View Full Version : Ikärasismia
Soittelin tänään Keskisuomalaiseen taas jälleen kerran kahden kirjoittamani matkareportaasin takia, jotka lehden piti julkaista jo 8,5 kuukautta sitten. Sovimme jo aikoinaan viime syyskuussa palkkiosta, juttujen yhteydessä julkaistavista kuvista yms. yksityiskohdista. Juttujen julkaiseminen vain venyi. Nyt sitten viimein tänään yksi lehden toimittaja sanoi minulle, ettei niitä juttuja sitten lopulta julkaistakaan.
Kiva. Eipä ollut ensimmäinen kerta, kun lehden toimitus ei pidä lupauksiaan. Eikä ollut edes ensimmäinen kerta, kun asian perään soitin (muilla kerroilla keksittiin vain tekosyitä).
No, tämä on tietysti vain yksittäistapaus, mutta olen nyt hiukan pisteliäällä päällä, joten voinkin siirtyä luontevasti hyvään aiheeseen: ikärasismiin.
Juttelin taannoin Helsingin Sanomien Washingtonin avustajan Laura Pekosen kanssa. Hän totesi, että Yhdysvalloissa ikärasismia ei esiinny työpaikoilla samalla tavalla kuin Suomessa. Pitääköhän paikkansa? Joka tapauksessa hänkin oli törmännyt ikärasismiin Suomessa.
Suomessa sitä nimittäin esiintyy. Olen huomannut usein, kuinka ylimielisesti ainakin media-alalla suhtaudutaan nuoriin. Juttujansa tarjoavaa poikaa tai tyttöä ei oteta vakavasti, ellei hänellä ole pitkää listaa yliopistopapereita tai ikää vähintään 35. Minä olen vielä lukiossa, joten en ole ehtinyt koulutustani vielä hankkia. Olisi silti kiva, jos minua kohdeltaisiin samalla tavalla kuin muitakin avustajia.
Ei se niinkään haittaa, jos juttu hylätään. Mutta ikävää on vain se, että toimituspäälliköiden ja päätoimittajien lupaukset eivät nähtävästi tarkoita yhtään mitään. Ja jos vaikka matkailuosaston esimies lupaa soittaa ensi viikolla, se tarkoittaa, ettei hän soita ollenkaan. Se on sääntö, ei poikkeus. Sitten minä joudun lopulta soittelemaan parin viikon kuluttua ja kyselemään, että mitenkäs tämä asia nyt lepää.
Pari lukiokaveriani teki hiljattain Radio Jyväskylälle juttua lavatansseista. Heille luvattiin, että ohjelma lähetetään kahden viikon kuluttua. Meni kaksi viikkoa, meni kolme viikkoa. Ei ole vieläkään kuulunut. Minä en siis ilmeisesti ole ainoa "uhri".
Jotain positiivistakin tosin löytyy. Olen ollut jo pari-kolme vuotta töissä TV-Jyväskylässä, jossa minuun suhtaudutaan myönteisesti. Töitä riittää juuri niin paljon kuin viitsii tehdä. Ja esimerkiksi kerran, kun lähetin pienen uutisjutun Hesariin, tuli ulkomaanosaston esimieheltä kohtelias faksi, jossa hän kieltäytyi julkaisemisesta. Olin kuitenkin tyytyväinen, koska olin saanut selkeän vastauksen.
Naapurissani asuu Keskisuomalaisen toimittaja, joka ei kyllä minua eikä perhettäni tervehdi. Eikä välillämme pitäisi olla mitään kitkaa. Silti hänen suhtautuminen meihin on ollut hyvin viileää. Ilmeisesti jokin neste on noussut vähän päähän, kuten sanonta kuuluu.
Heh heh, ne lehdet on muutenkin vähän vaihtelevaa käyttäytymiseltään. Kirjoitin kerran Soundiin yhden jutun, koka sitten julkaistiinkiin. Palkkioksi pyysin jonkun 5-10 suomenkielistä LP levyä. You guessed it, ei mitään palkkiota.
