View Full Version : Holhous (valtion)
Kake kertoi:".....isäntäni on Göran Persson, johon olen ulkopolitiikassa lopen kyllästynyt.Miksi?Koska hänellä ja hänen soc.dem.-hallituksellaan ei näytä olevan omia itsenäisiä mielipiteitä ulkopolitiikassa."
Siitä ulkopolitiikasta voi keskustella siellä Kosovon aiheessa. Kiinnostaisi kuulla mitä tapahtuu Ruotsin sisäpolitiikassa. Olen huomaavinani, että valtion holhous-roolia aletaan vähitellen purkaa Suomessa. Tosin työttömien juoksuttaminen turhanpäiväisissä kursseissa on edellen sitä holhousta, mutta muissa asioissa holhous maksaa liikaa, joten sitä karsitaan.
SIIS AIHE ON HOLHOUS POHJOISMAISSA JA SEN TULOKSET.
Pyry Vainio
01 June 1999, 21:14
On kovin suhteellista, mitä sanoo holhoukseksi. Itse katson kansakunnan sivistystason mittariksi sen, miten se huolehtii vähäosaisistaan. Suomessa ei kukaan näe nälkää, ei kuole hoidon puutteeseen tai jää ilman koulutusta vain varojen puutteen takia. Miksi luopua yhteiskuntamallista, joka sulattaa yhteen monenlaisia intressejä ja ylläpitää hyvää sosiaalista ilmastoa.
Luopumista suosittelevat lähinnä ne, jotka hakevat oppinsa Pohjoismaiden ulkopuolelta. Kun heitä on kuunneltu, pääsivät syrjäytymisongelmat alkuun täälläkin.
Yhdysvaltain työllisyysmalli saa Suomessa huonosti kannatusta. Malli näyttää johtavan erityisen työtätekevien köyhien (the working poor) luokan muodostumiseen. Palkalla ei elä, vaikka täyttäisi kunniallisesti palkkatyöläisen velvollisuudet.
Suomessa pitäisi uusliberalismin sijasta puhua uusvaltiollisuudesta. Markkinoiden ja ihmisten intressejä tulisi sovitella yhteen jo koetelluin keinoin. Tämä tuntuu olevan myös Suomen uuden hallituksen ohjelman henki.
Pyry: Pidän ilmaisustasi " täyttäisi kunniallisesti palkkatyöläisen velvollisuudet".
Olipa työntekijä sitten tohtori tai maisteri, hän on työntejijä siinä
kuin roskankerääjä ( sanitation engineer).
Pääasia on ,että työhön liittyvät velvollisuudet tulevat kunniallisesti hoidettua. En tiedä onko se ollut oikein tehty, mutta olen lapsilleni opettanut, että älkää olko ainoastaan hyviä työntekijöitä,
olkaa parhaita. Olipa tehtävä sitten mikä tahansa.
Uskon myös sen, että kuka on yksityisen palveluksessa, tulisi omalla työllään ansaita palkkansa ja tämän lisäksi vielä kohtuullinen voitto työnantajalleen. En purnaisi vastaan, vaikka valtio myöskin työnantaja ollesssaan toimisi samalla periaatteella.
Vaikka tämä kovalta tuntuukin, niin kaikista töistä ei voi maksaa sellaista palkkaa jolla
elää. Työnantajalla ei ole velvollisuutta
toimia yleisenä hyväntekijänä, joka jakaa
bisnekseen lainaamiansa, tai riskejä ottamalla ja kovalla työllä tienaamiansa rahoja auttaakseen yleistä hätää. Jos hän tekee sen vapaaehtoisesti, niin hyvä on. Se ei kuitenkaan saisi tapahtua Union, tai muun
ulkopuolisen tekijän painostuksesta.
Yhteenvetona sanoisin,että kaikkien toisen palveluksessa olevien on ansaittava palkkansa. Elääkö ansaitulla palkalla, on valitettavasti hyvin pitkälti
palkansaajan omissa käsissä oleva kysymys.
Pyry Vainio
02 June 1999, 07:48
Hei Vesa, omien lasteni kohdalla olen asettanut vaatimustason hieman alemmaksi. Olen sanonut, ettei tarvitse olla paras. Riittää, kun parhaat tunnustavat vertaisekseen.
