englanti vs. suomi

[Ville]

Tässä jälleen kerran verkkoa ristiin rastiin surffaillessani huomasin mielenkiintoisen seikan... Englannin ja suomen vivahde-ero myyttisissä kirjoituksissa on huomattava. En tiedä onko Amerikan Uutisten lukijoista kovin moni lukenut J.R.R. Tolkienin Taru Sorumsten Herrasta / Lord of the Rings -kirjasarjaa. Se on mahtava esimerkki erinomaisesta käännöksestä englannista suomeen.

Molemmissa versioissa, siis suomenkielisessä ja englanninkielisessä, käytetyt nimet kuulostavat mystisiltä, kaukaisilta, ikiaikuisilta. Etsiessäni jotain muuta verkosta, löysin sivun Telidorin (http://www.zoo-gate.fi/~gargoyle/telidor) maailmasta.

Pari otetta:

Ylisjärvi on yksi Telidorin mielenkiintoisimmista geologisista muodostumista. Tämä laaja ja erityisesti keskiosiltaan huomattavan syvä järvi sijaitsee Weragin meren eteläpuolella lähes kuudensadan metrin korkeudella merenpinnasta. Aiemmin Ylisjärven yhdisti mereen sarja huomattavan korkeita vesiputouksia, mutta kronikat tietävät kertoa että erikoislaatuinen sulkujärjestelmä, nykyään Caerbannoghin portaina tunnettu, on ollut paikoillaan jo ainakin kahden tuhannen vuoden ajan."

sekä

"Länsitasankojen kuningaskunta on ihmisten asuttama feodaalinen yhteiskunta, joka rajoittuu idässä mataliin, mutta vaikeakulkuisiin Lyhtyvuoriin ja niiden takana virtaavaan Viheriään. Etelässä valtakunnan rajoja merkitsevät ensin jylhät Tolppavuoret, joiden länsipuolella länsitasankolaisia erottaa eteläisistä naapureistaan kapea Kultaketun aavikko. Pohjoisen rajan muodostavat Ylisjärvi ja sen länsipuolelta länteen kurottuvat laajat metsäalueet, jotka ulottuvat aina Ruosteuoma-joelle, joka muodostaa kuningaskunnan läntisen rajan."

Tuollaista fiilistä ei saa englanniksi aikaiseksi, ei sitten millään. Toisenlaisia mielenkiintoisia fiiliksiä ehkä saa, mutta ei tuollaista.


[This message has been edited by Ville (edited 28-07-1999).]

[Anni]

Ehkä tuollaista fiilistä ei saa kääntämällä, kun kääntäjä on monella tavalla lujasti sidoksissa alkuperäisen tekstin (ja sen kirjoittajan) tyyliin, mutta uskon kyllä, että syntyperäinen, luova, hyvä kirjoittaja saa kyllä vastaavanlaista tekstiä aikaiseksi.

[alo]

Olen lukenut suomenkielisen version joskus kouluaikoina ja englanninkielisen version ihan jokunen aika sitten. Huomattava on, etta myos englanninkielinen versio on kaannos, silla Tolkien kirjoitti alunperin afrikaansiksi. Mielestani kuitenkin enlanninkielinen versio kuvaa paremmin sita luontoa/ymparistoa missa Tolkien alunperin kirjan kirjoitti ja josta han sai inspiraatiota (Bloemfonteinin ja nykyisen Lesothon tienoo - vuoristoa, riippuvia tiheita metsia ja lampoa/kosteutta/usvaa/myos lunta). Kun taas suomenkielinen kaannos kuvaa ymparistoa ja henkiloita suomalaisittain. Tarinan voisi vaikka heittaa synkkiin Hameen metsiin. Ja sitten myohemmin katseltuani taiteilijoiden nakemyksia (loytyy myos runsaasti webista), huomasin, etta oma mielikuvitus oli luonut erillaisen maailman - suomalaisemman,jota suomenkielinen kaannoskin tukee.

[alo]

Suomenkieli on hauskempi myos joidenkin vitsien ja sanaleikkien yhteydessa (ainakin nain suomalaisen mielesta) kuten

Pahimmat viholliset:
jaakiekkoilija - lapamato
kylpija - suihkuhavittaja
pyorailija - ketjupolttaja

Ammattitauteja:
autonkuljettaja - lavantauti
palomies - tulirokko
nuohooja - tuhkarokko
kemisti - liikahappoisuus (Tero huom!)
lentaja - ilmavaivat
matemaatikko - impotenssi
savolainen matemaatikko - kulumavika
metsuri - puutuminen
puutarhuri - kurkkumata
postimies - jakomielitauti
sotilas - kaatumatauti
uimahyppaaja - vesikauhu
jne.

Loytyyko englanninkielisia vastaavia, minulla ei suoranaisesti ole mitaan hyvia nyt mielessa.

[This message has been edited by alo (edited 30-07-1999).]

[This message has been edited by alo (edited 30-07-1999).]

[Ville]

Tässä vähän vastaavia... mahdottomia kääntää englanniksi, mutta toisaalta vastaavanlaisia löytyy kyllä englanniksikin.

Katos, kun katos katos.

Kasvain, sanoi kasvain ja kasvoi vain kasvoissain.

Elävät elävät elävät elävää elämää elävässä elämässä

Piilevät piilevät piilevät piilevissä piilevissä.

Merimies sai maata läheltä Saimaata jossa hän sai maata ja poltella Saimaata.

Parempi katsoa katua kuin katua.

Kun ostaa maastoauton, ei tarvitse katua.

Jos laiha syö tukevan aterian, laihtuuko tukeva?

Matelijaliitto käärmeissään, Kyyjärvellä luovutaan kaksikielisyydestä.

Autokoulussa ruuhkaa, vain peruutuspaikkoja jäljellä.

Pesäpalloilija yritti kopeilla kopeilla kopeilla.

"Sen minka nuorena varastaa, sen vanhana omistaa!"

Onkiva rovasti on kiva rovasti, koska onkiva rovasti onki varovasti.

Kärpänen toiselle: "Tuus kattoon kattoon, kun kaveri tapettiin tapettiin!"

Tukki tukki tukkitien.
Tulipa siihen rekka, jolloin pitkätukkien tukkirekka tukki tukin tukkiman tukkitien.

Elävissä elävissä elävissä elävissä elävät elävät elävät elävästi elävää elämää

Mitä yhteistä on savolaisella ja göteborgilaisella työttömällä?
Molemmat etsivät hommoo!


Kysymys:
Mitä eroa on Paavo Väyrysellä ja kaljakorilla?

Vastaus:
...Kaljakori kusettaa vähemmän.

[Ville]

Tässä vertailun vuoksi "Sormusrunot" The Lord of the Rings / Taru Sormusten Herrasta -kirjoista:


Kolme sormusta haltijakuninkaille alla auringon,
Seitsemän kääpiöruhtinaille kivisaleissaan.
Yhdeksän ihmisille jotka vei Tuoni armoton,
Yksi Mustalle Ruhtinaalle valtaistuimellaan.
Maassa Mordorin, joka varjojen saartama on.

Yksi sormus löytää heidät,
se yksi heitä hallitsee.
Se yksi heidät yöhön syöksee
ja pimeyteen kahlitsee.

Maassa Mordorin, joka varjojen saartama on.

---

Three Rings for the Elven-kings under the sky,
Seven for the Dwarf-lords in their halls of stone,
Nine for Mortal Men doomed to die,
One for the Dark Lord on his dark throne
In the Land of Mordor where the Shadows lie.
One Ring to rule them all, One Ring to find them,
One Ring to bring them all and in the darkness bind them
In the Land of Mordor where the Shadows lie.

[Lokari]

Tehtävä: käännä seuraavat kysymykset ja vastaukset englanniksi:

Mistä kaikki alkoivat?
======================

Mitkä alkoivat kuhista?
Ketkä alkoivat napista?
Ketkä alkoivat Puhista?
Kuka alkoi tutista?
Kuka alkoi kakista?
Mitkä alkoivat Kolista?
Missä alettiin vipistä?
Ketkä alkoivat Helistä?
Ketkä alkoivat hytistä?
Kuka alkoi jupista?
Ketkä alkoivat pulista?
Kuka muu alkoi pulista?
Kuka alkoi kitistä?
Ketkä alkoivat mukista?
Mitkä alkoivat kumista?
Ketkä alkoivat Rytistä?
Mitkä alkoivat rämistä?
Ketkä alkoivat pihistä?
Kuka alkoi väristä?
Mikä alkoi kutista?
Ketkä alkoivat Porista?
Kuka alkoi lätistä?
Mikä alkoi Marista?
Mitkä alkoivat kilistä?
Missä alettiin pakista?
Missä alettiin supista?
Ketkä alkoivat urista?
Kuka alkoi ratista?
Kuka alkoi korista?
Kuka alkoi karista?
Missä alettiin tuhista?

Näistä kaikki alkoivat:
=======================

Kalat alkoivat kuhista.
Vaatturit alkoivat napista.
Nallet alkoivat Puhista.
Vauva alkoi tutista.
Vauvan äiti alkoi kakista.
Kalliot alkoivat Kolista.
Pankissa alettiin vipistä.
Keijut alkoivat Helistä.
Merimiehet alkoivat hytistä.
Kenkäpuhelinmies alkoi jupista.
Spurgut alkoivat pulista.
Kampaajakin alkoi pulista.
Ikkunantekijä alkoi kitistä.
Ryyppyveikot alkoivat mukista.
Auton renkaat alkoivat kumista.
Presidentit alkoivat Rytistä.
Autot alkoivat rämistä.
Laihialaiset alkoivat pihistä.
Maalinmyyjä alkoi väristä.
Ampumahaava alkoi kutista.
Kaupunginjohtajat alkoivat Porista.
Sikalan siivoaja alkoi lätistä.
Palvelusväki alkoi Marista.
Pukit alkoivat kilistä.
Kenttäkeittiössä alettiin pakista.
Karvalakkitehtaassa alettiin supista.
Tienkorjaajat alkoivat urista.
Rallikuski alkoi ratista.
Torimyyjä alkoi korista.
Kalastaja alkoi karista.
Krematoriossa alettiin tuhista.

