Naisjohtaja vs. miesjohtaja

[Anni]

Onko mielestänne aiheellista järjestää johtamiskoulutus erikseen naisille ja miehille? Millä perusteella on/ei?

[Vesa]

Ennen itse kysymykseen menemisestä tuon esille muutamia ajatuksia, mitä tutkijat sanovat johtamisesta.

Ei ole olemassa yhtä ainoaa johtamistapaa. Monellakin eri tavalla on mahdollisuus päästä hyvään tulokseen.

Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa johtajan profiilia,mallia tai persoonaa.Hyvinkin erilaiset henkilöt voivat saada hyviä tuloksia johtajina.

Johtajan kaksi tärkeintä tehtävää ovat:
1)hankkia itselleen osaavat alaiset
2)pitää heidät huippukunnossa

Johtamis-käsitteen määrittely on epäselvä.
Kirjallisuudesta löytyy sille satoja eri määritelmiä. Ehkä yksi selkeimpiä ja yleisimmin käytettyjä on seuraava:
" Johtamisella tarkoitetaan johtajan toimenpiteitä, joilla hän saa johtamansa organisaation ja sen jäsenet toimimaan päämäärien edellyttämään suuntaan. Johtaminen on vuorovaikutusta johtajan ja alaisen välillä, sekä tavoitteellista toimintaa."

Peltonen 1991, Bennetein 1988, mielestä onkin
hyödytöntä yrittää laatia johtajuuden tarkkaa määritelmää, koska johtajuutta käsitellään yhtä monesta näkökulmasta kuin on johtajiakin.

Vaikka johtajan työ on samaa kaikkialla maailmassa,se on tiukasti sidoksissa maan kulttuuriin ja perinteisiin. Myös jokaisen johdettavan organisaation kulttuuri on otettava huomioon johtamisessa.

Ehkä juuri tämä viimeinen, organisaation kulttuuri, on ratkaiseva, halutaanko organisaation johtoon nainen tai mies.

Johtajuus mitataan tuloksilla ja johtajaksi pyritään asettamaan henkilö, jonka uskotaan parhaiten saavuttamaan asetetut päämäärät ja visioimaan uusia toimintoja.

Itse en ole vielä koskaan työskennellyt naisjohtajan alaisena ,jos nyt ei lasketa vaimoani. En näkisi sille kuitenkaan mitään estettä. Eniten pelkäisin naisjohtajuudessa
vaistoreaktioita ja liiallista tunteilua, sekä kokemuksen puutetta kriisitilanteissa.

Ylemmän tason naisjohtajuus on vielä melko uutta ja ennakkoluulot ovat suuret.
Naisilta täytyisi löytyä näyttöjä C.E.O tasolla. Se voisi edellyttää, että he kovettavat luonteensa ja hylkäävät miehensä, perheensä ja lähimmät ystävänsä.Työn on oltava numero yksi. Sotiiko tämä perinteistä naiskuvaa vastaan?
(Ja herätä aamulla 4:45, kuten ystävämme CEO
Aamulehden palstalla kertoo )

En näe tarvetta erilliseen johtajakoulutukseen naisille ja
miehille . Toisaalta,jos mies joutuu
tai pääsee johtajaksi sukkahousutehtaaseen jossa on työssä 1000 naista, niin kaikki lisäkurssit ja neuvot ovat tarpeen.




[This message has been edited by Vesa Kolman (edited 21-09-1999).]

[Tero]

Huitaisin kokoon jutun Vaikuttavista suomalaisista. Huomaan että siinä on vain 3 naista. Kuka olisi sellainen suomalainen vaikuttaja Rehnin lisäksi, joka tunnetaan ainakiin Euroopassa hyvin?

Juttu on jo mennyt, mutta voihan siitä keskustella. Tuolla oli jo Topicin alku, en nyt muista miten sen aloin.

[Vesa]

Tero, muistui mieleen Hertta Kuusinen ja Armi Kuusela ( Hilario ) Hänet muistaa vielä
monet vanhat filipiinot tälläkin mantereella.

[alo]

Enpa nae mitaan syyta, etta naisille ja miehille pitaisi jarjestaa erillista johtajakoulutusta.