Jos työ on teettämisen arvoista, tulee siitä myös maksaa. Ei voida sanoa, ettei jostakin voida maksaa. Jos ei, niin sitä ei sitten pidä teettää. Siinä on selkeä arvoasetelma. Jos käytetään hyväksi työttömyyttä työn teettämiseksi räikeään alihintaan, on kyse mielestäni työttömän hädänalaiseen asemaan perustuvasta riistosta.
Suomessa SAK:n lähtökohtana on, että täysiaikaisesta työstä on maksettava palkka, jolla ihminen tulee toimeen normaalin sosiaalisen turvaverkon puitteissa. Sosiaalinen turvaverkko tarkoittaa tässä ennen kaikkea perhekustannusten tasaamista asumistuen puitteissa. Tavoitteena on, että suurperheinen tuloista riippumatta pystyy asumaan siedettävästi. Sinänsähän SAK on tänä päivänä erittäin maltillisen palkkakehityksen kannalla.
Minun mieli-ilmaisuni kansakunnan sivistystason mitasta on täsmälleen sama kuin Pyryn. Siinä on kuitenkin monia yhteiskuntasidonnaisia asioita sotkemassa kuvioita. Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua on mahdotonta löytää.
- Näkeekö yhteiskunta tärkeämmäksi tukea yksilön oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä vai jonkinasteista tasapuolisuutta -- ja samalla laiskuutta ja saamattomuuttakin?
- Kumpi on tärkeämpää, olla itse oman elämänsä ohjaksissa vai antaa valtion ottaa vastuu kaikesta yksilön elämässä (opiskelu, työ tai sen puute, palkka, asuminen, vanhemmuus, lapset, vanhuus...)?
- Kuinka pitkälle yhteiskunnan pitäisi huolehtia lasten kasvatuksesta, kun vanhemmat eivät osaa, halua tai ehdi?
- Miksi on valtion edun mukaista tukea systemaattisesti laiskuutta, saamattomuutta ja loiselämistä?
Vaikka Suomen turvaverkko onkin tiivis, on sielläkin silti puutteessa ja kurjuudessa eläviä. Ehkä ei samassa mittakaavassa kuin täällä, jossa liittovaltion tai osavaltion turvaverkot ovat harvempia. Täällä kuitenkin erilaisten avustusorganisaatioiden toiminta ja yksityinenkin auttaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin Suomessa. Kuka voi sanoa, kumpi systeemi on parempi, kun tyytyväisyysmittarit eivät ota huomioon kulttuurien korostamia arvoja?
Yhdysvaltain työllisyysmallille on syytä antaa kunniamaininta ainakin siitä, että tämän hetken työttömyys on koko USA:ssa noin 4%. Suomen systeemi sen sijaan pitää lukuja itsepintaisesti vielä laman mentyäkin kaksinumeroisissa luvuissa. Itse olen jo aikoja lopettanut "maailmantilanteen" syyttämisen.
Jokaisessa yhteiskunnassa on niitä, jotka tekevät työtä pienellä palkalla. Mahtaako Mäkin tai R-kioskin myyjä elää Suomessa sen leveämmin kuin täälläkään? Olen Vesan kanssa samaa mieltä siinä, ettei työnantajalla ole mitään moraalista velvollisuutta työntekijöidensä hyvinvoinnista, kun vain lain vaatimukset täyttää. Hyväntekeväisyys on eri asia kuin business.
Pyry viittasi täkäläisen mallin luomaan working poor -luokkaan. Minä näen tuohon luokkaan liittymisen yksilön vapaaehtoisena valintana. Oman työnsä ja elämänsä voi myös köyhä järjestää paremmaksi. En laske working poor'iksi esimerkiksi brasilialaista siivoojapariskuntaamme, jonka taksa on USD 80/parisen tuntia. Mielelläni sen maksan hyvin tehdystä työstä. Ja ahkerina he elävät sillä. Ovatpa vielä ylpeitä työstään, kuten on syytäkin.
Minusta yhteiskunnan vähäosaisistaan huolehtiminen ei saisi tarkoittaa sitä, että kaiken voi odottaa valmiina.
