Suomen EU-puheenjohtajuus

[Anni]

Minusta on erittäin kiinnostavaa seurata seuraavan puolen vuoden aikana, miten EU-puheenjohtajuus vaikuttaa Suomeen. Uskon, että se tulee muuttamaan asenteita, kun on voitava johtaa monenlaisten koko Eurooppaa ja sen ulkopuolistakin maailmaa koskevien asioiden ratkomista. Päällimmäisenä on varmasti Kosovon jälleenrakentaminen. Mutta toinen varmasti yhtä tärkeä asia on Euroopan puolustuksen uudelleenjärjestely. Nyt on Suomi sopivasti sellaisessa asemassa, että voi vaikuttaa ja tulla kuulluksi jo suunnittelun alkuvaiheissa. Sen jälkeen voinemme unohtaa pulueettomuuden ja luultavasti neutraaliudenkin kokonaan puolustusta ajatellen. Ei ole enää olemassa pelkkää Suomen puolustus -käsitettä. Suurella mielenkiinnolla odotan, miten homma etenee.

[Vesa]

Anni, en usko,että Suomen EU-puheenjohtajuus
tulee muuttamaan pajoakaan Suomen asioita tai asenteita, sillä puheenjohtajahan johtaa niiden asioitten käsittelyä, joita muut esittävät. Ehkä Finland nimi tulee hiukan
enemmän tunnetuksi maailmalla, mutta siinäpä
se sitten on.

Kanada on antanut maan puolustuksen melkein
kokonaan USA:n huoleksi (tattis vaan Anni verodollareistasi). Eikö Suomi voisi tehdä
samoin? USA varmasti suostuisi kauppaan.

[Anni]

Minä ajattelin, että kun Suomi ottaa tämän puheenjohtajuuden niin vakavasti kuin ottaa (kuten mielestäni pitääkin), se ei voi olla vaikuttamatta yleiseen mielipiteeseen uutisoinnin kautta. Toivottavasti Suomi ei sentään äänetön nuijanvarsi ole.

[Tuomo]

En hirveästi usko EU-puheenjohtajuuden muutavan mitään. Kausi kestää kuitenkin vain puoli vuotta ja jokainen maa on vuorollaan puheenjohtaja. Puheenjohtajuudella olisi suurempaa merkitystä vain silloin, jos se kestäisi huomattavasti pidempään tai jos puheenjohtaja valittaisiin äänestyksellä hakemusten perusteella, kuten esim. olympialaiseten isäntäkaupungit. Tällaisessa systeemissä ei tietysti olisi mitään mieltä, mutta sitten kun sen puheenjohtajuuden saisi, olisi sillä suunnattoman suuri henkinen ja poliittinen merkitys suomalaisille.

[Anni]

No ainakin se on Suomelle ainutlaatuinen tilaisuus tulla esiin Euroopassa enemmän kuin tähän asti.

[Ville]

Sakrin tämän viikon (22.6.1999 - 28.6.1999) pääkirjoitus käsittelee myös EU-puheenjohtajuutta... käykää lukemassa.

http://www.uutiset.com/paakirjoitus/

[Tero]

Apu kertoo sihteerien tyosta:
www.apu.fi/apu/jutut/eusirkus.html (http://www.apu.fi/apu/jutut/eusirkus.html)

[Anni]

Onko siis Suomen puheenjohtajuus vaikuttanut merkittävästi mihinkään?

[Kake]

Vesa:
Kyllä sinua verotetaan siitä USA:n hoitamasta puolustuksesta. Kanada maksaa eikä saa mitään jenkeiltä ilmaiseksi.

Useimmat suomalaiset eivät ole kiinnostuneita USA:n dominoivan Naton kelkkaan joutumisesta ja siitä maksamisesta. Se ei todellakaan ole ilmaista.

[Vesa]

Kake, Sinua ei helpolla huijata! Kyllä Kanada joutuu maksamaan Nato jäsenyydestään,
mutta ehkä tämä systeemi on meille kuitenkin halvempi kuin oman suuren armeijan ja kaluston ylläpito.

USA:n sotilaallinen dominointi on kanadalaisille luonnollinen asia, eikä sitä edes nähdä dominointina. Suomi on kaukana ja
Naton jäsenyys voisi todellakin tuoda kaikille silminnähtävän muutoksen jokapäiväiseen elämään.

[Tapsa]

Suomi vaatii muilta Eu -mailta mm. ihmisoikeuksien kunnioittamista, miten se voi sitä vaatia kun se ei itsekään kykene kunnioittamaan omien kansalaistensa ihmisoikeuksia. TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEEN HAKIJOIDEN

IHMISOIKEUSSOPIMUKSEN VASTAINEN KOHTELU

Suomen tasavallan presidentti Martti Ahtisaari tunnetaan maailmalla taitavana rauhanneuvottelijana, mutta hänen kotimaassaan vammautuneita kansalaisia kohdellaan työkyvyttömyyseläkeasioissa epäoikeudenmukaisesti ja epäinhimillisesti. Suomen pääministeri Paavo Lipponen asetti Suomen Euroopan Unionin puheenjohtajakauden (1.7.1999 lähtien) tärkeimmäksi tavoitteeksi Euroopan ihmisoikeuksien noudattamisen koko Euroopassa. Kuinka Suomi voi tätä vaatia Euroopan muilta valtioilta, kun se ei itsekään noudata ihmisoikeussopimusta työkyvyttömyyden arvioinnissa?