Pyry Vainio
16 May 1999, 01:01
En pidä rasismi-sanan käyttöä korrektina muussa, kuin rotusyrjintää koskevassa tarkoituksessa. Tosin rasismi-sanasta on tullut nykysuomessa eräänlainen lyömäase, kun aikaisemmat, kuten fasismi, ovat tylsyneet. Samalla valitettavasti sanan merkitys laimenee ja se menettää alkuperäisen merkityksensä. Kohta mikä tahansa syrjintä on rasismia. Oikea sana olisi ehkä ollut ikäsyrjintä.
Toisaalta olen yllättynyt, että nuori kokee olevansa syrjitty ikänsä puolesta. Yleensä syrjintä, esimerkiksi työelämässä kohdistuu vanhimpiin ikäluokkiin. Esim. yli nelikymppisen kouluttamattoman ja yli viisikymppisen korkeakoulutetun on todella vaikea löytää työtä.
Lehdellä on oikeus valita julkaisemansa kirjoitukset. Mitään subjektiivisia oikeuksia ei kirjoittajilla ole. Jos lehti oli tilannut jutun sinulta tai olit tehnyt ainakin sopimuksen jutun laatimisesta, sinulla olisi oikeus korvaukseen. Ellei näin ollut, ja lehti katsoi, ettei juttusi täyttänyt julkaisukriteerejä sisältönsä, käsittelytapansa, kiinnostavuutensa jne. takia, voit vain yrittaa kehittää itseäsi kirjoittajana.
Itse olen tottunut saamaan kohtuullisen palkkion lehtikirjoituksistani, mutta ne edustavat laajaa oman alan asiantuntemusta. Silti ajoittain sattuu, ettei tarjoamaani kirjoitusta julkaista. Asia tietenkin harmittaa, mutta ei estä yrittämästä uudelleen.
Tuomo, mikä Sinut saa ajattelemaan, että Sinua on syrjitty ikäsi takia? Ehkäpä Keskisuomalainen kohteleekin kaikkia samalla tavalla ikään katsomatta. Kuten Pyry osoitti, syyt voivat olla aivan muualla kuin Sinun iässäsi--tai Sinun jutussasikaan.
Suomalaisilla yrityksillä ei minun kokemukseni mukaan ole tapana vastailla kirjeisiin tai tiedusteluihin. Se on maan tapa, ikävä ja luotaantyöntävä käytäntö. Mutta parannusta voit saada aikaan vain varmistamalla, että seuraavien 50 vuoden aikana itse pidät huolen siitä, ettet lupaile tyhjiä ja että vastaat sellaisiin kirjeisiin, jollaisiin itse toivoisit vastauksen. Minä yritän parhaani mukaan tehdä samaa. Niin kauan kuin tuon käytännön arvoa ei ole yhteiskunnassa sisäistetty, on vain parasta itse soitella ja kysellä ja muistutella, jos aikoo saada asiansa luistamaan.
Minä olen kirjoittanut pakinapalstaa erääseen keskipohjalaiseen lehteen 12 vuotta, ja kaikki nämä vuodet olen palkkioksi saanut lehden lentopostitse lähetettynä. Enkä ole muuta pyytänytkään. Muutaman kerran on käynyt niin, ettei juttuni aihe ole päätoimittajaa jostain syystä miellyttänyt, joten juttua ei ole julkaistu. Ei hän syitä ole tietenkään vaivautunut kertomaan, mutta silmät auki kun lehtiä luen, olen tullut aikanaan huomaamaan jutun julkaisemattomuuden. Hetkellisen harmin lisäksi ei egoni ole siitä kuitenkaan suurempia kärsinyt. Seuraavan jutun aikaan en enää moista murhetta muistakaan. Älä Sinäkään omassa tapauksessasi.
Myy juttuasi toiselle lehdelle tai kirjoita uusi. Ja ole iloinen, että olet pienessä Suomessa! Siellä on sentään helppo saada julkaistuksi kirjoituksia ja kirjoja verrattuna suurten markkina-alueiden julkaisuihin, joiden vastaanottamassa juttutulvassa joutuisit kilpailemaan huomattavasti suuremman joukon kanssa.
Fiction-kirjoittelustani suomalaisiin julkaisuihin olen saanut yleensä kirja- ym. tavarapalkkioita, harvemmin rahapalkkion.