Onhan meillä jo ollut keskustelua väkivallasta, mutta siinä myös vastuun ottaa yhteiskunta, joten yksilö voi tehdä hirmutöitä ja heti tulee viranomaiset lohduttamaan niin tekijää kuin uhria.
Sitten on noita yksitysasioita. Luin että valtio, tai oliko se kirkko, jakaa naimisiin meneville naisille opaskirjaa.Siinä selostetaan kuinka hän voi joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi jopa hääyönään. Tietenkin aviomiehissä on hakkaajia, ja hekin menevät naimisiin. Naisen vain on otettava tällaisista selvää etukäteen, ei niissä jotkut jaetut kirjaset auta. Valitettavasti sen ikäinen ei osaa lukea merkkejä, tai on rakkauden sokaisema. Mutta että valtio tunkee siihen väliin selostamaan!
Pyry Vainio
02 June 1999, 18:49
Anni: turvaverkko takaa Suomessa vain minimitoimeentulon, kuten sanoin, kukaan ei kuole nälkään tai hoidon puutteeseen rahattomuuttaan. Silti olen sitä mieltä, että työtä, josta ei ole varaa maksaa asiallista palkkaa, ei pidä teettää palkkatyönä. Suomessakin pidetään talkoita, jolloin palkkaa ei edes odoteta. Niitä vain ei sanota työksi.
USD 80 / 2 tuntia kahdelle hengelle lienee noin 110 mk tunnilta hengelle eli noin 18000 mk/kk. Palkka, johon Suomessa suhteellisen harvat ulottuvat. Suomalaisten keskiansio on noin 11300 mk/kk uusimman tilaston mukaan. Minun laskutusperusteeni laivahydrodynamiikan asiantuntijana on 120 mk/tunti. Muutenkin USA:n työllisyydessä on Suomesta katsoen työleirimäistä tuntua. Minä en todellakaan kannata uusliberalismia.
Mistä muuten päättelet kaiken tulevan Suomessa valmiina. Ettet vain ensin luo perusteita ja sitten vetoa niihin. Hyvin moni asia on käytännössä investointi. Esim opintotuki säästää tulevia työllisyysmenoja ja kehittää parempia veronmaksajia. Vastaavasti terveydenhoito vähentää sairauspoissaoloja työstä ja sairaalakustannuksia. Vastaavasti sairaalahoidolla pystytään yleensä pelastamaan työkyky tai lyhentämään työajan menetystä.
USAssa kuskattiin noin 500kg painava mies lääkäriin. Piti hajoittaa seinä. Se mies olisi tarvinnut vähän holhousta aikaisemmin. En ole koskaan ymmärtänyt miten jollain on varaa syödä sellaisia määriä, ja miten paljon aikaakin siihen menee, tarttee olla leipä kädessä joka hetki.
No, mies syö alkupaloiksi 24 hot dogia aamulla.Yäk, en koske enää hot dogiin!
[This message has been edited by Tero (edited 08-06-99).]
Sattuuko kukaan tietämään, mikä täällä on liittovaltion minimituntipalkka? Olisiko jossain seitsemän taalan tuntumassa? Jotkut osavaltiot ovat pyrkineet korottamaan sitä, mutta lukuja en tähän hätään tiedä.
Sitä minä ajattelin kaiken valmiina tuomisena, että Suomessa voi opiskella ilmaiseksi niin kauan kuin haluaa (ainakin vielä tällä hetkellä). Sen jälkeen ei tarvitse mennä työhön, ellei huvita, ja silti saa asunnon ja ruuan ilmaiseksi. Ja tietysti terveydenhuollon ja sitten vanhoilla päivillä eläkkeen. Missä vaiheessa vaaditaan oma-aloitteisuutta ja vastuun ottamista omasta elämästään?
Pyry Vainio
08 June 1999, 14:01
Anni, yliopistossa saa opiskella toistaiseksi niin kauan, kuin haluaa. Esim. Teknillisessä korkeakoulussa on aina ollut enimmäisaika kahdeksan vuotta, jonka sai ylittää vain hallintokolleegin luvalla. Oikeustieteellisen tentit vanhenivat viiden vuoden jälkeen jo minun opiskellessa. Ammattikorkeakoulujen enimmäisopiskeluaika on vuoden yli tutkinnon nimellisajan.