[Tuomo]

Lokari: Suomenkieli on kaunis ja rakas kieli - yksi maailman kauneimmista.

[Lokari]

Yhdyn edelliseen puh... hetkinen, tuota noin, öh, olen siis täysin samaa mieltä!

[Kake]

En mene tuosta suomenkielen kauneudesta takuuseeen, riippuu kai kuuntelijan äidinkielen kieliryhmästä.
Suomi on kuitenkin niitä harvoja proto-eurooppalaisen alkukielen sukukieliä joita on jäljellä. Kovastihan nämä "vinku-intialaiset" indoeurooppalaiset (kuten persia, germaaniset jne) ovat ottaneet yli, mutta suomalaiset ovat onnistuneet viemään kieliperinnettä eteenpäin.

Tästä kiitos Suomen talonpojille ja kaskenpolttajille ja tietysti myös Agricolalle ja erityiseti Lönnrothille.

[Tuomo]

Lokari: Hehheh.... http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[Anni]

Toistakymmentä vuotta sitten suomenkieli otti osaa kielten "kauneuskilpailuun" -- ja sijoittui sinne kärkipäähän, kolmen kauneimman joukkoon virkkeellä: "Ulkona tuulee hiljaa". Jury oli kansainvälinen; heidän kauneuskriteerejään en kuitenkaan tiedä.

Mutta aina lopulta kielen kauneus on kiinni siitä, miten sitä käytetään. Kauniit asiat, lämpimästi sanottuna, sopivasti ele- ja ruumiinkielellä tehostettuna saavat kielestä kuin kuinkielestä kauniin. Ja jos taas kuuntelee lauantai-iltana Helsingin assa-kieltä, ei sen v-pitoisuus kovin suomenkieltä kaunista.

[Tuomo]

Kielen kauneus on tietysti subjektiivista, mutta se miksi suomi minusta on kaunista, johtuu siitä, että tässä kielessä sanoilla ja painotuksilla voi ilmaista useampiakin asioita.

Esim 1: Armoa, ei Siperiaan tai
Armoa ei, Siperiaan

Esim 2: Haitari soi tai
Haita risoi (Juice Leskinen)

Englannin kielessä esimerkiksi tällaisia pikkukikkoja ei voi tehdä. Englannissa on tosin eri tavalla kirjoitettuja sanoja lausutaan samalla tavalla. Tällaisista kikoista mm. amerikkalaisten komedioiden käsikirjoittajat repivät huumoria.

Suomen kielessä on myös taivutus, joka on oikeastaan perin virkistävää. Muut kielet joutuvat ilmaisemaan kaiken prepositioilla, mikä on tietysti helpompaa, mutta ehkä ei niin "eksoottista".

Rumia kieliä ei minusta ole, on vain kieliä joista pitää enemmän kuin toisista. Minusta esimerkiksi ruotsi on kaunista vain eteläruotsalaisten puhumana. Jossakin länsirannikolla asuvat suomenruotsalaiset puhuvat ruotsia "aksentilla", joka on aika karu. Tämä on tietysti vähän rasistinen mielipide, mutta silti.

[Tero]

Esimerkki 2. mukaisia vitsejä ihan vilisi Eppu Normaalin alkuaikojen teksteissä.

Englanti on melko yksinkertainen kieli rakenteeltaan, joten siinä täytyy olla sanajärjestyksessä tarkkana. Merkitys voi muuttua.

[Anni]

Tuomo, kyllä englannissa voi välimerkeillä muuttaa koko lauseen merkityksen. Koetan etsiä esimerkkejä...

[Lokari]

Onko se AgriCola joku uusi suomalainen juoma?

[Kake]

Lokari kai murjaisi tuossa vitsin.

Afri Colaa täällä Euroopassa saa ja puolalaiset myyvät Chopin-vodkaa. Tämä viimeinen ei kai ole tyypillistä puolalaista huumoria vaan sitä kaupallista mauttomuutta joka peilaa monia "uusia demokratioita".

Kuopiossa valmistetaan Marskin ryyppy - nimistä snapsia. Sekoitus on juuri sellainen kuin Marski sen halusi. Hyvää on, ahhh...

[Ville]

Eilen kuulin, että jos henkilö on oppinut toisen kielen sen jälkeen kun hän on ohittanut 7-10 vuoden iän, aivoissa tapahtuu aina jonkinlainen käännösprosessi opittua kieltä puhuttaessa. Eli esimerkiksi jos alunperin suomenkielinen henkilö olisi käyttänyt englantia 20 vuotta, mutta oppinut kielen ollessaan teini-ikäinen, hänen alkaessaan puhua/kirjoittaa/lukea englantia aivoissa aktivoituu ensin logiikkakeskus ja sitten vasta kielikeskus. Lapsena (~<8 vuotiaana) opittua/opittuja kieltä/kieliä käytettäessä aivoissa aktivoituu ainoastaan kielikeskus ko. kieltä käytettäessä. Ehkä siitä syystä suomen kielen käyttö tuntuu minusta aina "perusasetukselta" tai "latteammalta" (ei välttämättä pahassa merkityksessä) kuin englannin, joka ilmeisesti vaatii enemmän energiaa vaikka puhunkin sitä täysin sujuvasti.

[Tero]

Äidinkieli on aina luonnollisempi käyttää. Arvailen jopa outojen sanojen merkityksiä helpommin suomen kielessä.
Mutta en voi olla samaa mieltä tulosten kanssa. Muistan puhelinnumeroita sen mukaan missä olen ne oppinut. En osaa tietyistä asioista keskustella suomeksi koska en tunne sanastoa. En usko, että siinä mitään käännösprosessia on. Olen myös tottunut vaihtamaan ainakin englannin ja suomen käytön hetkessä, koska puhuin esimerkiksi äidilleni vain suomea.
Kääntäminen on sekin opittu prosessi, ja ammattimaisille kääntäjille se lopulta menee samaa nopeutta kuin ajatukset. Me muut olemme hitaampia.Meille siitä tulee kuin tukkeuma kun saamme sanan mieleen yhdellä kielellä, niin se toisen kielen sana ei sitten tulekaan niin helposti.Voi olla kumman kielen sana vain joka ensiksi tulee mieleen. Kun kirjoitan tekstiä ja käännän (en ole ammattilainen)muutamia sanoja, yleensä kirjoitan vähän eri tavalla, en tahdo kääntää sana sanalta.
(opin englannin 12 vuotiaana.puhun edelleen pienellä korostuksella)

[This message has been edited by Tero (edited 13-08-1999).]

[Anni]

Minäkään en olisi aivan varma tuosta kääntämisprosessista joka asiassa. Vaikka olin jo aivan reippaasti aikuisten kirjoissa tänne muuttaessani, ja tietysti puhun englantia jonkinlaisella korostuksella, joskin ihan sujuvasti, minunkin on, kuten Teron, erittäin vaikea sanoa esimerkiksi omaa puhelinnumeroani suomeksi. Siinä käy kyllä käännöprosessi toiseen suuntaan ja hitaasti. Muissa asioissa en ole huomannut suuria vaikeuksia; mitä nyt jokunen sana saattaa toisella kielellä (kumalla vain) olla joskus hukassa, kun on puhunut vain sitä toista. Kuitenkin tuossa muutama viikko sitten tuli eteeni sähköpostitse suomenkielen sana, jota en ymmärtänyt, en asiayhteydestäkään. Hämeenlinnalainen ystäväni muistaa Villen, joka on pitänyt siellä "boksia" joskus 80-luvulla. En ollut kuullut, että BBS:ää siksi kutsuttiin. Vähän myöhään tuon opin, mutta opinpahan kuitenkin.

[Lokari]

Kääntäminen suomesta englantiin ja päinvastoin onkin monimutkainen ja mielenkiintoinen prosessi.

Joskus parikymmentä vuotta sitten jouduin simultaanitulkkaamaan suomalaista ja kanadalaista henkilöä. Kummastuin todetessani, että käänsin suomea englanniksi paljon sujuvammin kuin englantia suomeksi, vaikka suomi oli silloin, niinkuin edelleenkin vahvempi kieleni, äidinkieleni. Päättelin tämän johtuvan siitä, että Kanadaan muutettuani minun oli ollut opittava kääntämään omia (suomenkielisiä) ajatuksiani englanniksi tosiajassa, eli "tekemään" englanninkielistä puhetta vajavaisen sanavaraston ja kieliopin avulla. Ja vuosien mittaan päähäni oli syntynyt käännöskone, joka noin vain lonkalta pystyi tekemään ihan mukiinmenevää ja ymmärrettävää englantia siihen syötetyistä suomenkielisistä ajatuksista.

Käännöstä englannista suomeen ei ole tarvinnut suorittaa, koska englanninkielisen puheen ymmärtää ihan hyvin alkukielelläkin. Siispä englanti/suomi käännöskonetta ei koskaan tarvinnut kehittää. Ja jotenkin niitä suomenkielen sanoja ei tahdo löytää äkkiä käännöstilanteessa, vaikka täysin ymmärtääkin käännettävän englanninkielisen tekstin.

[Tero]

Tuntuu kuin olisit sen omalta osaltasi aika tarkkaan selvittänyt. Käännöstöissä katsotaan, että se vaikeampi homma on kääntää englannista suomeen, ruotsiin ym. Sen taidon osaavia on vähemmän kuin toisesta kielestä englantiin kääntäviä.

Kun asut USAssa, sinun on helpompi hankkia englannin erikoisalan sanat käsiisi. Jos asia esimerkiksi käsittelee rautakaupan tuotteita, menet vaan rautakauppaan ja luet tuotteiden paketit!