Johtajuus on myos persoona kysymys. Joillakin on johtajaksi sopivampi luonne samoin kuin jotkut tyontekijat ovat soveltuvampia ryhmatyoskentelyyn paremmin kuin toiset. Kouluja kaymalla varmasti oppii teoriat, mutta kaytantoon soveltaminen riippuu henkilosta itsestaan. Luonnevikoja ei koulutuksella paranneta, vaatii tiettavasti pitkalliset keskustelut henk. kohtaisen psykiatrin kanssa.

Nim.merkilla: MBWA (management by f... ups. walking around)

[Anni]

Mielenkiintoisia kannanottoja... Palaan asiaan paremmalla ajalla.

[Tero]

Jos johtajan alaiset ovat kaikki naisia tai kaikki miehia, siihen voi tarvita erikoiskoulutusta, muuten ei.
Yleisesti johtajista:
Jos johonkin johtohommaan vaaditaan kaupallisen puolen ihminen, niin ei ole mitään ongelmaa. Tekniseltä puolelta tullut nainen joutuu esittämään näyttöä nykyisestä firmastaan. Aikaisempiin saavutuksiinkin kiinnitetään huomiota, mutta miespuoliset päättäjät tahtovat konkreettista näyttöä juuri nykyisestä paikasta.Siis ennakkoluuloja on. Mitä enemmän sillä alalla on jo naisia, sitä helpompi on uusille yletä johtotasolle.

Siis monella johtajalla täytyy olla tekninen peruskoulutus ja sitten muuta päällle.

[This message has been edited by Tero (edited 24-09-1999).]

[Anni]

Minä olen jo kauan ihmetellyt ja mietiskellyt, miksi naisjohtajille ja miesjohtajille pitäisi antaa erilaista johtamiskoulutusta. Minä en näe tarpeellisena tai järkevänä johtamistaitotekijöiden liittämistä vain jompaan kumpaan sukupuoleen.

Tuskin kukaan johtaja voi enää lähteä siitä, että aina johtaisi vain toista sukupuolta olevia alaisia. Siis kummankin on joka tapauksessa tunnettava naisten ja miesten ajattelun ja toiminnan ja tarpeiden ja psykologian eroja -- niitä, jotka työpaikalla vaikuttavat työntekoon ja sen tuloksiin. Minun mielestäni yksilölliset erot vaikuttavat kaikessa johtamiseen liittyvässä toiminnassa enemmän kuin sukupuolten väliset erot.

Toki minä ymmärrän, että testosteronia pursuava macho-johtaja-aines tuppaa käyttäytymään pieniä, naisellisia naisjohtajia kohtaan epäasiallisesti primitiivisten vaistojensa ohjaamina, mutta ei kai nyt sen takia pitäisi raja-aitoja pystyttäen eri koulutusta järjestää! Kyllä naisjohtajien on opittava "käsittelemään" machoja miehiä niin alaisinaan kuin samalla organisaatiotasolla olevina kollegoinaan. Ja toisin päin. Ei tasa-arvo lisäänny ja kanssakäyminen sukupuolten välillä parane sillä, että yksilöiden psykologisten piirteiden tai ongelmien annetaan määrätä. Jos naiset pelkäävät mieskollegoitaan, epäilen heidän johtaja-ainestaan. Miten he silloin kuvittelevat johtavansakaan samanlaista ainesta? Tai selviävänsä organisaationsisäisestä ja organisaatioiden välisestä kanssakäymisestä. En nyt tarkoita, että olisi silti pakko mennä miesjohtajien kanssa yhdessä saunaan tai golf-kentälle, vaikka mikään ei tietysti estä sitäkään.

Kymmenkunta vuotta sitten kyselin kummissani Tampereella toimineen (mahtaako toimia vieläkin?) Naisjohtajainsituutin periaatteista sen silloiselta johtajalta (lieneekö vieläkin), joka oli tuttavani. Sain häneltä selityksiä johtamiskoulutuksen tarpeellisuudesta erikseen naisille, mutta hän ei saanut minua yhtään vakuuttuneemmaksi.

Samaa aidanpystytystä ja lokerointiajattelua ihmettelen Naistutkimusyksiköiden kohdalla. En tiedä, kuinka yleisiä ne ovat tällä hetkellä Suomessa. Tampereen yliopistossa on ainakin sellainen -- vielä toistaiseksi. Miksei naisiin kohdistuvaa tutkimusta voi tehdä saman katon alla muun tutkimuksenteon kanssa? Minä soisin hartaasti, että sukupuolet toimisivat yhdessä eivätkä toisiaan syytellen erikseen.