Opiskelun ilmaisuus tarkoittaa lukukausimaksuttomuutta. Kaikki kirjat, tarvikkeet ym on hankittava itse. Valtion opintotuki ei riitä elin-, opiskelu- ja asumiskustannuksiin. Tuki on sidottu opintomenestykseen. Ellei riittävää määrää suorituksia ole, tuki loppuu. Niinikään tuki kattaa vain opintojen nimellislaajuuden. Sen jälkeen se päättyy. Tuen saanti siis edellyttää omatoimisuutta ja tiettyä työtehoa.
Työhön ei tarvi mennä. Suomessa ei tunneta pakkotyötä. Tosin tulot jäävät pieniksi. Työttömyysturva edellyttää työmarkkinoiden käytettävissä oloa. Perusteeton työstä kieltäytyminen johtaa tuen menetykseen. Alle 25 vuotiaan työttömän on tuen saamiseksi osoitettava pyrkineensä viimeisimmässä yhteishaussa opiskelemaan. (muutama pätevä kiertotapa tosin löytyy)
Ilmaisen asunnon saa, kun rakentaa havumajan kaatopaikan laidalle. Samalla on lähellä ruokalähdettä. Asumistuki pyrkii turvaamaan riittävän asumistason, mutta edellyttää myös omavastuuosuutta. Toimeentulotuki on viimeinen turvarengas esimerkiksi sairaustapauksessa, jossa ei enää muuta tuloa ole.
USAssakin on työttömyyskorvaus. En ole hakenut, olisin kerran saanut sitä lyhyen ajan, viikkoja. Se tietääkseni loppuu 6 kk jälkeen. Sitten kai sinne havumajaan kaatopaikan reunalle. Jotkut asuvat lentoasemilla.
En missään tapauksessa vastusta hyvää turvaverkkoa. Suomi on kehittänyt omansa hyväksi. Sen tuomaa turvaa arvostetaan ja sen kustannuksista ei suuremmin valiteta. Se, mikä minun silmääni pistää siinä systeemissä epäkohtana, ja josta rutisen, on se, että annetaan paljon vaatimatta tarpeeksi omaa yrittämistä.
Työttömien ylettömässä hyysäämisessä Suomessa on minusta paljon mätää. Minut on kasvatettu siihen, että jollet tahdo tehdä työtä, ole syömättäkin. Todellista työttömyyttäkin on. Aina ei työtä löydy, vaikka olisi haluakin. Ja silloin on autettava. Mutta on myös vaadittava näyttöä omasta yrittämisestä. Kun nelikymppinen terve mies, jolla on terve, työtön ja laiska vaimo ja kolme lasta, voi olla kymmenen vuotta tekemättä työtä ja koko perhe eläen vain valtion kustannuksella, minun ymmärtämiskykyäni koetellaan (ja olet varmaan jo huomannut, että olen yleensä aika venyväistä lajia ymmärtämisessä http://viestit.etusivu.net/old/wink.gif ).
En tunne USA:n työttömyyskorvaussysteemiä muissa osavaltioissa kuin Illinoisissa vuodelta -91. Sain siellä työttömyyskorvausta kuukauden tai parin ajan joutuessani lomautusaallon hyökyyn. Mutta shekin saamiseksi oli ilmoitettava kahden viikon välein, mihin yrityksiin (yhteyshenkilö ja puhelinnumero oli ilmoitettava) oli ottanut yhteyttä (vähintään kaksi). Työttömyyskorvausta sai IL:ssä siihen aikaan 6 kuukauden ajalta 12 kuukauden sisällä. Mutta niiden 6 kuukauden ei tarvinnut olla peräkkäin, vaan välillä olisi voinut olla vaikka Mäkissä hätätöissä. Se systeemi pakotti hakemaan työtä tosissaan, mitä minä pidin hyvänä. Korvausmaksimi, jonka voi saada, oli silloin noin USD 800/kk. Siis x% palkasta tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen korvaus ei enää noussut. Sillä ei nälkään kuole, mutta puute kyllä puikahtaa sisään, jos se on ainoa tulo ja talossa on liuta lapsia.