[Tuomo]

Japsit ovat kehitelleet nyt laitteen, joka osaa tunnistaa ihmisen puhetta, kääntää sen halutulle kielelle ja toistaa vieraskieliset lauseet sitten kaiuttimesta. Laite on kai jo myynnissä, sillä siitä mainittiin MTV 3:n Kymmenen Uutisissakin.

[Tero]

Laitteet, jotka tunnistavat puhetta, ovat siinä vaiheessa, että ne voivat kysyä kysymyksen, ja henkilö vastaa sitten neljällä eri vaihtoehdolla, ja kone tunnistaa miten henkilö vastasi. Noin kymmenen vuotta sitten kokeilin alkeellista laitetta, ja se kyllä tunnisti vastaukseni, mutta naisen vastauksia se ei osannut tulkita.
Konekääntämisestä ei tule kyllä vielä mitään. Jos menee altavistan kautta ja käänättää englannista espanjaksi ja tuloksen takaisin englanniksi, niin saamallasi tekstillä ei ole paljonkaan tekemistä oikean kanssa enää.
Ehdottamani kokeen voi tehdä myös tällä: http://www.freetranslations.com/

[This message has been edited by Tero (edited 18-08-1999).]

[Tero]

....esimerkkikäännös.....
(Ville) Well, the database is for ancestors. Of course your kids wouldn't be there unless you (or someone else) entered them there. The main weight on the first phase of the database has been on the past generations. Naturally, as people do more research and add more full lineages, more live people start to turn up in the database as well.

Espanjaksi:
Bien, la base de datos es para antepasados. Por supuesto sus niños no estarían allí a menos que usted (ni otra persona) los entre allí. El peso principal en la primera fase de la base de datos ha estado activados las generaciones pasadas. Naturalmente, cuando gente más investiga y agrega los linajes más repletos, más viven el comienzo de gente para resultar en la base de datos también.

Ja taas takas:

Well, the base of data is for ancestors. Of course its children would not be there unless you (neither another person) the among there. The main weight in the first phase of the base of data has been activated the passed generations. Naturally, when people more investigates and adds the fullest lineages, more they live the beginning of people to result in the base of data also.
(konekäännös)







[This message has been edited by Tero (edited 18-08-1999).]

[Tero]

Lykkään tän nyt tähän, vaikka koskee vain suomea.
Ohjeita ja tietoa suomen kielestä (aineistoa Kielikello-lehdestä)
Artikkelit: http://www.hut.fi/~jkorpela/kielikello/
Kielitoimisto neuvoo (vastauksia yksittäisiin kysymyksiin)
Taipuuko titteli?
Kenpä Sutta pelkäisi? Sukunimien taivutus
Hyperhyvää vai huippuhuonoa? Tarpeellisista ja tarpeettomista vahvistussanoista
ym

[Ville]

Heh.. Tero, tuo konekäännös kuulostaa melkein kuin Yodan sanomalta http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

"Always in motion is the future."
- Yoda

"Do or do not.
There is no try."
- Yoda

[Vesa]

Suomenkieli muuttuu ,tässä muutamia esimerkkejä uussanastosta:
- Biologisesti rajoitteinen = kuollut
- Kierrätyskelpoinen = kuollut
- Kierrätysrajoitteinen = elävä
- Taloudellisesti rajoitteinen = köyhä
- Painovoimarajoitteinen = lihava
- Horisontaalisesti ulottuva = lihava
- Maan vetovoimarajoitteinen = laiha
- Horisontaalisesti niukka = laiha
- Motivaatiorajoitteinen = laiska
- Osmoosirajoitteinen = juoppo
- Koordinaattirajoitteinen = kömpelö

On hyvä tietää näitten ainakin minulle uusien sanojen merkitys,sillä jokin aika sitten luin jutun, jossa työrajoitteinen
nuori oli tavattu irroittamassa kadulla
BMW ;n pölykapselia.

[Tero]

Ei niin kovin uusi, mutta kesti multa jonkin aikaa tajuta että "lainalaisuus" ei ollut laina-laisuus.

[Tuomo]

Vesa: Mistä ihmeestä nuo uussanat sait? Kuulostavat varsin huvittavilta.

[Tero]

Huomattava on, etta myos englanninkielinen versio on kaannos, silla Tolkien kirjoitti alunperin afrikaansiksi. Mielestani kuitenkin enlanninkielinen versio kuvaa paremmin...
En tuota tiennyt. Miten kirjailija itse osallistui käännökseen?Yleensä jos kirjailija itse kääntää, siitä tulee osittain uudelleen kirjoitettu, paremminkin, kuin käännös. Olisin joskus kuullut, että Tolkien oli lukenut ainakin Kalevalaa. Olisiko perää?

[This message has been edited by Tero (edited 08-09-1999).]

[alo]

Kiitos Tero, etta otit asian jalleen esille. Siispa lahdin penkomaan kirjoja, kyselemaan kavereilta ja luinpa juttuja muutamalta nettisivulta. Mutta en loytanyt perustetta vaitteeseeni: "...Tolkien kirjoitti alunperin afrikaansiksi...". Vaittama naytti osoittuvan luuloksi, johon voi olla seuraavat syyt:

1) "Tupla tai Kuitti" ohjelma, joka tuli TV:sta kauan aikaa sitten (muistan Sormusten Herra tietovisailijan lisaksi myos, Aku Ankka ja Basic tietajat).

2) Barry ja Marion, jotka olivat kotoisin Bloemfonteinista kuten Tolkien aikanaan. Bloemfontein:ssa puhutaan paakielena afrikaansia. Oli miten oli, Barry ja Marion katosivat jonnekin Eurooppaan kaksi vuotta sitten.

3) Minun hyva, mutta lyhyt muisti.

Itse veikkaan paasyyksi kohtaa nro 3.

Siispa perun kaikki "Huomattava...." jutut. Tolkien kirjoitti sittenkin alkuperaiset tekstit englanniksi eli ensimmainen luonnos, joka meni painoon oli alkuperainen ja englannin kielinen, eika kaannos tms. Tolkien joutui vain korjailemaan puhtaaksi kirjoittajien ja latojien virheita, koska kirja sisalsi "keksittya" kielta.

Seuraavan kerran kun sanon jonkun muun tekeneen jotakin tarkistan ensin kirjaston, Prkl!

Mielenkiintoista osoitteessa: www.geocities.com/Area51/Vault/7882/tolkien.html (http://www.geocities.com/Area51/Vault/7882/tolkien.html)

Lainaus tekstista eo. osoitteesta <<<At King Edward's School, Ronald was thought Classics, Anglo-Saxon and Middle-English. He had great linguistic talent, and after studying old Welsh and Finnish, he started to invent his own "Elvish" languages>>>

Eli onpa han saattanut hyvinkin lukea Kalevalan!!

[This message has been edited by alo (edited 10-09-1999).]

[Tero]

Muistaisin, etta han kirjoitti tarinat sotavuosina, ja saduilla haluttiin karkoittaa synkka todellisuus.

Pitaisiko aloittaa kirjoja-topic? Luen aina samat kirjailijat, uusia en paljon loyda.

[This message has been edited by Tero (edited 10-09-1999).]

[alo]

Lisaa mielenkiintoista (suomen kielen ylivoimaa), osoitteesta: www.elvish.org/resources.html#TolkienInfluence_anchor (http://www.elvish.org/resources.html#TolkienInfluence_anchor)

<<<
C.N.E. Eliot, A Finnish Grammar. Oxford, 1890.

Tolkien wrote that among the most important events in the development of his linguistic aesthetic was"the discovery in Exeter College library, when I was supposed to be studying for Honour Mods, of a Finnish Grammar". Judith Priestman identifies this grammar and provides further details:"Six weeks after [Tolkien] matriculated at Oxford he signed Eliot's A Finnish Grammar out of Exeter Library, on 25 November 1911". (Lorise Topliffe, the Archivist at Exeter, reports that Tolkien checked this book out again on 11 November 1914.) Tolkien wrote of this grammar that"it was like discovering a complete wine-cellar filled with bottles of an amazing wine of a kind and flavour never tasted before. It quite intoxicated me; and I gave up the attempt to invent an 'unrecorded' Germanic language, and my 'own language' -- or series of invented languages -- became heavily Finnicized in phonetic pattern and structure". Tolkien's earliest Elvish language, Qenya (later spelt Quenya), most clearly shows the influence of Finnish phonology and grammar.
>>>

[Tero]

Omalaatuisia tyyppeja noi kielitieteilijat.

[Tuomo]

Vesa: Nykyaikana, jolloin toisten pilkkaamista, rasismia yms. pyritään välttämään kuin ruttoa, kieleen varmasti syntyy hienoja sanoja, joille olisi helpompiakin ilmaisuja. Trendi taitaa olla melko globaali.

[Pyry Vainio]

Näinhän se on nykysuomessa. On vältettävä loukkaamasta kanssaihmisiä, etnisten ohella muitakin negatiivisiksi katsottavia asioita. Niinpä juoppo ei ole juoppo vaan sosiaalisesti työrajoitteinen. Köyhä voi loukkaantua köyhäksi nimittelystä, joten sanokaamme varallisuusvammainen, rikollista loukkaa syvästi rikolliseksi nimittely, on sopivampaa sanoa vaikka yhteiskunnanvastainen etc.

Tuolla aikaisemmin esiintyneestä sanakirviöstä "lainalainen" tuli mieleen, miten työkaveri tutki tilinauhaansa ja totesi: "mistä veronalaisesta päivärahasta ne täällä mainitsevat, minähän olin Torinossa".

Yksi Suomen kielelle hyvin ominainen ilmiö on sen soveltuvuus spoonerismeihin, siis ns sananmuunnoksiin. Kotona leivänpaistaja harrastaa niitä ja ne tarttuvat sitten omaankin kielenkäyttöön. Opiskelijat valittivat taannoin koulun johdolle, kun tenttikysymyksissäni esiintyivät levyseppä Kullervo Pelli ja Antti Kylliäisen vaimo Virpa. Johto onneksi totesi, että moitattava oli valittajien korvien välissä.