[Vesa]

Anni, ennenkuin unohdan,suomalaisessa kulttuurissa on syntynyt lukemattomia suuria päätöksiä saunassa. Jos mukana olisi nelja - viisi miestä, tai yksi mies ja yksi nainen, niin Sinulle tästä ei ehkä muodostuisi ongelmaa. Ehkä joillekin muille miesjohtajille,tai kolmannelle osapuolelle kyllä.
Sanon tämän aivan ilman sarvia ja hampaita. http://viestit.etusivu.net/old/smile.gif

Johtajatyyppejä on monia, samoin kuin johtamistapoja. Dana Corporationin toimitusjohtaja Rene McPhearson on todennut:
"Miltei jokainen johtaja myöntää ihmisen olevan meidän arvokkain voimavaramme".

"Mikään ei ole moraalille pahempi kuin tiedon puuttuminen alaportaissa.Olen pyrkinyt
kaikin keinoin pienentämään tätä ongelmaa"
(Ed Carlson,United Airlines)

" Avaintekijä on mennä myymälään ja kuunnella,mitä sanottavaa työtovereilla(tarkoittaa työntekijöitä)on. On valtavan tärkeää saada kaikki osallistumaan.Parhaat keksintömme tulevat toimistotytöiltä ja varastomiehiltä. ( Sam Watson, Wal-Mart-ketju)

Peters ja Waterman toteavat kirjansa yhteenvedossa,että erinomaisilla yrityksillä
on syvään juurtunut filosofia, joka kehoittaa "kunnioittamaan yksilöä,tekemään ihmisistä voittajia, antamaan heidän tulla esiin,ja käsittelemään heitä aikuisina".

Esimieheksi kehittyminen on hyvin monimutkainen tapahtuma. Se ei ole syntymälahja tai perinnöllisyyden aiheuttama onnellinen sattuma. Avainasemassa on oma motivaatio kehittyä ja toimia esimiehenä.

Nainen voi onnistua tässä tehtävässä samalla
tavalla kuin mieskin, samoja ideoita käyttäen.

Mutta,--- naiset, please, älkää tuppautuko sotakoulujen johtoon, sotalaivan kapteeniksi tai puolustusministeriksi, ellei nimenne satu olemaan Golda Meir tai Margaret Thatcher.

[Tero]

Meillä on tehtaan johtajana nainen. Edelliset kaksi olivat miehiä. Se ei ole oikein hieno homma, eikä siinä kukaan kauan pysy. Tämä nykyinen ehkä jaksaa. Koulutukseltaan nää tehtaan johtajat ovat kaupallisia, kun taas niiden alaisina on noin sata insinööriä.
Vielä isommat pamput eivät viihdy tehtaalla, niilä on toimistot muualla.Mun pomo saa käskynsä sen tehtaanpomon ohi isommilta pampuilta.Tehtaanjohtajalla on jokapäivän ongelmat tärkein tehtävä.

[Anni]

Vesa, otin kyllä huomioon saunassa tehtävät tärkeät päätökset. Itse ajattelen, että miehet hoitakoot omat ongelmansa, minä en niihin puutu. Mutta saattaisin kyllä salaa nauttia tilanteesta... sarvineen, hampaineen! http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif

Monelta pikkujohtajalta tuppaa unohtumaan, ettei hän ole yrityksen tärkein henkilö. Tämä johtaja ei ole tarpeeksi suuri huomatakseen pienen tärkeyden.

Vaikkei kiinnostukseni ja taitoni riitäkään sotakoulun tai -laivan johtoon, tai puolustusministeriksikään, en silti voi olla kysymättä, mikset halua naisia juuri noille palleille? Olettaen tietenkin, että taidot olisivat hanskassa ja motivaatio korkealla, kuten Golda Meirilla ja Margaret Thatcherilla.

[Vesa]

Anni,vastaan ensiksi kysymykseesi,jos osaan.