Lisäksi on sitten ruokakupongit, joita voi hätätilassa käyttää. En tiedä niiden määristä tai saamisperusteista tarkasti missään osavaltiossa, mutta pidän hyvänä sitä, että "ruokarahaa" ei anneta rahana, jonka voi käyttää esimerkiksi alkoholiin tai huumeisiin, vaan sillä voi ostaa vain tiettyjä ja tietynhintaisia ruoka- ja taloustarvikkeita. Tosin ruokakupongeilla maksu kassalla kyllä varmaan stigmatisoi.
Olen joskus pohtinut, saako suomalainen yhteiskunta todellista hyötyä siitä, että opiskelijoille maksetaan "palkkaa" (opinto- ja asumistuki) sen sijaan, että he maksaisivat sen takaisin. Mikä siis oli vikana vanhassa opintolainasysteemissä? Itselläni oli opintolainaa, ja tyhmyyksissäni olin siitä tyytyväinen, enkä kokenut sitä edes suurena rasitteena sen jälkeen, kun olin töissä. (Mutta vitkuttelin kyllä sen maksun alkua viivyttelemällä todistuksen ulosottamisessa, kun olin töissä yliopistolla.) Taisi jäädä liian monet lainat valtion maksettavaksi, vai?
Miksi suomalainen yhteiskunta lipsuu hoivaamisinnossaan siinä, että jättää puliukkojen -- joita sentään on kohtalainen joukko -- terveyden, niin fyysisen kuin psyykkisen, huomiotta? Siinä tapauksessa minusta olisi yhtä suuria perusteita ottaa pakkohuostaan yksilö kuin muissa tapauksissa, jossa tämä on vaaraksi itselleen tai ympäristölleen. Tai ei pysty itsestään huolehtimaan. Alkoholismi ja sen tuomat sairaudet eivät parane hoidotta, joten on turha kuvitella, että spurgu vain yhtenä päivänä päättäisi ryhdistäytyä ja palaisi todelliseen maailmaan. Kynnys AA-kerhoihin ym. hoito-ohjelmiin on spurgun oma-aloitteisuudelle liian korkea. Sitä paitsi Suomen luulisi hoivavaltiona olevan kiinnostunut heistä jo hyvinvointivaltiomaineensa ja maiseman vuoksi.
Siis kysymykseksi jää, mihin asti yhteiskunnan pitäisi vähäosaisiaan hoivata, elleivät nämä halua tai pysty osallistumaan leikkiin?
[This message has been edited by Anni (edited 08-06-99).]
Pyry Vainio
08 June 1999, 22:59
Anni: Suomessa työnvälitys on valtion monopoli. Vapaat työpaikat ilmoitetaan työvoimatoimistoon, joka ilmoittaa paikan työnhakijalle. Ei siis ole tarpeen todistaa hakeneensa työtä. Tuen menettää, jos kieltäytyy tarjotusta työstä ilman pätevää syytä. Karenssi ennen uutta listalle pääsyä on useita kuukausia.
Kun itse opiskelin, ei opintolainoja tunnettu. Opinnot venyivät työssä olon takia ja saattoivat kesksytyä. Varakkaiden lapsilla oli käytännössä etuoikeus ainakin pitkäkestoisiin ja kalliisiin opintoihin, kuten lääketieteelliseen ja miksei teknilliseenkin.
Sinun opiskeluaikanasi tunnettiin valtion takaamat ja korkotuetut opintolainat. Niitä jäi takaajan maksettaviksi varsin vähän. Enemmistö tapauksista johtui opiskelijan tai äskettäin valmistuneen kuolemasta, joskus tosin myös muutosta ulkomaille.
Nykyisin opiskelija saa opintotukea, jonka suuruus vaihtelee eri koulutusaloilla, eri ikäisillä ja vanhempien varallisuuden perusteella. Järjestelmä on aika monimutkainen mutta pyrkii varmistamaan opintojen tuloksellisuuden. Kuten jo sanoin raha ei riitä toimeentuloon vaan tukea on saatava omaisilta tai otettava opintolainaa, jonka valtio edelleen takaa, mutta korko on markkinakorko. Mielestäni pienellä maalla ei ole varaa haaskata lahjakkuusreservejään. Liekö suurellakaan?