[Tuomo]

Minä kyllä yleensä saa sanoa aika pahasti ennen kuin loukkaannun, mutta kyllä minä mieluummin kuuntelisin köyhä-nimittelyä, kuin varallisuusvammainen-nimittelyä. Edellisestä pääsee pois, mutta varallisuusvammainen viittaa enemmänkin siihen, että henkilö ei osaa käsitellä rahaa.

[Lokari]

Pyry mainitsi leivänpaistajansa harrastavan sananmuunnoksia. Niitähän on vuosien saatossa tullut vastaan suuria määriä, ja niistä on tehty monenlaisia kokoelmiakin, joita kyllä löytyy webistäkin.

Yksi uusi tuli vastaan muutama viikko sitten aika yllättävältä taholta: Kauppalehden viikkotiedotteessa rupesi esiintymään yhtenä talouden indikaattorina Pix-selluindeksi. Siitä tietenkin muistui mieleen vanha savolaisvitsi: mitä yhteistä on savolaisella poikamiehellä ja Savon Sellulla? - Iliman pilluu.

Savon kieli on meikäläiselle vähän niinkuin englanti: aikuisena opittu. Ei sitä koskaan oikein kunnolla opi, mutta sen kanssa oppii jotenkuten pärjäämään. Jouduin savon kanssa tekemisiin jo nuorena miehenä, kun sain elinkautisen Varkaudesta. Enkä silti vieläkään osaa päättää, käännetäänkö 'huastaa suamee' a) puhuu saamea vai b) puhuu suomea.

[Irja Rawashdeh]

Mina tassa ihmettelen, etta IHANKO TOTTA tammoisia sanoja, niinkuin varallisuusvammainen, motivaatiorajoitteinen, tyorajoitteinen tai yhteiskunnanvastainen tosiaan on jokapaivaisessa kielenkaytossa ???
On vahan vaikea uskoa .. kuulostaa jotenkin keinotekoiselta, ei sovi suuhun.
Huomaan, etta olenkin ollut poissa jo pitemman aikaa kuin ajattelin. Minusta tuntuu, etta suomen kielta jotenkin pahoinpidellaan http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif.

[Vesa]

Suomalaisten itsetunto on niin herkistynyt,että laiskaksi sanominen haavoittaa minä psyykkeä niin paljon,jotta siitä voi jäädä elinikäinen trauma.

Motivaatiorajoitteinen on sivistyneempi ilmaisu, mutta maaseuduilla kyllä vielä ymmärretään, mitä laiskalla ja muilla
vanhoilla sanoilla tarkoitetaan. http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Kake]

Jos kiinnostaa meänkieli niin tuosta löytyy:
http://www.ur.se/sprak/finska/n&m,htm

[Anni]

Kake, linkkisi vei Not Found'iin.

Vesa, amerikkalaiset ovat kyllä aivan yhtä herkkänahkaisia. Esimerkiksi "vanhoja" täällä ei ole, on vain "senior citizens", ja nyt kun tuo termi on saamassa alkuperäistä, muka halventavaa kaikua, olen kuullut jo seuraavan ehdotuksen: "junior angels". Ja vaikken kovin amerikkalainen olekaan, olen silti päättänyt olla "pronunciationally challenged" eli ääntämisvammainen, enkä siis mikään ulkomaalaisella korostuksella englantia puhuva! Itsetunto kohosi heti!

[Pyry Vainio]

Hei Irja, varallisuusvammaisen olen nähnyt käytössä vain kerran, mutta se hätjkähdytti niin, että jäi mieleen. Nuo muut ovat varsin normaalia viranomaisten kapulakieltä siis niitä käytetään laki- ja virkakielessä - valitettavasti.

Viime aikoina on täälläkin alettu sanoa, että on loukkaavaa nimittää jotakuta eläkeläiseksi. Tilalle on suositeltu ilmaisua "seniorikansalainen". Siis samaa kuin jenkkilässäkin.

Ongelmaksi on myös nousemassa, mitä nimeä saisi käyttää alivalottuneista kiharapäistä. Syntyperäisiä suomalaisia heistä on kourallinen, joiden isä esim pistäytyi olympialaisissa tai joskus muulloin. He suhtautuvat koko ongelmaan lähinnä huvittuneina. Toista ovat myöhemmin maahan muuttaneet pakolaiset, opiskelijat jne.

[Vesa]

"junior angels" I Love it !! Nimi on niin
herttainen ja viittaa samalla niin kauniisti
tulevaisuuteen.

Pyry: " alivaloittuneet kiharapäät". Meinasit
tukehduttaa minut, sillä olin juuri hörppimässä aamukahvia samalla kun näitä kirjoituksia selaillen.

Kyllä suomenkieli on ilmaisuiltaan rikas!


[This message has been edited by Vesa Kolman (edited 27-09-1999).]

[Tero]

Meillä on adjektiivin komparatiivilla pehmitetty termejä, mutta merkitys jää hämäräksi:
The Younger Chemists' Committee
The more experienced Yoga class

Viimeisellä EI tarkoitettu Experienced, vaan että on muuta kuin vastaalkaja.
Ne nuoret kemistit voivat olla 35 vuotiaita. Vanhoja ei ole, on vain experienced.

[Vesa]

Tero, tiesitkö, että jo vanhaan aikaan 60-70 luvuilla Suomessa sanottiin puliukkoja puistokemisteiksi ? Tämä liittyy noihin uutuusana asioihin.

[alo]

Anni, vastaan jos Kake ei ehdi. Se oikea osoite on
http://www.ur.se/sprak/finska/n&m.htm

Siihen Kaken alkuperaiseen oli lipsahtanut pilkku pisteen paikalle.

[Pyry Vainio]

Kysehän on vain, katsooko negatiivia vai kopiota. Varsinaisessa kuvassahan ylivalottunut on vaalea, negatiivissa päinvastoin. Tai olisiko niin, että pohjoisessa on kopioita ja etelässä negatiiveja. Tai sitten juuri päinvastoin.

[This message has been edited by Pyry Vainio (edited 28-09-1999).]

[Tero]

Pikku uutinen:
Turkulainen tutkimusryhmä on paikantanut suomen kielen taivutusmuotojen käsittelyssä tärkeän aivoalueen. Dosentti Matti Laineen ja professori Juha Rinteen johtama ryhmä huomasi tutkimuksissaan, että taivutettujen sanojen kuuntelu aktivoi varsinkin vasemman otsalohkon taka-alaosaa. Havainto saattaa auttaa asiantuntijoita kielenhäiriöisten lasten ja aikuisafaasiaa kärsivien potilaiden hoidon ja kuntoutuksen kehittelyssä.
Suomen kielen substantiivilla voi olla yli kaksituhatta erilaista kirjoitusmuotoa, kun sana yksikön ja monikon lisäksi taipuu 15 sijamuodossa.
------
siis miten ne laskevat sen kaksi tuhatta muotoa?

[Tero]

En osaa tästä arvata käänsikö kone koko tekstin. Olisin yllättynyt:

Henry vastaa Christensenin kysymykseen--
> Hello, can anyone recommend a good software package for finnish-to-
> english traslation. Ideally, the package should take a MS Word
> document with Finnish text as its input and generate a corresponding
> Word document with translated English.

(Henry)..Of the above text, the man said:
Terve, voiko joku suositella ohjelmapakettia suomi - englanti
käännöksiin? Ihannetapauksessa ohjelma ottaisi vastaan MS Word - muodossa olevan dokumentin syötteenä ja loisi vastaavan Word-
dokumentin käännettynä englanniksi.

Of that text, the machine said back:
Hello can somebody recommend the programme parcel, Finnish, to the translations - English? In the ideal case the programme would receive - MS Word as the input of the document in the form would and create the similar Word document translated into English.

Not really that bad actually, just makes you look illiterate or French.

try: http://www.kielikone.fi/kielikone/tuotteet/transmart.shtml

(of course, the site is only in Finnish)
there is a demo max 300 letters they claim is going to become a pay- site soon. The demo is at http://www.kielikone.fi/kielikone/demot/transmart.shtml

Cheers,| The conformity of purpose will be achieved |
HWM | through the mutual satisfaction of requirements.|
henry.w@iobox.fi & http://www.kuru.da.ru

tuo viimeinen työaihen linkki, Henryn, oli kanssa hauska..


[This message has been edited by Tero (edited November 12, 1999).]

[Tero]

Jaha, se siis ei käännä kuin suomesta englanniksi, ja se eka käännös oli Henryn.

[This message has been edited by Tero (edited November 12, 1999).]

[Tero]

Uusi kieliopillinen havainto (varoitus:tuhmia sanoja):
aggressiivi (http://njet.net/njet/forum/thread.phtml?msg=6141)

[Ville]

Tuollaisia lukiessaan aina tuntee itsensä oikein ylpeäksi... ollaan sivistysmaasta!! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Ville]

Jotkut Suomessa käytettävistä, englannista väännetyistä (tai tässä tapauksessa oikeastaan espanjasta väännetyssä) ilmaisuista ovat hauskoja, kun niiden merkitystä ajattelee. Esimerkiksi alla oleva Iltalehden etusivulta tänään ("Esa-Pekan jäähyväiset the'lle" http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif)

http://pix.etusivu.net/arch0202/EX000111_los.jpg


[This message has been edited by Ville (edited January 11, 2000).]

[Ville]

SAVO-ENGLANTI TERMINOLOGIAA

Eurooppalaistuminen asettaa haasteita myös pidginsavolaisille. Englantia on ryhdyttävä viljelemään, vaikka oma kieli sitten muistuttaisikin koppuraista lörtsyä.

1. Mikähän se suattais olla selekein tie raatatieasemalle?
VÖT MAET PII TÖ NIÄRIÄST WEEI TO TYÖ REILVÄISTAISSION?
(On huomattava might-ilmaisun käyttö suattaa-verbin vastikkeena).