Molemmat tehtävät jotka otin esimerkiksi
eivät ole koskaan kuuluneet naisille perinteisiin ammatteihin. Ei ole sellaista naista maapallolla, jolla olisi tiedot ja taidot hanskassa jotta voisi tasapuolisesti kilpailla asemasta miesten kanssa suuren sotalaivan kapteenina, tai college tasosta ylöspäin olevan military oppilaitoksen johtajana.

Jos asiaa katsotaan täysin teoreettisesti
ilman realiteetin mahdollisuutta, niin miksikäs ei.

Golda oli ihailtava naisjohtaja, varmasti yksi maailman suurimpia, mutta hänenkin ura loppui 1973 Jom Kippurin sotaan, jossa arabit yllättivät Israelin sotavoimat.

Margaret Thatcher on sellainen rouva, joka vieläkin syö pikkujohtajia ja suurempiakin breakfastikseen milloin vain, aivan huvin vuoksi ja tarpeen mukaan.

Otin nuo kaksi nimeä esimerkiksi naisista,jotka koko maailma tuntee suurina
johtajina ja persoonallisuuksina.
(politiisiin näkemyksiin en ota kantaa)

Sotalaivaa tai sotakoulua en heille kummallekaan kuitenkaan olisi antanut johdettavaksi, vaikka he itsetunnon ja motivaation puolesta olisivatkin olleet tähän sopivia ehdokkaita.

Kyllä tämä demokratia on ihanaa, kun
kun ex-pikkujohtajatkin saavat puhua näin suurista asioista !!



[This message has been edited by Vesa Kolman (edited 25-09-1999).]

[Anni]

Vesa, Sinähän puhut siihen malliin kuin miehet saisivat nuo taidot jotenkin verenperintönä, kollektiivisen perimän kautta. Eikö ne nyt kuitenkin ole taitoja, jotka miestenkin on opittava alusta lähtien. Miksi siis ei nainen ihan realistisesti voisi oppia ja pätevöityä sillä alalla, jos kiinnostusta ja testosteronia löytyy tarpeeksi?

Kilpailu on naiselle sillä saralla varmaan kovempaa kuin miehelle, mutta joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön.

[Vesa]

Anni, miksi miehiä on niin vähän Martta Yhdistyksen puheenjohtajina, tai muina johtohenkilöinä? Uskon,että älyllisesti ja muodollisestikin sopivia miehiä löytyisi tähän hommaan tiukan seulonnan tuloksena.

Moukarinheitto ja kuulantyöntö ovat molemmille sukupuolille sopivia urheilulajeja ja en näe mitään väärin, jos nainen tekee maailmanennätyksen miesten moukarilla tai kuulalla. Se on ennätys ja sillä hyvä. Hormoonitestin tuloksillakaan ei ole tässä tapauksessa mitään väliä.

Siispä jos nainen päätyy kyvyillään ja kokemuksellaan sotalaivan kapteeniksi, niin
hyvä on. Ehkäpä joku nainen vielä rikkoo miesten moukarinheiton ennätyksenkin.

Naisten älykkyyttä en ole koskaan epäillyt,
mutta sopivuutta kylläkin joskus. Ainoastaan
epäillyt, ilman varmaa tietoa.

[This message has been edited by Vesa Kolman (edited 25-09-1999).]

[Pyry Vainio]

Pärjäsiväthän Pressin veljekset Tamara ja Irina aikoinaan mainiosti naisten kuulantyönnössä ja kiekonheitossa. Kun sukupuolitestejä alettiin järjestää, lopetti kumpikin urheilu-uransa.

Joka vuosi aloittaa 2 -3 tyttöä merikapteeniopinnot Raumalla. Noin puolet aloittaneista ei suorita koskaan edes perämiehen kirjaa. Vain joka viides valmistuu merikapteeniksi, enkä tiedä, että heistä ainoakaan olisi edennyt aluksen päälliköksi saakka. Toisaalta päälliköksi saakka ei miehistäkään etene kuin ehkä joka kolmas merikapteeni. Vastuu pelottaa, samoin yksinäisyys. Kapteeni on laivallaan täysin yksin.

Ylikonemestarikoulutuksen aloitti tänä syksynä Raumalla kolme tyttöä. Kaikki ovat vielä mukana, vaikka ensimmäiset pelastautumisharjoitukset, hitsauslaboraatiot ja dieselin männän haalaus on jo suoritettu. Haalarit ja käsien tahriutuminen eivät siis pelästyttäneet. Ans kattoo, kuin käy palokoulutuksen jälkeen. Itse toivon maahan ensimmäisiä naispuolisia ylikonemestareita.