Pakkoauttamisesta Suomessa voit lukea Masentunut Suomi otsikon alta. En ymmärrä, miksi alkoholismi olisi sen pakkoautettavampi tauti kuin psyykkiset sairaudetkaan. Tietosi ovat esim. pakkoauttamisen kuten joidenkin muidenkin asioiden osalta hieman vanhentuneita tai muistatko väärin. Voisin selvittää perusteellisemmin sähköpostissa, jos saisin sen jotenkin toimimaan. Yhden sanoman tosin sain läpi Terolle kuin sattumalta.
Ei sähköposti toimi? Kokeile www.hotmail.com tai yahoo mail.Niissä voi lähettää sähköpostit tän intrnetin ruutujen kautta.Jopa äät ja ööt toimii. Suomessa on www.artic.net ilmainen.
Jos sun Internet toimii, niin silloin noikin toimivat, yleensä.
Pyry: Työnvälitysmonopolissa on kyllä miehenmentäviä aukkoja. Ja kai työnvälttämisestä voi tehdä taiteenlajinkin. En ole ihmisten työnvälttämisen (teko-)syistä kysellyt, mutta tiedän systemmin väärinkäyttäjiä.
Tuosta pakkoauttamisesta vielä. Katselin tässä asiaa pelkästään mielenterveyden hoidon kannalta, en siis sosiaalityön, rikosoikeuden tm. kannalta. Ja tiedän kyllä, ettei alkoholistia voi pelkän alkoholismin perusteella hoitoon kuskata. Pohdiskelin vain sitä, että koska sellainen henkilö on usein hengenvaarassa (esim. talvipakkasella), näkisin itse inhimillisempänä ja paremmin vaikuttvana toimenpiteenä toimittaa kyseinen henkilö johonkin muuhun hoitoon kuin putkaan.
Kaikenlaiset korjaukset ja tarkennukset tietoihini ovat erittäin tervetulleita. Odotan, Pyry... Toivottavasti saat sähköpostisi toimimaan tännekin päin.
[This message has been edited by Anni (edited 09-06-1999).]
Muistuipa mieleeni eras TV dokumentti, joka naytettiin Suomen TV:ssa n. 4 vuotta sitten. Sen tekijat olivat Intialainen kuvaaja ja Etela Afrikkalainen ohjaaja. Dokumentti kasitteli Suomen sosiaalihuoltoa ja yhteiskunnan holhousta. Tekijat eivat olleet saaneet tilausta Suomesta, vaan he olivat oma-aloitteisesti halunneet tutustua yhteen maailman "parhaista" sosiaalijarjestelmista.
Dokumentti naytti erittain selvasti ahdistavan holhouksen. Myos sen kuinka perhe/suku rakenne on rikottu. Lapsi syntyy yhteiskunnan tuella/holhouksessa, nuori opiskelee yhteiskunnan asettamien paamaarien/holhouksen mukaisesti, tyoelamassa yhteiskunta holhoaa ottamalla niilta, jotka haluavat tehda tyota ja antamalla niille, jotka eivat halua tehda tyota. Vanhus viettaa viimeiset vuotensa yhteiskunnan holhouksessa ja viimeisena - mikali lahiomaisia ei ole, niin yhteyskunta saattaa hautaan, ostaa kukat ja muutama sosiaalivirkailija viettaa hiljaisen hetken haudalla. Eli idea oli se, etta yhteiskunta pitaa huolta, ei niin etta vanhemmat pitaisivat huolta lapsistaan ja lapset vanhemmistaan, laheiset laheisistaan tai sukulaisistaan. Tama on erittain totta nykyisessa suomalaisessa yhteiskunnassa, toki poikkeuksiakin on - mutta harvassa.
Dokumentin lopussa naytettiin valays Intialaisesta elamanmenosta ja ihmisista kaatopaikoilla, seka Etela Afrikan kapinoista/heimosodista ja palaneista ruumiista. Kuitenkin niin, etta tekijat ilmoittivat mieluummin valitsevansa sen, kuin ahdistavan suomalaisen yhteiskunnan holhouksen. Ja Suomesta pois lahtiessaan tekijat olivat helpottuneita ja kiittivat onneaan etteivat olleet syntyneet Suomeen - he eivat uskoneet lottovoitto teoriaan.