2. Tiijjähäntä äkkiseltään männä sanommaa.
AE TONNOU MEÄ AE TELLJUU TÄT TAEREKTII.
(On huomattava may-ilmaisun oikea käyttö).

3. Mittee se mahtaa se kello olla?
VÖT IT MEÄ PII TÖH TAEM?
(Huomaa edelleen may-ilmaisu; savolaiselle mikään ei ole selkeää).

4. Suattaapihäntä ollannii kymmene yl kolome, tai kolome yl kymmene, riippuu kuka kyssyy ja mihinkä aekaan.
IT MEÄ PII MEEPII TEN PAAST TRII OR MEEPII TRII PAST TEN, TEPENTIN TOTA HUUS AESKING.
(Huomaa koko kysymyksen ja kysyjän kyseenalaiseksi asettaminen sivulauseessa eli ns. idiomitismi)

5. Mistähäntuota häntä suattais ostoo uuvet pieksut?
VEÖR KUTAI MEEPII PAI SOME NJUUS SUUS?
(Huomaa maybe-ilmaisun oikea käyttö).

6. Suattaapa olla että kerronkinnii.
MEEPII AE TELJUU, PUT VERI OPVIOOSLU NOT.
(Englanninkielinen ilmaisu pakko kääntää savolaista suoremmaksi).

7. Mahtaneeko sitä kulukumies tietää mistä sitä saes kalakukkova?
MAET TÖH HOUPOU NOU VEÖR KUTAI KET VISH INÖ COCK?
(Kulkumies-käsite tuntematon anglosaksisessa kulttuurissa).

8. Ee sitä maha kukkaa tietää mistä saes muurinpohojalettuja?
JYY MAET NOT NOU VEÄR AAR TÖH VOOL-POTOM-SPAMS?
(Jälleen vaikea käännösilmaisu, joskin tulee ymmärretyksi riittävästi).

9. Mikkee se suattais olla teijjän nim?
VÖT IT MAET PII TÖH NEEM JYÖR KOOLT?
(Huomaa taas ehdollistus).

10. No ee sillä minu omallain nii vällii ole.
AE NEVER TELJUU MAE OUN.

[maaritti]

Tästähän lähti kopio työpöydälle!
* vatsa väsyy kikatuksesta *
Pidänkii sitä varalla mahdollista englanninkielistä puhelinneuvottelua varten!
Toin perrään ! Tässähää on oikkiita assiita !

[alo]

Suuresti huvitti artikkelin TÖH kaytto!

[Krista]

Todella hauskaa luettavaa tuo savo-englanti juttu! Ihan vedet tuli silmistä, niin nauratti kahvitauolla mut onneks ei menny kahvi väärään kurkkuun...

Kukas ton jutun on väsännyt? Löytyiskös lappilaisista jotain saman tyylistä?

Iloista pääsiäistä kaikille!
Göteborgin Lindholmilta 2000-04-20, 07:57

[Tero]

"Yhdysvaltain itärannikolla kasvanut Christina Ricci ehti tehdä vuoden mainoksia ennen kuin sai roolin Äitini on merenneidossa." Mitä suomea se semmoinen on.Pitäisi olla Äitini on merenneito-elokuvassa.

[Tero]

Mikä on card key suomeksi? Olen vain kuullut avainlätkä, lienee slangia.

[Vesa]

Avainlätkä on oikeastaan aika hyvä nimi.
Minulla on juuri edessäni seinällä avainlätkä, jota vilauttamalla lukon edessä lukon saa aukeamaan. Kätevä systeemi.

[Eija]

Minun suomenkieleni on alkanut 'ruostua' käytön puutteessa. Mietin tässä yhtenä päivä mitä "middle name" on suomeksi. Onko se keskimmäinen nimi, toinen nimi vai välinimi? Ne kaikin kuulostavat jollain tavoin oikeilta, mutta naureskeltiin tuon välinimen kanssa 'ainoan' paikallisen suomalaisystäväni kanssa. Ja ei ainoastaan puheesta puheenollen, olen myös huomannut miten kankeaa on kirjoittaa suomeksi. Olen seuranut tätä 'taulua' pitkän aikaa, ja todella nauttinut kommenteista, mutta harvemmin olen rohjennut ottamaan osaa. Varmaankin 50% tulee pyyhkäistyä pois ennen lähettämistä. Onko muilla vaikeuksia? Mitä lääkkeeksi? http://viestit.etusivu.net/old/redface.gif

[Ville]

WSOY:n sanakirja ei tuntenut ilmausta. Minä sanoisin "toinen nimi" (luulisin http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif).

Rohkeasti mukaan vaan, Eija! http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif Valmiiksi kirjoitettuja viestejä ei kannata pyyhkiä pois!

[Tero]

Toinen nimi. Minun toinen nimi on Tero.

[Marianne]

Eija, kyllä minullakin menee joskus aikaa suomea kirjoitellessa. Ja välillä on tosi huonoa suomea, kun en jaksa kovin tarkkaan miettiä. Itse luen suomalaisia lehtiä ja kirjoittelen kavereilleni suomeen via e-mail. Ja puhun täällä olevien parin suomalaisen kanssa suomea.

On hassua miten jotkut sanat unohtuvat. Tuli tosta "toisesta nimestä" mieleen, kun kerran mietittiin mikä on auton trunk suomeksi. Eikä tullut millään mieleen ja sitten kun sanakirjasta löytyi sana takakontti, se kuullosti hassulta http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif Taitaa olla se uudempi sana tavaratila.

[Tero]

Ja minivan on tila-auto.

[Leena]

Tero: mikäs pick-up-truck on?
Minulta tulee hoonoo soomee jo useinkin, vaikkei tarkoituksella.
Myöskin kirjoitus-virheitä pääsee puikahtamaan usein mukaan, vaikka kuinka yrittäisin lukea tekstiä läpi ennenkuin laitan sen taululle.
Muistan, kun Kimppu huomautti minua "kaukusta", http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif kun piti kirjoittaa kakku.

[Ville]

"Avolava-pakettiauto"?

Leena, se "kaukku" on melkein kuin "kaakku"... muistaakseni kiikoisten murretta http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[Vesa]

Pick-up (truck) on tavarankuljetukseen sopiva kevyt kuorma-auto. Jotkut finliskaa taitavat sanovat sitä pinkup:iksi. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif


[This message has been edited by Vesa (edited June 07, 2000).]

[Leena]

Kiitos Ville ja Vesa. Eiköhän ihmiset ymmärrä mistä puhun jos käytän kumpaakin ehdottamaanne sanontaa.
Kaakku taitaa myös olla karjalan murretta.Äiti oli kotoisin Pitkärannasta, Laatokan Karjalasta ja hän käytti sitä sanaa kakusta.

[Tero]

Täytyyhän pickupeja Suomessakin myydä.Miksi "diileri"(there we go again) sitä siellä kutsuu?

[Ville]

Autokauppias? http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

Näin tänään hyvän domain-nimen: www.levy-yhtio.com (http://www.levy-yhtio.com) http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[momma]

Entas skanneri ( scanner ) suomeksi? Silla on myos suomalainen nimi.

[Kake]

Originally posted by Tero:
Täytyyhän pickupeja Suomessakin myydä.Miksi "diileri"(there we go again) sitä siellä kutsuu?

Diileri on meillä Pohjoismaissa huumekauppias.

[Kimppu]

muttet vielakaan lahettanyt naytetta postissa niin saisin huomauttaa oliko hyvaa vai hyvvaa http://www.ezboard.com/intl/aenglish/images/emoticons/roll.gif

Leena:
Muistan, kun Kimppu huomautti minua "kaukusta", http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif kun piti kirjoittaa kakku.

[Tero]

Kake, diileri voi olla korttipeluri, mikä se sitten on?

[Vesa]

Finliskaksi kaakku on keikki,jos joku vielä ei satu tietään. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif
- saiskos lisää sitä keikkiä.....

[This message has been edited by Vesa (edited June 10, 2000).]

[Kake]

Originally posted by Tero:
Kake, diileri voi olla korttipeluri, mikä se sitten on?

Se diilaa joka jakaa.

[Leena]

Kimppu: Pittäisköhä miu ihan kaevaa mansikoit tuolta pakkasenpuolest. Kermaaki pitäis sitte vispata. Vois olla vähä härskiä, jos posti se Siulle tois. Hyvvää se kaakku on, takkaan sen.
Tuu tänne sitä syömää ens kesän puoles, kun suahaa tuoreita mansikkamarjoja. http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[This message has been edited by Leena (edited June 11, 2000).]

[Pyry Vainio]

Pick-up on avolava-pakettiauto, kuten aikaisemmin jo on todettu, tai puhekielessä avolavapaku. Kuorma-auto siitä tulee vasta jos sallittu kokonaispaino (kuorma + auto) on yli 2800 kg.
Kakku (siis yhdellä a:lla) on vankilatuomio. (kantasanana ilmeisesti Turun keskusvankila "Kakola").

[This message has been edited by Pyry Vainio (edited June 15, 2000).]

[Tero]

Pistetään muistiin, lyijykynällä sanakirjaan.
........
Löysin listoja suomalaisista nimistä. Voitte itse päätellä miten kauniita ovat.
nimiä http://www.sci.fi/~kajun/finns/alpha.htm
vauvan nimiä 99 http://www.sci.fi/~kajun/finns/babies99.htm

[Vesa]

Englannin kieli on moniselitteinen kieli,ja esimerkiksi oikeudessa ja yleensä juridisissa kysymyksissä katsotaan jonkin sanan merkitys sanakirjasta. Esim. Pick-up on
selitetty Webster's Dictionary:ssa ,että se on tavaran kuljetukseen käytetty light truck.
Ei välttämättä avolava,sillä pick-upissa voi olla myös canopy.