Anni: Niin, en tietenkään voi olla 100% varma siitä, että kyseessä on ikäsyrjintä, mutta näin vain päättelin. Nyrpeä suhtautuminen voi tietysti johtua muustakin, mutta luulenpa, että he suhtautuisivat minuun hiukan aktiivisemmin, jos olisin vanhempi (nyt tyyli näyttää olevan vähän: mitäs tuosta tarvitsee välittää).
Toinen esimerkki:
Osallistuin aikoinaan yläasteella Keskisuomalaisen ja muutaman muun keskisuomalaisen lehden järjestämään reportaasikilpailuun. Yläasteen sarjassa napsahti voitto. Kilpailun palkintojenjakotilaisuudessa Sisä-Suomen Lehden päätoimittaja tuli puheilleni. Hän kehui juttua hyväksi ja ilmoitti halukkuutensa julkaista se. "Näytettäisiin vähän muille kilpailussa mukana olleille (niille, jotka eivät palkintosijoille päässeet), miten reportaaseja tehdään", hän sanoi. Sovimme hinnasta. Lähetin verokorttini ja asianmukaisen materiaalin toimitukseen.
Meni pari viikkoa. Soitin toimitukseen. Päätoimittaja vastasi: "Taittosuunnitelmassa näkyy juttu olevan varattu ensi viikon lauantaille." Meni lauantai, meni kaksi. Eipä juttua koskaan siellä julkaistu.
Minullahan ei tässä ollut tietysti mitään oikeuksia ja olin jutun jo tehnyt muuta tarkoitusta varten, joten siinä mielessä se ei ole ongelma, mutta tapaus teki silti vihaiseksi. Sillä kaikkein eniten vihaan ihmisiä, jotka eivät pidä lupauksiaan.
En tässäkään tapauksessa ole varma, mutta vähän tuli sellainen tunne, että SSL:n päätoimittaja ei ottanut minua kovin vakavasti ikäni takia. Hän siis sanoi julkaisevansa jutun, mutta kun kävi ilmi, ettei se mahdukaan tms. (ei hän minulle syytä koskaan kertonut), hän antoi asian olla.
Fiksu ihminen olisi soittanut ja pahoitellut, ettei juttua voidakaan lupauksista huolimatta julkaista.
Mutta kaikesta huolimatta, Anni, olen ottanut opikseni. Kun joskus kouluttaudun toimittajaksi ja pääsen töihin johonkin lehteen, pidän huolta siitä, että vastaan asiallisiin kirjeisiin, soitan jos olen niin luvannut, ja jos lupaan jotain, pidän sen myös.
Tuosta rasismi-termin väärinkäytöstä:
Olen pitkään elänyt monikulttuurisessa Ruotsissa jä nähnyt eri ilmiöitä jotka joskus liittyvät ja useimmiten eivät puhtaaseen rasismiin.
Ihmiset ovat jo itsekin pihalla siitä mitä se rasismi oikeastaan on. Monet maahanmuuttaneet ja pakolaiset pitävät rasismina sitä että ruotsalaiset laulavat omaa kansallislauluaan ja heiluttavat sinikeltaista lippuaan.
Monissa kouluissa ei voida pitää koulun päättäjäisiä perinteiseen tapaan, koska siirtolaislapset ja -vanhemmat reagoivat siihen niin negatiivisesti. Ei siis saa laulaa "Du gamla Du fria" eikä liikoja liputella, koska se tulkitaan rasismiksi.
Tämä reaktio "rasismis" vastaan onkin mielestäni monessa tapauksessa käänteistä sellaista, jossa pyritään diskriminoidaan enemmistöä ja myös niitä vähemmistöjä (kuten suomalaisia) joilla on vakiintuneempi asema maassa.
Meidän eurooppalaisten keskuudessa puhutaan jopa "naisrasismista" aivan kuin naiset olisivat eri rotua.
Siis tarkoitetaan syrjintää. Jos naiset ovat jollain alalla harvinaisia, puhutaan naisistakin vähemmistönä, vaikka naiset eivät ole mikään vähemmistö.
Ruotsista olen saanut sen kuvan, että siirtolaiset saa kaikki mitä haluavat paitsi kunnon työpaikan. Tehtaalle sentään kelpaa.
Täällä taitaa olla myös siirtolaisten vaikea käsi sydämellä vakuuttaa:
"I pledge allegiance to the flag of the United States of America and to the republic for which it stands, one nation under God, indivisible, with liberty and justice for all."