[This message has been edited by Pyry Vainio (edited 26-09-1999).]

[Vesa]

Pyry, voisitko Sinä valaista meitä maakrapuja, mitä esimerkiksi battleship,
cruiser, frigate,destroyer luokkien aluksien päälliköiltä edellytetään komentajana
kokemus,koulutus ja henkisiltä ominaisuuksiltaan.

Onhan sitten vielä sukellusveneet ja lentokoneitten tukialukset. Tukialuksilla taitaa olla jo vara-amiraalin arvoinen komentaja?

[Anni]

Vesa: Toki naisten ja miesten fyysiset erot vaikuttavat. Mutta minusta "sopivuudessa" on useimmiten vain kyse siitä, miten hommaa on tähän asti hoidettu, ja miten siitä on ajateltu. Jotkut alat ovat perinteisesti olleet mies- jotkut naisvaltaisia. Sukupuolet ovat hioneet sarkojaan omien tottumustensa mukaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niin on pakko olla ikuisuuksiin asti. Jos siis naiset vailloittaisivat esimerkiksi sotimisalat, luultavasti alan luonne muuttuisi pitkän päälle. Näkökannasta riippuu, olisiko muutos positiiviseen vai negatiiviseen suuntaan.

Hauska ajatusleikki: Millaista sotiminen olisi tänään, jos se olisi ollut perinteisesti naisten hommaa viimeiset vuosisadat? Ja realistisemmin: Millaista sotiminen on tulevaisuudessa, kun naiset osallistuvat siihen kaikissa tehtävissä ja tasoilla? Nykyisin sotiminen lienee jo suurimmaksi osaksi kaikkea muuta kuin fyysistä voimaa vaativaa, eikö?

Jos miehet joukolla Marttoihin pyrkisivät, uskon yhdistyksen nimen ja ehkä toimintalinjan muuttuvan kattamaan myös miesten tarpeita ja kiinnostusta. Mikä ettei? Varmasti lasten-, vanhusten- ja sairaanhoitotyö, opettaminen, yritysten "konttorityö", vaatevalmistus ja muukin perinteisesti naisten työ, johon miehet ovat pyrkineet, on muuttunutkin. Kuten minusta pitääkin.

Tuosta naisten älykkyydestä tuli mieleeni tapaus, jota en olisi etukäteen uskonut koskaan kokevani. Muutama vuosi sitten olin samassa projektissa erään nuoren (26), todella älykkään, herkän ja lempeän jamaikalaisen software engineer -miehen kanssa. En muista mistä juttelimme, kun hän sanoi ilman pienintäkään halveksuntaa äänessään, että naiset ovat tunnetusti vähemmän älykkäitä kuin miehet. En nähnyt hänen naamassaan pilailun merkkejä, mutta en millään voinut uskoa korviani. Kun hän näki ällistykseni, hän alkoi selittää... and stuck his foot deeper in his mouth: Hän vertasi naisten älykkyyttä apinoiden älykkyyteen! Asian "pohtimiseen" kahdestaan kului muutama rupeama kallista työaikaa...

No, eihän se nyt ihmiskunnan historiassa mikään ennenkuulumaton ajatus ole, mutta omana elinaikanani en ollut ennen omin korvin kuullut kenenkään sivistyneen ihmisen sellaista väittävän. Aiheesta kehittyi myöhemmin illalla oman pikku elokuvakerhoporukkamme (10-15 henkeä) tapaamisessa varsin kiintoisa keskustelu! Mies oli ilmeisen ymmällään, kun ei saanut tukea ainoaltakaan mieheltä, naisista puhumattakaan. Tuskin hän toista kertaa asiaa ääneen erehtyy julistamaan. En osannut ottaa miestä vakavasti, vaikka tajusin, että hän oli tosissaan. Ainoat, joiden puolesta olen pahoillani ovat hänen mahdollinen vaimonsa ja lapsensa.

[Anni]

Pyry, kumman luulet olevan "Sinun" kolmelle tytöllesi suuremman haasteen: varsinaisen ylikonemestarin työn haalareineen ja likaisine käsineen, vai tytöille vielä tänä päivänä vieraan poika-korosteisen työkulttuurin?