Yleissopimuksen 64. artiklan nojalla Suomen hallitus on tehnyt 6. artiklan 1. kappaleeseen suullista käsittelyä koskevan varauman. Varaumalla on käytännössä evätty suullinen käsittely lukemattomilta Suomen kansalaisilta. Tämä varauma on suullisen kuulemisen osalta poistettu juuri ennen puheenjohtajakauden alkua 1.5.1999. Suomea velvoittavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 6 mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.

Tätä ihmisoikeussopimuksen nk. "fair trial" -oikeusperiaatetta on noudatettava myös eläkepäätöksissä, jotka ovat verrattavissa tuomioistuinpäätöksiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on fair trialia koskevissa ratkaisuissaan korostanut, että "oikeutta ei pidä vain toteuttaa, vaan sen pitää myös osoittaa toteutuneen" ("justice must not only be done; it must also be seen to be done", Publications of The European Court of Human Rights 11).

Suomessa pakolliset lakisääteiset työkyvyttömyys- eli sosiaalivakuutukset hoidetaan voittoa ja osinkoja tuottavien yksityisten vakuutusyhtiöiden kautta. Eläkevakuutusyhtiöt valvovat liikeyrityksinä omaa etuaan ja lain perusteella tekevät maksuvelvollisuuttaan koskevat ratkaisut. Eläkevakuutusyhtiön asema on ristiriitainen.

Eläkevakuutusyhtiöiden käyttämät vakuutuslääkärit ansaitsevat huomattavia palkkioita lain suojelemina ilman lääketieteellisten perustelujen julkistamisvelvoitetta. Vakuutuslääketieteellä ei ole spesialiteettiasemaa Euroopassa, mutta Suomessa vakuutuslääketiede on nostanut itsensä niin ylivertaiseen asemaan, että se yksittäisessä asiassa on varmemmin oikeassa kuin muut lääketieteen asiantuntijat. Lakeja soveltavien eläkelaitosten päätöksentekokäytäntö asettaa kansalaiset eriarvoiseen tilanteeseen.

Työkyvyttömiksi 1980-1990 -lukujen vaihteessa joutuneet henkilöt saivat eläkepäätöksen yleensä ongelmitta. Suomen valtion taloudellisen tilanteen heikennyttyä 1990-luvulla kiristyi myös eläkepäätöskäytäntö ilman, että työkyvyttömyyden kriteereitä lainsäädännössä olisi tiukennettu.

Viime vuosina ovat merkittävästi yleistyneet eläkelaitosten päätökset, joissa vastoin lääkärin antamaa eläkettä puoltavaa lausuntoa eläkehakemus hylätään. Lukuisissa hylätyissä tapauksissa eläkkeenhakija on toimittanut useiden alansa erikoislääkärien lausunnot hakemuksensa tueksi.


Yksityiset eläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet erittäin korostetun aseman, ja niiden päätöksiä voidaan verrata tuomioistuinten päätöksiin. Hylkäämistapauksissa eläkkeenhakija ei saa tietoonsa niitä lääketieteellisiä tai muita todellisia syitä ja perusteita millä hänen hakemuksensa on hylätty. Tapaturmalautakunnan lääkärin oikeuden jäsenenä antaman lausunnon on katsottu olevan osa oikeudenkäymiskaaren 1. luvun 7§:ssä tarkoitettua kokonaan salassapidettävää neuvottelua, eikä eläkkeen-hakijalla ole oikeutta saada itseään koskevia tietoja edes viranomaisen luvalla.

Eläkkeenhakijan on täten erittäin vaikea valittaa hylkäämispäätöksistä seuraavaan instanssiin, koska hän joutuu arvaamaan hylkäämisperusteet. Eläkelaitoksen päätöksestä valitettaessa oikeudelle hankitaan lisää lausuntoja mm. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta, josta lausuntoja antavat taas ne samat henkilöt, jotka jo eläkelaitoksen nimissä eväsivät valittajan työkyvyttömyyseläkkeen häntä edes tutkimatta. Samat, ilmeisen jäävit vakuutuslääkärit ovat lausuntoineen mukana koko prosessin ajan eri instituutioiden edustajina. Tämä on Suomessa "maan tapa", jossa valitusprosessin oikeudenmukainen toteutuminen on erittäin kyseenalaista.


Kansalaisten oikeusturvan kannalta näin merkittävissä päätöksissä tulisi selkeästi perustella ne seikat tai lausunnot, joiden perusteella eläkelaitos on tullut siihen lopputulemaan, että eläkkeenhakija on työkykyinen. Päätösten perustelemattomuus ulottuu valitukset tutkiviin eläkelautakuntaan ja vakuutusoikeuteen, jotka päätöstensä perusteluissa yleensä tyytyvät viittaamaan alemman instanssin antamaan päätökseen ilman perusteluja.