Pääasia näissä selityksissä on kuitenkin käytännössä se, että asiasta saa oikean kuvan
ja loppu on sitten sanoilla leikkimistä. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

Puhuen taas täkäläisestä systeemistä, mikä tekee pick-upista truckin, on paino ja ajoneuvon rekisteröity käyttötarkoitus. Jos GVW ylittää 5500kg on ajoneuvojen ajettava teillä olevien tarkastus ja punnitus asemien kautta.

Jos ajoneuvo on kaupallisessa käytössä ajonevolle tarvitaan erillinen liikennelupa. Jos ajoneuvo on muista provinceista tai USAn puolelta, sama juttu.
Luvan saa ostaa yhtä matkaa varten tai jopa vuodeksi. Suuret linja-auto tyyppiset yksityiset motor home:et eivät tarvitse ko. lupia, vaikka niiden GVW ylittäisikin 5500kg. Kaupallisessa liikenteessä olevat linja-autot sitävastoin tarvitsevat luvat.

[Lokari]

Originally posted by Tero:
Pistetään muistiin, lyijykynällä sanakirjaan.
Uusi suomenkielen sana: Muistiinpisto

[Walrus]

Originally posted by Pyry Vainio:
Kakku (siis yhdellä a:lla) on vankilatuomio. (kantasanana ilmeisesti Turun keskusvankila "Kakola").
]

Kakku (vankilaslangissa) on saanut alkunsa 1800-luvun loppupuolelta, jolloin vankeinhoitouudistus toi uusia tuulia ja ideoita Suomen vankilajärjestelmään. Vangit pyrittiin eristämään toisistaan, ja mm. tätä tarkoitusta varten rakennettiin vankiloiden pihoihin pyöreitä kävelyaitauksia, joiden keskellä oli vanginvartijan torni. Aitaus jaettiin lohkoihin - "kakunpaloihin" - ja yhdessä kakussa oli kerrallaan 5-10 vankia. Ulkoiluaikaa oli yksi tunti vuorokaudessa. Terveisin Hämeenlinnan vanhan lääninvankilan evp matkailuopas. http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Tero]

Mitäs Lokari venkotat, talteen se kuitenkin pistettiin. En puhunut muistiinpistosta, päähänpistosta enkä muistiinpanosta.

[Lokari]

Tero: sanoit pistetään muistiin. Etkö silloin mukamas puhunut muistiinpistosta?

[Tero]

Never mind, I'll just write it down, up,whatever.

[Tero]

urbaani huhu = urban legend
en tiedä onko muita käännöksiä

[Pyry Vainio]

Ehkä yleisemmin Suomessa "urbaani tarina" kuvaamassa tietyn tyyppistä todeksi väitettyä nykytarinaa, jonka jokainen tuntee, monen tuttavat ovat kokeneet tai ainakin nähneet, mutta viranomaiset eivät ole tosipuheesta kuulleet. Esim. tarina maantien varteen valmiiksi kaivetusta haudasta, jonka kertojan tuttava vältti vain hyvän onnen ansiosta.

[Tero]

Slangisanakirja: http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20000623KU5&pvm=20000623

[Tero]

Muutama uudehko sanonta:
-rinta rottingilla
-vääntää rautalangasta
luulisin sen olevan sama kuin pelkistää tai hahmotella tai ehkä "visualize"

[Vesa]

Tero,olen kuullut nuo molemmat sanonnat jo kauan sitten. Rinta rottingilla on harvinaisempi sanonta, mutta tämä toinen on melko yleinen.
Sitä käytetään silloin,kun toinen ei oikein tahdo tajuta normaalia jonkin asian selitystä. Silloin kysytään,tarvitseeko vääntää malli rautalangasta ?

Kysyjän tarkoituksena ei kuitenkaan ole
konkreettisesti vääntää sitä mallia,vaan antaa pieni vinkki toiselle, että hän ei tajua normaaleja selityksiä.


[This message has been edited by Vesa (edited July 13, 2000).]

[Vesa]

Hei aivan unohdin. kerran jouduin eräässä kokeessa vääntämään rautalangasta kuvan esittämän mallin.

Kun on määrätyn pituinen lanka ja sopiva mallikuva, niin se ei olekaan niin helppo juttu saada kuva heti oikeaan muotoon kuin ensiksi luuli. Langasta kyllä näkee, jos sitä on yritetty monta kertaa . Kokeilkaapa vaikka.

[Lokari]

Viimeisissä Etusivun kuvissa Ville käyttää Havaijista yksinomaan nimeä Hawai'i. Kun en tunne asiaa sen enempää, rupesin ihmettelemään tuota sanaa ja tutkin hieman sen käyttöä. Englanninkielinen, yleisesti käytetty muoto on Hawaii ilman tuota heittomerkkiä. Haku Altavistasta antaa seuraavat tulokset: Hawai'i 80,820 ja Hawaii 2,296,710 - siis lähes 30 kertaa enemmän. Onko tuo heittomerkki joku Havaijin kielen ominaisuus vaiko ääntämisohje?

Suomenkielisiä sivuja löytyy Altavistalla seuraavasti: Hawai'i 7, Hawaii 144 ja Havaiji 73. Nuo Hawai'i ja Hawaii ovat yleensä viittauksia englanninkielisiin sivuihin.

Molemmat isot sanakirjani tuntevat vain sanaparit Havaiji - Hawaii ja Hawaii - Havaiji. Suomenkielisessä tekstissä olisi syytä käyttää vain nimeä Havaiji, koska lukijat osaavat sen vaivattomimmin lukea ja ääntää. Havaiji on suomenkieleen vakiintunut paikannimi, niinkuin Ruotsi ja Tukholma. Tuskin Villekään hyväksyisi Etusivulle kuvia Sverige'n pääkaupungista Stockholm'ista.

[Ville]

Kirjoitusmuoto Hawai'i on Hawai'in alkuperäiskielen mukainen. Olisi todella epä-ALOHAmaista käyttää englanninkielistä (Hawaii) saati sitten suomenkielistä (Hawaiji) kirjoitusmuotoa Hawai'in kuvia näyttäessäni.

Mahalo.

[Pyry Vainio]

Kyllä suomenkielessä käytetään ulkomaisista paikoista niiden vakiintuneita suomalaisia nimiä, jos sellainen on olemassa. Tähän ei vaikuta se, miten kyseisen maan asukkaat itse nimen kirjoittavat. En minäkään protestoi sitä, että joku ulkomaalainen käyttää Suomesta jotakin Finland-nimitystä. Vaan jokainenhan taaplaa tyylillään, oikealla tai itse oikaksi kuvittelemallaan.

[This message has been edited by Pyry Vainio (edited July 18, 2000).]

[Santtu]

Ville, miten niin? Jos puhutaan suomea, käytetään suomenkielisiä sanoja.

suomea: Kävin Virossa.
ei suomea: Kävin Eestissä.

Eesti on viroksi Viro. Mehän emme puhu viroa. Ja ei ole kiva lukea tekstiä, joka lainaa sieltä sun täältä. Just my 2 cents...

[This message has been edited by Santtu (edited July 18, 2000).]

[Lokari]

Santtu: sanoit, että Eesti on viroksi Viro. Tarkoitit varmaan sanoa, että Viro on viroksi Eesti. Muuten kyllä yhdyn mielipiteisiisi.

Joku osa Viroa (Ida-Viru ja Lääne-Viru) on viroksi Viru. Sieltä tulee mm. juoma nimeltään Viru Valge. Tämän alueen nimestä kai on joskus kehittynyt suomenkielen sana Viro, joka nyt tarkoittaa koko maata.

Havaijin kielestä vielä: sivulla http://www.hisurf.com/hawaiian/pronounce.html (Hawaiian Dictionary) kerrotaan, että tuo heittomerkki eli 'okina käsitetään konsonantiksi. Se on koota muistuttava äänne, joka suomessa esiintyy aina vokaalilla alkavan sanan alussa, vaikka sitä ei merkitä mitenkään: siis kirjoitamme hauki on auki, eikä hauki on 'auki. Se tosin ilmaistaan tavuviivalla yhdyssanassa, jos sen alkuosa päättyy samaan vokaaliin kuin millä loppuosa alkaa, esim. linja-auto, eikä linjaauto.

[Ville]

Santtu, Lokari, Pyry..

Sana "Hawai'i" lausutaan [hawai i], eli noiden heittomerkin molemmilla puolilla olevien i-kirjainten välillä on lyhyt tauko.

Tämä on nyt menossa niuhotukseksi; toki suomea puhuttaessa voidaan käyttää suomenkielisiä ilmauksia, mutta mielestäni alkuperäisnimien käyttäminen kunnioittaa esiteltävää kulttuuria paremmin. Kun laitan kuvia näkyville kirjoitan mitä haluan, oli se sitten Hawai'in kieltä, swahilia tai hepreaa. SO there! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

[Puppe]

Santtu: sanoit, että Eesti on viroksi Viro. Tarkoitit varmaan sanoa, että Viro on viroksi Eesti

En malta olla nipottamatta http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif Itse asiassa suomen kielessä voidaan käyttää kumpaakin lausetta. Ensimmäinen lause olisi hieman luontevammin "Eesti on Viro viroksi", mutta sanajärjestys voidaan vaihtaa monella tavalla, ja lause on edelleen oikein (niinkuin suomen kielessä yleensäkin).


mutta mielestäni alkuperäisnimien käyttäminen kunnioittaa esiteltävää kulttuuria paremmin.


Jep, mutta alkuperäisnimet harvemmin istuvat suomen kieleen. Viron sijasta voitasiin kyllä puhua Eestistä, mutta kuka puhuisi Saksan sijaan Deutschlandista tai Ruotsin sijaan Sverigesta. Eesti olisi samalla tavalla turha raakalaina.

Joku osa Viroa (Ida-Viru ja Lääne-Viru) on viroksi Viru. Sieltä tulee mm. juoma nimeltään Viru Valge. Tämän alueen nimestä kai on joskus kehittynyt suomenkielen sana Viro, joka nyt tarkoittaa koko maata.