Itse arvelisin alaa tuntematta, että jos tytöt selviävät (= tottuvat ja hyväksyvät) jälkimmäisestä, he selviävät myös varsinaisista työtehtävistä. Samoin armeijassa ja muissa miesvaltaisissa paikoissa.

Olen itse aloittamassa juuri 9 kuukauden työharjoittelua (olen uudelleenopiskelemassa valmistuakseni ensi syksynä psykoterapeutiksi) erittäin miesvaltaisessa ympäristössä: Komenkymmenen hehtaarin katon alla työskentelee noin 10.000 työntekijää, joista 80% on miehiä. Osa valmistaa, osa suunnittelee, osa johtaa lentokoneiden ja hävittäjien valmistusta. Ongelmat ja jutut ovat alan mukaisia. "Ans kattoo" kuin tytön käy. Mieheni oli kummissaan valinnastani; itse odotan innolla ja mielenkiinnolla...

[Vesa]

Anni, pelkään nyt,että jonakin päivänä löydän
e - mailini joukosta psykoanalyysin itsestäni loppulausannolla : KuKuu. 1st.degree, hopeless.

Parasta siis siirtyä tuttuihin aiheisiin ja pysyä tiukasti asialinjalla. Ajattelin nimittäin kirjoittaa Mata Harista ja kuinka 1000 sellaista taitavasti johdettuna turmelluttaisi koko vihollisvaltakunnan ilman yhtään laukausta.

Onnea ja lykkyä opinnoillesi !

[Tero]

Anni : onnea harjottelullesi.

Meillä oli 3 vuotta sitten eräs naiskemisti, joka oli erittäin älykäs, mutta myös kovin tykätty. varsinkin miehet tykkäsivät työskennellä hänen kanssaan, en tiedä naisista. Hän on edelleen firmalla, ja johtaa suurempaa porukkaa kuin ennen meidän osastolla.

Miehet siis osaa arvostaa jos on saman alan nainen. Edellisellä firmallani oli nainen henkilöstöpäällikkönä. Itseluottamusta riitti,ja kai taitojakin, mutta ei me siitä oikein tykätty. Siis me tykätään kemisteistä, oli sitten nainen tai mies, joka sen päälle osaa ihmissuhdeasiat. Ulkopuolisen(ei kemistin) on vaikea vakuuttaa että ymmärtää asian kemistin kannalta.

[This message has been edited by Tero (edited 26-09-1999).]

[Anni]

Vesa, ymmärsin kyllä pilasi, mutta sen verran se kolahti, etten malta olla sanomatta asiasta vakavasti.

"Pelkosi" on turha. En analysoi kanssaihmisiäni työn ulkopuolella sen enempää kuin Sinäkään. Muuten en millään pysyisi itse koossa. Sitä paitsi eettisistä syistä en voisi tai saisi Sinua auttaa, vaikka tulisit vastaanotolleni, sillä kun "tunnen" Sinut muista yhteyksistä, en pystyisi analysoimaan tilannettasi objektiivisesti.

Juuri tuosta syystä en yleensä kerro, mikä minusta isona tulee. Tällä kertaa annoin itseni unohtaa sen... kun olen niin innoissani astumassa kokemaan "miesten maailmaa".

[Anni]

Tero: Kai se naiskemisti oli pidetty pääasiassa siksi, että oli pätevä ja kiva, eikä siksi, että oli nainen?

[Vesa]

Anni,uskon,että olet Sinulle sopivalla alalla. Suhteesi uuteen työhösi on professional.

Meillä on suvussa lääkäri-psykiatri, eikä hänkään meitä sukulaisia rupeaisi hoitamaan
mainitsemistasi syistä.

[Tero]

En osaa sanoa. Luonne vaikuttaa, ei niin muut tekijät. Olen kyllä aina nähnyt sellaista että naiskemistejä jututetaan kovasti, kun miehet kyllästyy keskenään urheilusta ja muusta puhumaan. Kemian homma on osittain sellaista rutiinia, että siinä voi työn teon ohella rupatella vaikka tiskatessa.