---------------
Joku aika sitten puhuttiin "uusavuttomuudesta". Vanhemmat eivat osaa hoitaa lapsiaan, monet ovat passiivisia tyonvieroksujia yms. Omakohtainen, tosin yksinkertainen, esimerkki: Kun kavin varusmiespalvelukseni v. -79,-80 meilla oli porukoissa vain muutamia, jotka eivat osanneet kuoria (keitettyja kuori)perunoita. Viisitoista vuotta myohemmin Valio joutui toimittamaan varuskuntiin valmiiksi kuoritut perunat, koska varusmiehista enaa vain murto-osa osasi itse kuoria perunat.
Tama esimerkki ei liity yhteiskunnan holhoukseen, vaan siihen etta aidit ovat "lellineet" poikiaan. Mutta mielestani se kuvaa hyvin mita alkaa tapahtua, jos yhteiskunta holhoaa liikkaa. Minakin tiedan 3 vuoden takaa useita henkiloita, jotka eivat välittäneet (huom! ä:n pilkut) tyosta ym. ym.
Taisi tulla pita juttu, toivottavasti jaksoitte lukea. Cheers!
Ihmiset eivät osaa uida jossei kunta opeta:
Uintiopetusta olisi annettava kuusi tuntia lukuvuoden aikana. Se ei ole paljon ja kun useimmissa kunnissa on jo uimahalli, opetuksen käytännön järjestelytkään eivät ole opetuksen esteenä.
Nyt kunnat ovat kuitenkin löytäneet myös koululaisten uintiopetuksen laiminlyömisen keinoksi säästää.
Kuulostaa mielenkiintoiselta dokumentilta, Alo. Oli varmaan ainakin joidenkin suomalaisten kohdalla silmiä avaavaa nähdä uusi näkökulma tuttuun asiaan.
Kuitenkin on muistettava, että jokainen arvostaa sitä, mikä parhaiten sopii omiin rakennelmiin. Ei ole oikeaa tai väärää yhteiskuntaa tai sen järjestelmää. Varmaan useimmat olemassaolevat toimivat sopivassa ympäristössä. Ei intialainen tai eteläafrikkalainen systeemi tunnu suomalaisesta yhtään paremmalta kuin suomalainen heistä. Suomalainen systeemi on tehty Suomea varten, suomalaisia arvoja ja ihmisten perusolemusta silmällä pitäen. Ja vaikka se ei ole täydellinen, se toimii siellä.
Mitä tulee koululaisten ja nuorten osaamattomuuteen kuoria keitettyjä perunoita, siinä on varmaan myös yhtenä syynä se, että Suomessa syödään nykyisin enemmän kuin vielä vuosikymmen tai pari sitten muutakin kuin perunoita. Minä en ennen kahtakymmentä osannut syödä spagettia sen paremmin kuin varusmiehet nykyisin osaavat kuoria perunoita. Mutta minä osasin kuoria nauriin niin, että kuori pysyi yhtenä sievänä kierteenä! Pitsaakin söin varmaan vasta yli kaksikymppisenä. Nykyisin Suomassa osaavat useammat syödä myös puikoin kuin silloin, kun Sinäkin, Alo, olit nuori. Siellä pysyy ja hankitaan niitä taitoja, joita tarvitaan. Nykyisin ei jää nälkään, vaikkei osaisikaan kuoria perunaa. Ennen voi jäädä.
Lasten uimataidottomuus on myos hyva esimerkki holhotuista ihmisista. Huudetaan yhteiskuntaa apuun (tai syytetaan), jos lapset eivat osaa uida. Vaikka koululaiset vietaisiin joka viikko uimaan, ei opettajalla ole aikaa valvoa ja opettaa uimataitoa lapsille. Sitten tapahtuu onnettomuuksia/hukkumistapauksia ja siita syytetaan opettajaa ja yhteiskunnalta vaaditaan korvauksia. Kylla uimataito, kuten polkupyoralla ajo, pitaa oppia ennen kouluun menoa. Ja kesa on yleensa se aika jolloin uimataito opitaan ja silloin koulut on kiinni. Ja toisaalta, kuka estaa vanhempia viemasta lapsensa uimaan kerran viikossa tai viikonloppuisin?!