Samalla lailla suomen kieleen on tullut maannimet Ruotsi, Saksa ja Venäjä, jotka kaikki on johdettu Suomea lähinnä olevan maakunnan nimestä. Voidaankin sanoa, että suomen kielessä "kunnioitetaan" läheisiä maita omaperäisellä nimellä, joka kertoo vuosisatoja kestäneestä vuorovaikutuksesta.

[Lokari]

Puppe: kyllä se vain niin on, että
Viro on viroksi Eesti ja
Eesti on suomeksi Viro.

Eesti on Viro viroksi ja
Viro on Eesti suomeksi
ovat hyväksyttäviä ja ymmärrettäviä.

Eesti on viroksi Viro ja
Viro on suomeksi Eesti
vaativat ensimmäisen sanan painotusta, esim.
Eesti on viroksi Viro tai
Viro on suomeksi Eesti,
jotta ne olisivat helposti ymmärrettäviä. Tällaisia ilmaisuja tulisi välttää, koska ne aiheuttavat sydämentykytystä vanhojen siirtolaisten keskuudessa.

[Vesa]

Pullo pois,Lokari! http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[Santtu]

Santtu: sinulla meni senat sakaisin. Santtu: Santtu: Ei mennyt!

Eesti on viroksi Viro. Mutta kyllä se on näin. Kun sanajärjestystä muuttaa --> Viro on viroksi Eesti. Olikohan arvostelijat ulkosuomalaisia. Heillä on viro-eesti-paradoksi, jonka yleisin syy on limakalvoille liiallisissa määrin päässyt koksi. (estonius-virus-pharadoxus)

Olet virolainen. Asut Eestissä. Sanot:"Minä olen eestiläinen ja en ollenkaan virolainen."

Olet eestiläinen. Asut Virossa. Sanot:"Minä olen eestiläinen ja en ollenkaan virolainen."

Mutta mitä kansallisuutta kirjoittaja on?

[This message has been edited by Santtu (edited July 19, 2000).]

[Santtu]

Hehee. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

...Täs on Lokari nyt Lännen risukosta,
olen käynynnä vaikka missä,
olen käynynnä Piutissa Lousissa,
Ratulaatissa, Miiamissa.
Ja joka paikassa tyttöset muisteleepi Lännen lokaria...

Ehhehe. Laulukokeesta 3. luokalta.

[Tero]

melkein oikein
Retulaatsissa=Red Lodge
Piutti(oli oikein)= Butte

[Vesa]

Santtu, muistatko laulun "Mie oon Lännen Lokarin Velj." ? Aina kun Lokari aloittaa laulaa, niin velj keskeyttää sanomalla "ooppas ny hiljaa ku paremmat laulaa.." Sävel on kyllä sama. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[This message has been edited by Vesa (edited July 19, 2000).]

[Lokari]

Voit kuunnella pienen pätkän Lännen Lokaria tästä: http://www.otol.fi/~jukra/mukutus/lokari.wav

[Tero]

Kysymys suomen kielestä.

Miten muodostetaan partitiivin monikko?
Vaikka näitä Patternist-teoksia onkin kaikkiaan viisi, ne ovat jokainen hyvin itsenäisiä romaaneita, joita yhdistää vain samankaltainen universumi. Ne eivät ole edes ilmestyneet kronologisessa järjestyksessä.
Patternmasterin maailma on paholaismainen futuristinen yhteiskunta, jonka avulla kirjailija on piirtänyt peitekuvan maailmasta, jossa rasistinen ja seksistinen alistaminen ovat jokapäiväisiä.

Tuossa tekstissä mua jää vaivaamaan "romaaneita", mutta olisiko "romaaneja" parempi, vai tarkoitetaanko sillä mustalaisia?
Luin jossain myös "poliiseita", kun sanoisin poliiseja. Lyhyistä sanoista tehdään yleensä -ia ja -ja loppuisia. Kukkia, karvoja ym.Ne ovat helppoja.

Hotelleja vai hotelleita?

Jotenkin korva ei enää sano, vuosien jälkeen. Mahtaa olla vaikea ulkomaalaiselle...

[Puppe]

mielestäni..

romaaneja
poliiseja
hotelleja


[This message has been edited by Puppe (edited August 31, 2000).]

[sininen]

Puppe,
juuri niin, mutta sitten :

maalari - maalareita
kaahari - kaahareita
tunari - tunareita
LOKARI - LOKAREITA

[Walrus]

Tero, on se vaikeaa "aktiivi"suomalaisellekin... Vaikka olen kielen ja kirjoittamisen kanssa tekemisissä päivittäin, en tiedä kumpi on oikein vaiko molemmat. Molempia kirjoitusasuja näkee kyllä.

[Lokari]

Originally posted by Walrus:
Molempia kirjoitusasuja näkee kyllä.Useimmiten, kun väitellään kahden vaihtoehdon välillä, molemmat ovat oikein, vai sanoisinko, että kumpikin on oikein. Kielitoimistokin hyväksyy rinnakkaisia muotoja, ja antaa myös kielen kehittyä. Tänä päivänä hyväksytään monia muotoja, joista 50-luvulla olisi saanut ison pukin ainekirjoituksessa. Myös ero kirjakielen, yleiskielen ja puhekielen välillä elää ja muuttuu. Jos haluat, voit vilkaista Sanasto-oppia (http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/kielenhuolto/sanasto.html).

[Tero]

kappale palstastani Finnish Updatelle:
This summer my son finished his class with a group of high school kids in attendance. They do a four week session, the “tehokurssilaiset”. The counselors and “tehot” sang a few Finnish popular tunes, such as Tahroja paperilla by Eppu Normaali and a few others. Someone has composed a few camp songs. Theirs has the lyrics “me ollaan tehokurssilaisii, nuoria miehiä ja naisii...”. The whole group, all ages, sang the song Väinö Väinö, a song J Karjalainen wrote about his son. Of course the joke was that the song asks where is Väinö and all fingers pointed to a boy about my son’s age who had chosen the name Väinö to use at camp.

The camp is mainly useful in changing kids’ attitudes. My son loves the camp and all the fun activities, so his attitude towards Finnish has also slowly changed. Of course he, as do all 3rd grade boys I know, he still hates homework.

The Salolampi web page: http://home.cord.edu/dept/clv/Salolampi.html
.....
Ihan kiva tapa opettaa high school ikäisiä.sen jälkeen matkalle Suomeen.

[sininen]

Ostin Suomesta ihmepillereitä, jotta iho ei rupsahtaisi. Kaikkea pitää tässä iässä kokeilla.
Lueskelin tuotevalmistetta, joka suomeksi on tasan YKSI sana:
mereneliöstöproteiinivalmiste
sanopas se englanniksi

Sininen

[Tero]

protein extract from sea organisms

[sininen]

Sä olet liian fiksu.
Lienee oikein, sillä ruotsiksi se on :
Produkt som innehåller proteiner av marint ursprung

[Tero]

Luin Turun Sanomista seuraavaa:

TSV:n on ympäristökeskuksen mukaan esitettävä tekopohjavesilaitoksen vaihtoehdoksi toteuttamiskelpoinen pintavesilaitos. TSV hakee vaadittua pintavesiratkaisua Paimionjoesta tai muualta läheltä Turkua: Kokemäenjoki on tähän tarkoitukseen liian kaukana ja liian kallis.
Erityisesti kuntien lausunnoissa vaadittiin, että yva-suunnitelman piiriin kuuluvaa aluetta laajennetaan Virttaankankaalta ympäristöön. Yva-alue laajeneekin 500 ha:sta 1 000:een. Kunnat halusivat näin turvata omat vedenottamonsa.
TSV:n projektipäällikkö Juha Kääriä pitää ympäristökeskuksen ratkaisua asiallisena ja hyväksyttävänä, vaikka töitä ja kustannuksia tulikin paljon lisää.
Alastarolla ja Virttaalla ollaan tyytyväisiä ympäristöviranomaisen vaatimiin lisätutkimuksiin.
- Aboriginaalien voitto, iloitsi Alastaron kunnanhallituksen puheenjohtaja Pentti Jussilainen.
...........
Mitä se viimeinen heittolause merkitsee? Virallisessa kapulakielessä sanotaan paljon muttei mitään. Vettä ilmeisesti halutaan ottaa pinnasta tai pohjavedestä...

[Tero]

käännöksiä, kömpelöitäkin
http://www.uta.fi/~sj56614/termit.htm

[Ville]

Mielenkiintoista, että kielitoimiston sanojenkehittelijät eivät näemmä edes tiedä tarkkaan mille toiminnoille ovat suomennoksia keksimässä...

esim.
cache = väliaikaisten Internet-tiedostojen väliaikaisvarasto
"cache" on paljon muutakin kuin "internet-tiedostojen väliaikaisvarasto".. ja eikö tuo ensimmäinen "väliaikaisten" ole kertausta?

kovalevy = umpikiekkue
Hahhhahh!! http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

@ = taksamerkki
Viittaa @-merkin vanhentuneeseen tarkoitukseen. "Sähköpostiosoitteeni on ville-taksamerkki-etusivu-piste-net" http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

roll-on-deodorantti = kiepporaikaste
http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

Jotkut ehdotuksista tosin ovat ihan käyttökelpoisen kuuloisia:

reaaliaikainen spektrianalysaattori = tosiaikainen kirjoerotin (paljon yksinkertaisempi ja selkeämpi termi)

Jotkut ehdotuksista olisivat voineet tulla käyttösanoiksi, mutta niin vain ei käynyt. Esim. faksi = etäjäljenne on ihan ok... toinen vaihtoehto olisi ollut "etäkopio" (although.. "jäljenne" lienee "suomempi" sana kuin "kopio", joka tullee germaanisesta juuresta).

[sininen]

Sain juuri etäjäljenteellä mainion tarjouksen uudesta kiepporaikasteesta. Tallensin tiedot umpikiekkueelleni.

hei, tuo umpikiekkue vaikuttaa kyllä mun mielestä joltain ihan muulta. vrt. umpikekkulissa !