Eräs amerikkalainen ystäväni (mies) kertoi, että kun hän oli teini-ikäinen, häntä huvitti koulussa katsella, mihin tytöt panivat käden rinnallaan, kun vannoivat lippuvalaa.
Tuomo
02 August 1999, 13:47
Kaivoin taas tämän vanhan topicin esiin. Aikaisemmin valitin tässä topicissa, kun Keskisuomalainen hyllytti juttuni. Nyt olen tehnyt asialle jotain.
Perustin internetiin ilmaisen aikakauslehden, jossa aion julkaista kolumneja ja reportaaseja, joita olen vuosien saatossa kirjoittanut ja jotka eivät ole kelvanneet kenellekään. Päätin laittaa jutut verkkoon, etteivät jää tietokoneen kovalevylle vanhenemaan.
Uuden lehden nimi on Alt., joka tulee tietysti sanasta alternative, mutta se viittaa myös tietokoneen näppäimeen alt.
Lehti on siis ilmainen ja kutsun kaikki Amerikan Uutiset Onlinen kävijät ja lukijat sivuilleni, jotka löytyvät osoitteesta:
www.freespeech.org/altmag (http://www.freespeech.org/altmag) .
Laskuria en ole vielä saanut pystytettyä, koska Extreme Digital reistailee.
Lokari
05 August 1999, 06:40
Tuomo: Oletko tarkoituksella keksinyt lehdellesi sellaisen nimen, että se sijoittuu Suomenkielisten lehtien luettelossa (http://www.premierweb.net/users/tktuomi/lokari/papers.htm) juuri Amerikan Uutisten edelle, vai onko se vain onnellinen sattuma?
Tero
08 August 1999, 17:17
Onnittelut Tuomolle lehdesta.Printtasin juuri yhden kolumnin.
Tuomo
10 August 1999, 18:25
Tero: Kiitos!
Lokari: Heh heh.... Alt. sijoittuu aakkosissa kyllä mukavan ylös... Mutta en valinnut nimeä siksi. Mukavaahan se toki on, että lehti sijoittuu Yahoon luettelossakin (kunhan se sinne joskus ilmestyy - ovat vähän laiskoja ja hitaita tuolla Yahoo!:ssa) miltei ensimmäisten joukkoon, mutta nimesin lehteni Altiksi lähinnä sen takia, että sellaista lehteä ei tietääkseni verkossa vielä julkaista (voin olla tosin väärässäkin) ja siksi että nimi on lyhyt ja ytimekäs. Nimeltään Altia muistuttaa eniten Alt-x ( http://www.altx.com ), joka poikkeaa minun lehdestäni kuitenkin sisällöllisesti.
Huomaan, etten ole alla linkitettyä Alt-lehteä viitsinyt hirveästi päivitellä. Kuolleena syntynyt idea.
Jatkan vielä vähän toisessa topicissa aloittamaani vuodatusta.
Miksi ihmistä ei arvosteta tässä maailmassa sellaisena kuin hän on?
Ikärasismi ei minusta ole sitä, että otetaan töihin vain nuoria ja halpoja. Minusta ikärasismi on sitä, että kaikkiin alle 50-vuotiaisiin suhtaudutaan tyylillä "se kun on niin nuori".
Ikä on aivan liian yliarvostettu asia. Joskus näkee ihmisiä, jotka ovat viisikymppisiä, mutta silti aivan mahdottoman tyhmiä. Sen sijaan toisinaan näkee ihmisiä, jotka ovat kolmekymppisiä, mutta fiksuja kuin mitkä.
Silti yhteiskunta arvostaa ihmisiä iän perusteella. Vanhemmat katselevat nuoria halveksivasti tai ainakin vähän alaspäin. Jokaiseen työpaikkaan tarvittaisiin kokemusta, jota nuorella ei tietysti ole.
Kukaan ei koskaan tule ajatelleeksi, että nuori ihminen (tai 50-vuotiasta nuorempi ihminen) voi olla fiksu ikäisekseen. Parikymppinen kaveri ei ehkä pärjää yleistiedossa 60-vuotiaalle presidentille. 60-vuotias presidentti voi silti olla ikäisekseen tyhmä.