Suomessa lakisääteisiä työkyvyttömyyseläkeasioita käsittelevä vakuutusoikeus on työkyvyttömyystapauksissa esitetyistä ristiriitaisista lausunnoista huolimatta järjestelmällisesti hylännyt kansalaisten vaatiman suullisen kuulemisen. Vakuutusoikeus on täten kieltäytynyt vastaanottamasta vammautuneen kansalaisen näyttöä, jolla oikeudelle olisi voitu tuoda kuultavaksi mm. potilaan henkilökohtaisesti tutkineita lääkäreitä.

Vakuutusoikeus ei myöskään aina luovuta potilaalle eläkelaitosten toimittamaa uutta ja tärkeää asiakirja-aineistoa. Menettelyllään vakuutusoikeus salaa kansalaisen oikeusturvan kannalta merkittävää aineistoa. Kun asianosainen ei tiedä, mitä hänestä lausutaan, hän ei voi antaa lausumaa tältä osin kirjallisessa oikeudenkäyntimenettelyssä. On lukemattomia oikeudenkäyntitapauksia, joissa tapaturmassa vammautunut ei ole saanut asiaansa käsitellyksi ihmisoikeus-sopimuksen 6. artiklan 1. kohdassa edellytetyssä kohtuullisessa ajassa. Asian käsittely on voinut kestää eri valitusinstanssien läpikäymisineen jopa 3-7 vuotta.
Monet hylkäävän työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneet ovat huomanneet jäävänsä sivistysvaltion oikeus- ja sosiaaliturvan sekä perustoimeentulon ulkopuolelle. Eläkelaitokset katsovat heidän olevan työkykyisiä, kun taas työvoimaviranomaiset toteavat heidät työkyvyttömiksi. On tapauksia, joissa hylkäävän eläkepäätöksen saanut henkilö, jonka eläkelaitos on päätöksessään katsonut kykeneväksi entiseen työhönsä, on työhön palattuaan irtisanottu. Työnantaja on täysin laillisesti voinut irtisanoa hänen työsopimuksensa sillä perusteella, ettei henkilö sairautensa vuoksi enää kykene selviytymään työtehtävistään. Kansalaiset jäävät täten vaille toimeentuloa usein koko työkyvyttömyyseläkkeen hakuprosessin ajaksi, jolloin mm. oikeudenkäynnin kustannukset olisi kyettävä hoitamaan. Ja oikeuden hylätessä kansalaisen työkyvyttömyyshakemuksen hän jää myös oikeudenpäätöksen jälkeen vaille toimeentuloa.


Lakisääteisissä työkyvyttömyysasioissa kansalainen ei voi mennä käräjäoikeuteen, jossa suoritettaisiin näytön vertailu suullisessa käsittelyssä. Nykyinen, Suomen lain sallima käytäntö työllistää huomattavan joukon korkeasti palkattuja ihmisiä, ja ilmeisesti siksi lakia on vaikea muuttaa. Laista seuraa, että lukuisilla suomalaisilla työkyvyttömillä ei ole sivistysvaltioon kuuluvaa puolueetonta ja uskottavaa oikeusturvaa.

Suomalaiset kansanedustajat ovat tienneet epäoikeudenmukaisen lain olemassaolon, mutta enemmistö heistä on hyväksynyt vallitsevat epäkohdat passiivisuudellaan. Useat kansanedustajat toimivat edustajina vakuutusyhtiöiden hallinto-neuvostoissa ja nostavat vakuutusyhtiöiltä kokouspalkkioita. Samaan aikaan Suomen valtio maksaa heidän palkkansa ja lisäksi lainaa merkittäviä rahasummia vakuutusyhtiöiltä.


Vaadimme, että Suomen lainsäädäntö ja sen soveltamiskäytäntö työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisessä on saatettava oikeudenmukaiselle ja kansalaisten kannalta tasavertaiselle tasolle.

Vakuutusongelmaisten tuki ry. *)

*) Suomeen on perustettu Vakuutusongelmaisten tuki ry, joka pyytää taloudellista,
lääketieteellistä sekä juridista apua mm. Amnesty Internationalin, Lääkärit
yli rajojen ym. tahojen kautta kotimaassaan terveytensä, työnsä ja kotinsa
menettäneille työkyvyttömille suomalaisille.

sähköposti: petetyt@saunalahti.fi

kotisivut: www.saunalahti.fi/petetyt (http://www.saunalahti.fi/petetyt)

[Ville]

Puhumattakaan siitä, miten Suomi kohtelee ihmisiä, jotka vakaumuksensa vuoksi tai muuten kieltäytyvät asepalveluksesta. Tuosta syystä Suomi taitaa olla Amnestyn listoillakin.

Toivon, että Suomi liittyy NATOon mahdollisimman pian, jotta sinne saadaan palkka-armeija ja pakkoarmeija lakkautetaan. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

Ei taida vaan tapahtua ihan heti.