pitämisen taidon kannalta) tarpeettomia (?) Suomalaisessa yhteiskunnassa, opetellessaan puhumaan sujuvasti ja häkeltymättä ihmisjoukon edessä itsevarmuus kasvaa. Ja itsevarmuus on jotain, mitä suomalaiset keskimäärin tarvitsisivat kovasti lisää.

En tiedä kiinnitänkö asiaan huomiota enemmän oltuani Suomesta pois useamman vuoden, mutta mielestäni keskustelut suomalaisten kanssa "tökkii" erittäin helposti, erityisesti puhelimessa, ja erityisesti ihmisten kanssa joita itse ei tunne kovin hyvin. Molemmat puhuvat samanaikaisesti, sitten molemmat pysähtyvät, tulee hiljainen hetki, ja alkavat taas puhua samaan aikaan. Englanniksi noin ei käy oikeastaan koskaan, tai tilanne menee sujuvasti ohitse jomman kumman osapuolen sanoessa "oh, go ahead".

Vaikka puhuminen ja keskustelun opettelu koulussa yleensä tähtääkin puhumiseen julkisissa tilanteissa, keskustelutaidot vaikuttanevat myös siihen, miten hyvin osaa keskustella ja kommunikoida henkilökohtaisissa suhteissaan.

[Anni]

Suomen kouluissa en itse pitäisi yhtä tärkeänä julkisen esiintymisen opettelua kuin keskustelua ryhmissä. Siis mielipiteiden ja näkökantojen esiin tuomista ja niihin reagoimista. Sen jälkeen, kun tietää, että osaa avata suunsa -- että tietää ajattelevansa! -- on jo pienempi askel opetella esiintymään suuremman joukon edessä. Sitä paitsi kaikki eivät puheenpitotaitoa tarvitse elämässään, mutta keskustelutaitoa tarvitsevat kaikki.

Mutta niinhän se on, kuten Pyry sanoi: Tunteja tarvitaan vieraiden kielten opiskeluun valtavia määriä. Taide- ja liikuntatunnit on kai jo aikoja sitten käytetty "tärkeämpien" nykytaitojen opiskeluun.

Minua nauratti osuvuudellaan tuo Pyryn mainitsema sanonta. Toinen olisi: Vaitiolo on myöntymisen merkki. Suomessa siis voi kommunikoida vallan hyvin ilman puhumistakin!

Itse aavistelen kuitenkin, että tuo vaikenemisen "kullan kerääminen" saattaa vähentyä, kun suomalaiset tulevaisuudessa hakeutuvat yhä tiiviimpään yhteyteen kansojen kanssa, jotka eivät vaikene omalla sen paremmin kuin vierailla kielilläkään.

* * *

BTW, Santtu ja Rimotar, te kun olette viimeisimmäksi asiaa opiskelleet, kirjoitetaanko nykysuomessa yhteen vai erikseen nuo -päin-loppuiset ja vastaavat sanat? Siis "taaksepäin" vai "taake päin"? Muistan vuosikymmen sitten lukeneeni, että kielitoimistolla oli pyrkimys alkaa välttää pitkiä yhdyssanahirviöitä ja siis kirjoittaa erikseen ainakin ne, jotka luontevasti sopisivat erikseen kirjoitettaviksi. Minulle nuo sanat on vuosikymmeniä sitten koulussa opetettu yhdyssanoiksi, mutta ainakin minun korvaani ne kuulostaisivat ihan hyviltä kirjoitettaviksi erikseenkin.

[Rimotar]

Kappas, empä ole törmännyt moiseen, että kielitoimisto Suomessa olisi tuollaisiin sanoihin puuttunut... Itselläni tuleen ensin mieleen pikemminkin sanonta "tänne päin" ja "taakse päin". En sitten tiedä onko tuo oikein mutta minun mielestäni ne kirjoitetaan tuolla tavalla ... Toisaalta (hyi minua) suomi ei äidinkielen asemastaan huolimatta ole saanut huoltoa viimeiseen vuoteen ... =(

[Santtu]

viittaan edellä mainittuun kysymykseen:
ne kirjoitetaan e r i k s e e n.
jatkanpa tästä eteen päin.

[Anni]

Kiitos! Hyvä tietää.

Uteliaisuuttani en malttanut olla katsomatta 1446-sivuisesta Uusi Suomi-Englanti Suursanakirjastani, joka on painettu 1997 (uusintapainos 1984 teoksesta): Siellä mennään vielä "taaksepäin".

[This message has been edited by Anni (edited 09-04-99).]

[Santtu]

Jos sanakirjassa niin lukee, täytyy sen olla myös niin. Ei eipä sillä taida olla väliä.

[Ville]

Ylen, uutisia, joissa ihmiset, puhuvat pätkissa voi, kuunnella 28.8k modeemillakin seuraavaa linkkiä käyttäen: http://www.wrn.org/ondemand/finland.html

Vaikuttaa muuten, siltä että miestoimittajat, laittavat taukoja, puheeseen, enemmän, kuin, naistoimittajat. ;-)

[Santtu]

päin-sanat!!!
Sanoin hieman väärin edellisessä viestissäni.
Päin-liite tulee substantiivin kanssa erikseen, mutta (en muista kieliopillista nimeä) taakse yms. kanssa yhteen.

menen eteenpäin, en taaksepäin

[Anni]

No selvisihän se! Kiitos, Santtu! Siis "kotiin päin" ja "itään päin". Hakemasi kieliopillinen nimi lienee adverbi. http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Tero]

En tota tarkastanut, mutta yleensa kielen kaytossa mulla on oppaana Terho Itkosen kirja, jossa on melko hyvin kaytto selitetty. Toiset virheet ovat niin yleisia, etta niita ei kukaan korjaa.Vielakin jotkut puhuvat "ulkolaisista" ja se puhekielessa hyvaksytaan.(ulkomainen tavara, ulkomaalainen ihminen).