[Pyry Vainio]

Vesa: itse olin joskus miinalaivan (Minelayer) miinaupseerina, raivaajan (minesweaper) merenkulku-upseerina ja kuljetusaluksen (landing craft) päällikkönä. Laivasta riippumatta liikennealueen vaatima merenkulku- ja merimiestaito ovat välttämättömät, samoin oman aluksen ominaisuuksien ja käyttäytymisen tuntemus. Mainitsemissasi aluksissa on tunnettava laivan aseala (Battleship - tykistö, lentotukialus - merilentotoiminta jne). Suuri alus on yleensä jonkin yksikön, laivueen tms. johtoalus, joten myös taidot muodostelman johtamisessa ovat tarpeen.

Näistä siis merenkulku- ja merimiestaito sekä oman aluksen käyttäytyminen eri tilanteissa ovat yleistä merenkulkijan ammattitaitoa. Loput ovat merisotilaan sotilaallista taitoa. Näiden lisäksi jokainen päällikkö tarvitsee harkintakykyä ja stressin sietoa (vrt elokuva Caine Mutinity). Näinä päivinä käytämme siitä nimeä BRM (Bridge Resource Management).

Anni: Kreikan mytologian amazonit olivat muistaakseni taistelijoina erittäin tehokkaita ja myös väkivaltaisia. Suomalaiset äärifeministit puolestaan kyllä epäilevät miesten kykyä ajatella. Mitä tulee naiseen meisvaltaisessa työympäristössä: pätevästä ja kivasta ihmisestä pidetään, mutta aivan erityisesti, jos hän on vähemmistösukupuolta.

[Vesa]

Aivan oikein,Pyry. Valitsin nuo ammattialat
tarkoituksella juuri siksi,kun niihin vaaditaan lähes supermies tiedoiltaan ,taidoiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan. Ei suotta sanota,että merimiehet ovat erimiehiä. -- Sanotaan heistä kyllä paljon muutakin, mutta jääköön tämä mainitsematta.

Itse tutustuin laivoihin ja meridieseleihin ollessani nuorena varastopäällikkönä Wärtsilän Vaasan tehtailla. Vieläkö Wärtsilän
suunnittelemia ja valmistamia moottoreita on käytössä?

[Pyry Vainio]

Wärtsilä Diesel nielaisi aluksi pohjoismaiset kilpailijansa Polarin, Nohabin jne Scaniaa ja Volvoa lukuunottamatta. Seuraavina olivat vuorossa Smit-Bolnes Hollannissa ja Crepelle ja Pielstick Ranskassa ja lopulta liityttiin yhteen Burmeister&Wainin ja MTU:n nielaisseen Sulzerin kanssa. Firman nykyinen nimi on Wärtsilä-NSD (New Sulzer Diesel). Daniel Paro Vaasasta on koko pumpun varatoimitusjohtaja.

Wärtsilä NSD on yhdessä Detroit-Dieselin kanssa johtavia valmistajia maailmassa. Varsinainen Wärtsilä-Vasa on korkealaatuinen moottori, mutta valitettavasti hyvä myös hinnaltaan. Lloyd´s List kertoi juuri, että Vickersin Rolls-Royce meridiesel aikoo kolmanneksi suureksi. Emoyhtiöllä on siihen kyllä varaa jos vain porukan henkinen kantti kestää.

Otsikossa pysyäksemme, Wätrsilä NSD:ssä ei tietääkseni ole naisia edes keskijohdossa. En tiedä onko syynä yrityksen henkilöstöpolitiikka vai se, etteivät naiset ole kertakaikkiaan olleet kiinnostuneita dieseltekniikasta.


[This message has been edited by Pyry Vainio (edited 27-09-1999).]

[Anni]

Aiheen vierestä: Kiitos lämpimistä sanoistanne ja toivotuksistanne.

Aiheesta: Onko minulla vain etäisyyden ruusuttama kuva Suomesta, kun kuvittelen, että siellä "glass ceiling" on huomattavasti korkeammalla kuin esimerkiksi täällä -- jos sitä Suomessa on ollenkaan? Toisin sanoen, että naisten on helpompi edetä urallaan aina korkeimpiin virkoihin asti.

Suomalaiset miehet taitavat olla aika ennakkoluuttomia -- ainakin naisten suhteen. Historia ja olosuhteiden pakko lienevät miesten asenteita muokanneet?