Monen keski-iän ylittäneen (ja nythän en sano nimiä - kukin tuntenee piston omassa sydämessään) pää- tai ainakin sivutoimi tuntuu useinkin olevan sen tosiasiaksi kuvitellun seikan kuuluttaminen, että nuoret ovat tyhmiä eivätkä he mitään osaa.
Oikeassa olemisen tarve on nähtävästi meidän kaikkien ihmisten suurin synti. Jokainen meistä kuvittelee aina olevansa oikeassa eikä muiden mielipiteille aina anneta tarpeeksi arvoa.
Myös iän karttuminen ylimielistää. Henkilö X on ehkä nuorena ollut firmassa Y kahvinkeittäjänä. Kun X sitten joskus vuosikymmenien kuluttua pääsee toimitusjohtajaksi, hän alkaa läksyttää ja potkia alaisiaan samalla tavalla kuin häntä potkittiin aikoinaan. Ja ainoa perustelu ylimieliselle käytökselle on tietysti se, että näin on ollut ja näin on aina oleva.
Jopa armeijassa vuotta vanhemmat alikersantit yrittävät olla ylimielisiä nuorempia alokkaita kohtaan.
Kyllä me kaikki ihmiset olemme sitten älyttömän lapsellisia.
Tuomo, olen jo ikärasisimin toisessa päässä. Yli 45 vuotiaat ovat, kuulemma, vain este edistykselle. Saamme pitää työmme vanhassa paikassa niinkauan kunnes olemme noin 55, sitten ei kelpaa mihinkään. Ja riskejäkin olemme, voimme saada halvauksen ja muisti menee, sitten emme ole minkään arvoisia enää.
Olen ajatellut joskus kysyä ehdotuksia josain vaiheessa, mitä keksittäisiin mulle uudeksi ammatiksi. Vähän pelkään liikaa investointia vaativaa yrittäjän uraa, ja meillä on niin kalliit vakuutukset ym yksityiselle. Amerikoissa yrittäjä saa edut yleensä puolisonsa työantajan kautta. Siis vapaa amerikka suosii vai suuria ja keskikokoisia yrittäjiä. Retail on suurinpiirtein ketjujen hallinnassa, palvelua voi harjoitta yksin jossain erikoisalassa. Siivousyritys? Hmm. Jos tulee ideoita, voi aloittaa uuden ketjun, Terolle uusi ura.
Tuli edellinen vuodatukseni turhaan mitä kuuluun osastolle. joten toistaen:
Sininen: Tämä oli joukki, olihan, Tero?
Paras työntekijä on about viisikymppinen.
Ei ole enää lapsenhoito-ongelmia, "huonoja päiviä", silmittömiä rakastumisia...
On kokemusta, taitoa, viisautta ja uskallusta. Kaikkea ei tarvitse kysellä, omaakin järkeä osaa käyttää ja turhanpäiväinen tärkeys on poissa.
Todennäköisesti viiskymppinen lisäksi arvostaa duuniaan sen verran, että tekee sitä mielellään ja osaa nauttia siitä.
Kuten Tuomokin sanoi, miksi siis ei palkattaisi viiskymppisiä?
--------------------------------------------------------------------------------
Tero: Ei mikään joukki. Työpaikkailmoituksissa usein lukee 3-5 kokemusta alalla, tai 5-10 vuotta. Mulla on 18 vuotta. Semmoisia on harvoin, lukee 10+ kokemusta, mutta sekin on parhaiten sitten 11-12. Tuollaista ikärasismia on ihan jo ilmoituksissa. Joseei ole alaa vaihtamassa joka 5 vuotta, miten muuten tuohon mahtuu, tuohon 5-10 vuotta kokemusta alalta. Kerran hain yhtä hommaa, ja kuulin jälkeen päin että se pomo siellä olisi ollut yli 10 vuotta nuorempi. Eihän se mua ota vanhentuneilla tutkiuspapereilla hommiin. Kenties ei kehtaa komennella vanhempaa.
Oma kai vika kun ei ylennyt aikanaan johtoportaisin. Kun mä en taas erikoisemmin tykkää OMAN alan paperihommista, muun ehkä.
............