[This message has been edited by Tero (edited 14-04-99).]

[Lokari]

http://ra.yle.fi/ramgen/yle24/video/la2030.rm

Arvi Lind haastatteli 20.10. iltauutisissa Kari Ahlbergia:

Arvi: Pakistanin poliisi teki päivällä vaarattomaksi pääkaupungin Islamabadin lentokentältä löytyneen pommin.

Toimittajamme, Kari Ahlberg saapui, viime yönä, Suomeen, samaisen lentokentän kautta. Kari, millaiset olivat, kentän, turvatoimet?

Kari: No kyllä täytyy sanoa että, sitten ilmaiskujen, alkamisen jälkeen turvatoimet, lentokentillä Pakistanissa ovat huomattavasti, kiristyneet, ja, nyt kyllä kun viimeksi, kun palasin Suomeen niin kyllä, matkalaukut tutkittiin, aika tarkkaan, jopa länsimaalaisilta. Mutta eihän ne, kyllä kuitenkaan vedä vertoja esimerkiksi Israelin lentokentillä, tehtäviin turvatoimiin.

Arvi: Tekijöiksi epäillään, ääri-islamilaisia. Olet nyt tänä vuonna ollut, jo kolme kertaa Pakistanissa. Onko näille, epäilyille, perää?

Kari: No, ääri-islamilaisten, puolueiden, syyttäminen, tässä, tilanteessahan tietysti on kaikista yksinkertaisinta mutta, täytyy muistaa että, heidänkin, joukossaan on paljon erilaisia kuppikunteja, kup kup kuppikuntia joiden, joita tietysti voidaan, voidaan epäillä, ja jotka saattavat olla syyllisiä tähän mutta toisaalta taas, voidaan ep, voidaan tietysti, kysyä että millä tavalla, tällaisten, pommien, heittely niin, pystyy, ajamaan heidän asiaansa elikä tuota voittamaan, tämän valtaväestön, sympatioita, tämän pommitusten, pommitusten vastaan, pommituksen, kröh kröh, pommitusten lopettamiseksi.

Arvi: Nyt Islamabad on entistä kovemmassa hälytystilassa. Mitä luulet, jatkuvatko tällaiset teot?

Kari: No, täytyy sanoa että tähän astihan niin, ää, voi sanoa että, Pakistani - Pakistan on päässyt aika vähällä, tässä tilanteessa, ää, siellä krhm krhm poliittinen, siis väkivalta kuuluu osana poliittiseen kulttuuriin väkivallas...ää, Pakistanin politiikassa ja, ja nyt tähän mennessä niin, se että on on vielä nähty näinkin vähän, uhreja, niin se on oikeastaan aika yllättävää joten, kyllä Pakistanin hallituksella on aika hyvin tämä, tilanne hallussa.

Arvi: Kiitoksia...

Pilkutus by Lokari himself http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

[Tuomo]

Lokari: Miten heidän olisi sitten pitänyt puhua?

[Zzeus11]

Eihan Ahlbergia voi ottaa todesta, sekavat, itse kesken lausetta editoidut vastaukset korkeintaan herattaa epailysta miehen motiiveista, saati sitten patevyydesta.

[Tero]

Ilman pausseja puhe olisi tällaista:

Arvi: Tekijöiksi epäillään, ääri-islamilaisia. Olet nyt tänä vuonna ollut, jo kolme kertaa Pakistanissa. Onko näille, epäilyille, perää?

Kari: No, ääri-islamilaisten..öö.. puolueiden..öö.. syyttäminen..öö.. tässä..öö.. tilanteessahan tietysti on kaikista yksinkertaisinta mutta..ll.. täytyy muistaa että..tota.. heidänkin..öö.. joukossaan on paljon erilaisia kuppikunteja..öö.. kup kup kuppikuntia joiden..öö.. joita tietysti voidaan..öö.. voidaan epäillä,..öö..ja jotka saattavat olla syyllisiä tähän mutta toisaalta taas..öö.. voidaan epäöö.. voidaan tietysti..tota..öö.. kysyä että millä tavalla..niin..tällaisten..tota... pommien, heittely öö..röh kröh..öö.. pommitusten lopettamiseksi..niin..joo.

[Lokari]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Tuomo:
Lokari: Miten heidän olisi sitten pitänyt puhua?</font>Lukea paperista ja nauhoittaa haastattelu etukäteen ja editoida se, kun kerran suorana ei onnistu. Ymmärrätkö sinä, mitä Kari yritti sanoa siitä pommien, heittelystä?

[Tuomo]

<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Lokari:
Ymmärrätkö sinä, mitä Kari yritti sanoa siitä pommien, heittelystä?
</font>

En minä mitään ymmärtänyt, kun minä luin vain ne pilkut.

[Tuomo]

Kuuntelin nyt tuon haastattelun Real-videolta, joka tietysti tapansa mukaan pätki kamalasti.

Aika paljon pätki myös Kari mikähänensukunimensänytolikaan -toimittajalla. Se johtuu käsittääkseni siitä, että hän on valmistautunut huonosti ja siitä, että Kari mikähänennimensänytolikaan on tehnyt enimmäkseen nauhoitettuja uutisjuttuja. Suorassa lähetyksessä esiintyminen ja ajatusten - ja varsinkin puheen - jäsentäminen on vaikeampaa.