[Ville]

Tai: "OSTA NYT SÄÄSTÖTORIN 'KESÄKUKKA' KIEPPURAIKASTEITA - VAIN 5,50/kpl"!! http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

[This message has been edited by Ville (edited October 07, 2000).]

[sininen]

Okei,ikiomani sanoi , että "umpikiekkue" on umpikännissä oleva jääkiekkojoukkue.

[alo]

Millä jäällä Lalli tappoi piispa Henrikin?
- Ei millään jäällää, vaan kirveellä.

Mikä vuosi, kun Estonia upposi?
- Keulaportti.

[jounij]

quote: "cache = väliaikaisten Internet-tiedostojen väliaikaisvarasto"

Kun minä opiskelin atk:ta 1980-luvun puolivälissä, "cache" suomennettiin sanalla käteismuisti. Paitsi että sana kuulostaa hyvältä, merkityskin on selkeä ainakin kaikille rahan kanssa tekemisiin joutuneille: Jos tarvitaan rahaa, ensin tarkistetaan, onko oikeaa summaa lompakossa "käteisenä". Jos on, niin käytetään pois. Jos ei, niin haetaan "pankista". Käteisen käyttö nopeuttaa toimintaa - niin kuin käteismuistinkin. Ihmettelen, miksei näinkin selkeä suomennos ole jäänyt elämään.

[Puppe]

Ihmettelen, miksei näinkin selkeä suomennos ole jäänyt elämään.


Mielestäni suomennos ei ole selkeä, koska tuo analogia ei täysin toimi. Cachessahan on vaan kopio muistin sisällöstä ja sille voi tehdä mitä tahansa varsinaisen datan pysyessä muuttumattomana (ellei sitten kirjoiteta cachessä muuttuneita sivuja muistiin, mikä tietenkin tehdään silloin tällöin).

Silloin kun minä opiskelin atk:ta niin cachen suomennos oli välimuisti.

[Puppe]

Englanninkielen käyttö on muuten mennyt Suomessa aika pitkälle. Eilen pisti korvaan Suomi-Englanti futismatsissa, kun noin puoli tuntia ennen peliä luettiin joukkueiden kookoonpanot; Englannin kookoonpano luettiin vain englanniksi (tyyliin "number one goalkeeper David Seaman from Arsenal FC") ei ollenkaan suomeksi. Sen jälkeen luettiin Suomen kokoonpano ja vasta nyt siirryttiin käyttämään myös Suomea (tyyliin "numero yksi number one Antti Niemi"). Sen jälkeen moneksi minuutiksi laitettiin valotaululle "Welcome English fans" ja vasta sen jälkeen lyhyemmäksi aikaa "Tervetuloa!"

Neljä päivää aikaisemmin olin Ateenan olympiastadionilla Kreikka-Suomi pelissä. Yhtään englannin sanaa ei ollut ei kuulutuksissa eikä valotaululla. Meidän suomalaisten fanien piti jäädä 15min ottelun jälkeen katsomoon turvallisuussyistä. Tieto tästä kulki meille vain kreikkaa puhuvilta poliiseilta erään Ateenassa asuvan ottelua seuraamassa olleen suomalaisen välittämänä. Onneksi kyseisellä herralla oli kova ja kuuluva ääni.


[This message has been edited by Puppe (edited October 12, 2000).]

[Lokari]

http://www.premierweb.net/users/tktuomi/img/kimi.gif
Suomessa on selvä puute se, että 'hän' voi tarkoittaa joko miestä tai naista. Vaikka oletan, että ylläolevassa uutisessa Kimi on nuori mies, en kuitenkaan voi olla siitä varma. En ole koskaan kuullut nimeä Kimi, ja arvaisin sen olevan naisen nimi, perustuen englanninkielisiin tuntemiini nimiin. Jos tuo uutinen olisi englanniksi, etsisin tekstistä sanan 'he' tai 'she' ja ongelma olisi ratkaistu. Onko suomi ainoa kieli, jossa ei ole eri hän-sanaa miehelle ja naiselle?

[Puppe]

Onko suomi ainoa kieli, jossa ei ole eri hän-sanaa miehelle ja naiselle?

No ei nyt sentään. Näin on monissa muissakin suomalais-ugrilaisissa ja "ural-altaic" kielissä kuten turkki.

[This message has been edited by Puppe (edited October 16, 2000).]

[Lokari]

Eräs ulukomaalainen käännöstoimisto hakee kääntäjää korjaamaan jo kertaalleen englannista suomeksi käännetyn tekstin. Alla on lainaus käännettävästä tekstistä käännöksen kera. Voisiko kukaan auttaa korjaamaan tuota käännöstä?

Pull created for products by POS/POP Literature, custom applications guides, cross references, mini catalogs, product inserts, full product catalogs, advertising and press releases. *** kiskaista aiheuttaa for hedelmä by POS/ ISÄUKKO kaunokirjallisuus, asiakassuhde ahkeruus käsikirja, puumerkki alistaminen, mini hinnasto, hedelmä liite, kaikinpuolinen hedelmä hinnasto, ilmoittaminen and ahdistaa esittämislupa.

Ihmetyttää, ettei kääntäjä ole osannut kääntää sanaa and. Kieriskelimme poikani kanssa lattialla tuota käännöstä lukiessamme.

[Puppe]

miten olisi:
Pull loi tuotteita POS/POP kirjallisuudella, tullisovellusoppaita, keskitysviitteitä, minikataloogeja, tuotelisäyksiä, mainostusta ja painojulkaisuja....

eh... http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif

[Tero]

Näyttää konekäännokseltä ensin, mutta...

Kerran kokeilin konekäännöstä, ja ihmettelin kun se känsi verbin can sanaan kanisteri tai jotain sellaista. Eikö olisi loogisempi valita tavallisempi sana?

Lokarin laittamassa käännöksessä product on sekoitettu produce sanaan ja siitä kai hedelmä!

[Leena]

Luin juuri kotikylän lehteä ja katselin tuntemattomia ja joitakin tuttuja naamoja.
Henkilöitä, jotka pyrkivät kunnanvaltuustoon.
Yhden emännän titteliksi huomasin artesaani.
Kertoisko joku minulle, mikä ihme on artesaani. Sana on minulle aivan outo.Kiitos!

[Tero]

Artesaani

"Artesaanin työ on käsityöläisammattien perinteisiin pohjautuvaa uutta luovaa ammatillista osaamista, jossa nykytekniikoilla toteutetaan esteettisesti ja eettisesti hyväksyttäviä, kestävän kehityksen ideologiaan perustuvia tuotteita. Koulutuksessa korostuvat yrittäjyys, ammatillinen uusiutumiskyky ja laaja-alaisuus sekä taito markkinoida omia taitoja ja tuotteita."

Eli siis käsityöläinen, ompelija, keraamikko ym sellaista.

[Leena]

Kiitos, Tero. Nyt on minulla lisäkysymyksiä. Saako kuka tahaansa kutsua itseään artesaaniksi? Eli, jos teen muovimaton vanhan karjalaisen ohjeen mukaan, olenko artesaani? Pitääkö minun olla käsityöalan ammattikoulun käynyt, vai antaako joku minulle sen tittelin. Jos antaa,kuka (ei kai Ken...tuli vaan mieleen http://viestit.etusivu.net/old/biggrin.gif )

[This message has been edited by Leena (edited October 18, 2000).]

[Tero]

No jos nyt ei muuta ammattia ei ole ja tekee osapäivätyönä puisia tipuja, voi laittaa paperiin artesaani. Kai siitä jotain tuloja tarttee olla, ennenkuin kelpaa. Parempi ammatti kuin oloneuvos.

[Pyry Vainio]

Artesaani on kotiteollisuuskoulun suorittaneen tutkintonimi. Sitä voi tietysti käyttää aivan vapaasti kuka tahansa Suomen ulkopuolella. Suomessa sen käyttö on suojattu samoin kuin muidenkin tutkintonimikkeiden. Ei täällä saa käyttää itsestään insinöörinimitystä vaikka olisi joskus jotakin konetta käyttänyt (engineer).

[alo]

Pyry, terve! Missa sinua on pidetty?

[Leena]

Kiitos, Pyry, kun annoit lisäselvitystä siihen minulle ihan outoon sanaan, jota Tero jo vähän minulle selitteli.

[Pyry Vainio]

Hei Alo, saat arvata kahdesti. Pienenä vihjeenä ansio riippui siitä, montako tonnia nousi vuorokaudessa.

[Tuomo]

Kiinnitin muuten huomiota siihen, että Eila Kalinina kirjoitti tuossa toisella topicilla internetin isolla I-kirjaimella. Olen mielenkiinnolla seurannut keskustelua Suomessa aiheesta.

Pitäisikö netti kirjoittaa sitten Internet vai internet? Äidinkielen opettajani on yhä sitä mieltä, että se on Internet, mutta eräs tuttu väitti vähän aikaa sitten, että kielitoimistokin olisi jo alkanut suositella muotoa internet. Itse kirjoitan tuon pienellä kirjaimella, kun se mielestäni näyttää paremmalta ja siinä on enemmän logiikkaa.

Englannin kielessähän Internet on ihan Internet. Mielenkiintoista sinänsä. Ovatko jenkit vielä suunnitelleet alkavansa kirjoittaa sitä pienellä, kuten newspaper tai television?

[Puppe]

Ainakin joidenkin ATK-alan englanninkielisten oppikirjojen mukaan internet on mikä tahansa kaksi tai useampia verkkoja yhdistämällä saatu laajempi verkko (kyseessä on siis aika teoreettinen sana, jota harvemmin käytetään) ja Internet taas tämä Tiedon Valtatie.

[Tero]

Äitini ei aikoinaan uskaltanut sanoe ääneen Penney's tavaratalon nimeä. Hän luuli että se vaikuttaa sanalta penis, mutta ei tiennyt että jenkit sanoo piinis.