Oikeastaan, Tuomo, nuorilla ja vanhoilla on sama ongelma, eli ei olla siinä kasassa kuin mut kaikki hakijat. Nuoret ja vanhat pääsevät firmaan melkein ainoastaan jonkun henkilökohtaisen kontaktin kautta firman sisällä. Jos isäsi pelaa golfia firman johtajan kanssa, ei pidä hätäillä semmoistakaan käyttää "kenkä ovenväliin" tekniikkana.
<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Tero:
Jos tulee ideoita, voi aloittaa uuden ketjun, Terolle uusi ura.</font>
Sellainen on itse asiassa jo olemassa jossain tuolla pohjalla.
Tuomo luettelee Etusivun ikäjakautumia, unohtaen meidät päälle neljäkymppiset. Otos on aika pieni, mutta jokaviikkoisista keskustelijoista luulisin ainakin puolet on vähän päältä neljäkymppisistä lähes kuusikymppisiin.
Tero, älä unohda Eilaa! Hän on >70 (ja käyttää nettiä, asia, jonka muistan mainita 55-vuotiaalle, tietokoneita pelkäävälle äidilleni http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif).
<font face="Verdana, Arial" size="2">Tero, älä unohda Eilaa! Hän on >70 (ja käyttää nettiä, asia, jonka muistan mainita 55-vuotiaalle, tietokoneita pelkäävälle äidilleni ).</font>
Ville, olisi tosi kiva saada äitisi mukaan juttelemaan, mutta ymmärrän häntä ja tietokonepelkoa oikein hyvin.Ei se aina iästä kiinni ole, enemmänkin luonteesta. Hän on varmaankin samantyylinen kuin minä. Tahdon tietää, mitä tapahtuu, ennekuin painan seuraavaa nappia. Kyse on tavallaan riskien ottamisesta.
Eilen jouduin ensimmäistä kertaa tekemään mielestäni pitkän ja vaikean raportin tietokoneella (pomo on lomalla ja olen "virkaa tekevä"). Olin hermona monta päivää asiasta. Ihan hyvin se onnistui, enkä rikkonut tietokonetta. Jopa löysin ihan itse pari aikaa säästävää keinoa raportiin.
Kerro äidillesi terveisiä, että Leena lupaa, kyllä hänkin tietokoneen oppii!
Leena, siitä tulisikin hauskaa, jos liberaali-äitini tulisi tänne juttelemaan. Saataisiin oikein kunnon väittelyt aikaan http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif.
Tietokoineiden käytössä tieto siitä, mitä tapahtuu seuraavaa nappia painaessa pitää unohtaa, tai ainakaan sitä ei saisi pelätä, sillä usein vaikka tiettyä nappia painaessa pitäisi tapahtua tietty toiminto, usein niin ei käykään.
Oletko sinä, Ville, perheen ainoa musta lammas, konservatiivi ? http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif
Vesa, olenpa hyvinkin. Walrus-Janne on ehkä vieläkin liberaalimpi kuin äitini. Ehkä muutin USA:han siksi kun Suomessa konservatiivit on epäsuosiossa.. http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif.
Eila Kalinina
11 July 2001, 18:21
Alkaa, hyvat lapset, puhuko ikarasismista, ettei minun tarvitse luulla sita olevan maailmassa. Paljon riippuu omasta asenteesta, jos uskoo, kun joku sanoo, niin alkaa tuntuakin, etta on vanha. Mutta ei kannata antaa periksi. Peili on melko pimeassa paikassa, en oikein selvasti nae muuttuvani. Paivat ovat aivan liian lyhyita, ei kerkea kaikkia mita on ajatellut. Olen kertonut lastenlapsille, etta olen taalla yksin, ei ole huolenpitajaa, siis pidan itse huolen siita, etta kavelen omilla jaloilla loppuun asti.Saapa nahda, onnistuuko.
<font face="Verdana, Arial" size="2">Originally posted by Leena:
Tahdon tietää, mitä tapahtuu, ennekuin painan seuraavaa nappia. Kyse on tavallaan riskien ottamisesta.</font>
Leena, tämä oli minusta hyvin mielenkiintoinen ja viisas lause. Aloin pohtia asenteen merkitystä yleisestikin elämässä. Pitäisikö miettiä ennen kuin tekee vai ottaa riski?
Hmmm... Itse yleensä mietin ennen kuin teen, mutta hirveästi en ala asioita vatvomaan. Luotan paljon vaistooni ja uskon, että asioiden on pakko sujua hyvin. Aina näin ei käy, mutta sitten tarvitaan niitä luovia ratkaisuja, miten tilanteen voi paikata.
Joka tapauksessa tämä lause toimii erinomaisesti myös symbolisena elämänohjeena. Hyvä, Leena! http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif
Joku sanoi että "olet niin vanha kuin toiset sinua kohtelevat". Siinä on paljon harmillista totuutta! Itse tunnen olevani "thirtysomething" sisisimmässäni. Ihailen myös vanhempia ihmisiä, jotka käyttäytyvät ja pukeutuvat nuorekkaasti tyylikkäällä tavalla iästään tietoisena mutta siitä huolimatta. On upeata, että Eilakin kirjoittaa ja kääntää vielä täyttä häkää!
Savannahissa pääsee yliopistoonkin opiskelemaan ilmaiseksi 62 vuotiaana! Ehkä silloin olisi minun vuoroni!:}!
Tunnen täällä Lontoossa erään insinöörin ja Burman sotaveteraanin, joka nyt 90 vuotiaana opiskelee humanistisia aineita yliopistolla. Pitääkseen mielen virkeänä, omien sanojensa mukaan!
<font face="Verdana, Arial" size="2">Tuomo: "Ja minusta on erittäin terveen ihmisen merkki, että jaksaa aikuisenakin katsoa piirrettyjä."
Mitä, minäkö mieleltäni terve ihminen!? En ainakaan tunnusta Ja meitä on vielä kaksi samanlaista saman katon alla.. Saapa nähdä kun/jos joskus saamme lapsia ne mitävät meitä varmaan ihan kaheleina!(Tipi)</font>
Tipi hei, hanki vaan lapsia. Josset nyt ihan kahelina itseäsi pidä ja lääkitystä tarvitse.
Lapset, kaikki, pitävät omia vanhempiaan aina täysin normaaleina noin 14-15 vuotiaaseen asti. Sen jälkeen he luulevat omien vanhempien olevan täysin nuijia ja kaikkein huonotajuisimpina maailmassa. Aivan luonnollista.
Tero, en minä mitään lääkitystä tarvitse, olen ihan onnellinen tällaisena http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif Ja lapsia ei hankita, niitä saadaan!
Luulenpa, että murrosiälläkin on oma terve merkityksensä. Oppii katsomaan omia vanhempiaan, heidän käyttäytymistään ja tapojaan kriittisesti ja löytämään tätä kautta oman itsensä ja yksilöllisen identiteettinsä. Muutenhan meistä jokainen olisi omien vanhempiensa kopio.
http://www.helsinginsanomat.fi/tanaan/viivijawagner/viivijawagner.asp
Tero
06 January 2006, 18:35
netissä uutisissa
LONDON: It may be one of the strangest ironies of the pop world, that The Rolling Stones are too old to attend their own concert, as organisers of their forthcoming Super Bowl gig have banned audiences older than 45 years.
The US National Football League (NFL) is offering 2,000 people a chance to watch the band in action at half-time during the final game of the season on February 5.
But middle-aged fans and pensioners have been barred from the guest list because organisers fear they are not spritely enough to dance, sing and cheer.
The controversial rule means the British rockers, who boast a combined age of 245, would be excluded from their own show.
"It's ironic that the organisers of a Rolling Stones gig should be so blatantly ageist when the band themselves are all well over 45," Adrian Thomas, spokesperson at Help the Aged was quoted by the Sun, as saying.
"The group have shown through their own long-standing success that age is absolutely no barrier to having a good time," he added.
Tero
08 January 2006, 04:28
:rolleyes: :cool: :nut:
Stones seek ageing dancers for show
Scotsman - Jan 6, 2006
Older fans of the Rolling Stones have been invited to dance during a halftime Rolling Stones performance at the US Super Bowl. Planners had originally sought people aged between 18 to 45 to dance at Detroit's ...
Now, no one is too old to rock at Super Bowl Detroit Free Press
Stones fans aren't really from Stone Age Milwaukee Journal Sentinel
vBulletin® v3.7.1, Copyright ©2000-2008, Jelsoft Enterprises Ltd.