Anni, mutta kun se ei ole niin. Katsoipa sita minkamaalaisilla silmilla tahansa niin nakee, etta suomalainen holhousyhteiskunta ei enaa toimi (jos se nyt joskus olisi toiminutkaan). Vammaisista, koyhista yms. pitaa tottakait pitaa huolta, mutta suomalainen holhous on ulotettu kaikkiin yksiloihin. Kaikki on tasapaistetty (tasta voin antaa esimerkkeja myohemmin jos on tarpeen), kaikkeen saa korvausta yhteiskunnalta - nyt jotkut vaativat jopa kansalaispalkkaa eli jo siita pitaisi alkaa maksamaan korvausta, etta on syntynyt ja elaa. Samalla ihmisilta on mennyt vastuuntunto, oma-aloitteisuus jne. vain itsekkyys, omanedun tavoittelu ja avuttomuus on jaanyt jaljelle. Ja eikohan tasta ole esimerkkeja, kuten; lasten/nuorten pahoinvointi (lue juopottelu), tyoikaisten ns. tyouupumus, kovaa vauhtia kasvava ja raaistuva rikollisuus jne. Kukaan ei kanna vastuuta tekemisistaan, silla vastuu on yhteiskunnalla ja sen palkkaamilla tyontekijoilla.
Btw. Se joka ei osaa kuoria perunaa, ei osaa myoskaan syoda puikoilla ja painvastoin. Vanhemmat vain eivat ole (halunneet) opettaneet lapsilleen perustaitoja, koska kaikki olettavat etta yhteiskunta sen tekee. Ainoa perustaito, joka on opetettu, on tuen ja korvausten haku. (Perunan kuorinta oli vain yksi pieni esimerkki, uimataito toinen vahan suurempi). Kaikki on tehty niin helpoksi, etta jos pienikin vastoinkayminen tulee, sormi menee suuhun ja paasee itku - ja yhteiskunnan pitaa maksaa korvauksia. -- Yhteiskunta ei voi ottaa isan, aidin, isovanhempien ja lasten tehtavia ja velvollisuuksia kannettavaksi. Eika palkatut sosiaalityontekijat sita pysty tekemaan, vaikka toisin on opetettu suomalaisille jo monia vuosia ja nyt se on jo iskostunut liian monen paahan.
Viela siita TV dokumentista. Tietaakseni se on naytetty vain kerran. Se pitaisi nayttaa ainakin kerran vuodessa, jotta se saavuttaisi suuremman yleison. Ja muistaakseni tekijat eivat arvostelleet itse jarjestelmaa vaan sita !mita se on tehnyt ihmisille! (hmm.. onhan tuokin systeemin arvostelua). He olivat myos kayneet muissakin maissa tekemassa tutkimusta ja dokumentteja samasta aiheesta. Ja yleensa paras arvostelija tulee toisesta ymparistosta ja kulttuurista. Henkilo, joka elaa vain omassa piirissaan ei nae syita ja seuraamuksia samoin kuin ulkopuolinen tarkkailija.
--------------
Pirkka-Pekka Petelius on kirjoittamassa kasikirjoitusta 10 osaiseen TV sarjaan, jonka nimeksi tulee "Kaverille ei jateta". Jokainen jakso on kuulemma oma tarinansa, jotka sijoittuvat 30 luvulta aina nykypaivaan asti. Odotan mielenkiinnolla PPP:n nakemysta siita miten sanonta "kaveria ei jateta" on muuttunut nykyiseen muotoonsa.
Alon jutusta tulee mieleen miten on oikeastaan kaksikin väärää mallia käyttäytymiseen. Kun amerikkalainen on kärsinyt vääryyttä, tarttee löytyä joku joka haastetaan oikeuteen. Suomalainen taas hakee valtiolta tukirahaa. Kun amerikkalainen jää työttömäksi hän voi heti haastaa työnantajan oikeuteen syrjinnästä jos on joku vähemmistön edustaja tai esimerkiksi ikärasismin uhri.Suomalainen taas hakee kaikenlaista tukea ja ilmaista koulutusta.Molemmilla kuluu aikaa hukkaan.
Alo, kommentoin vain sitä, mitä Sinä viestissäsi sanoit. Itse ohjelmaa en ole nähnyt, joten siitä en pysty sanomaan mitään. Sinä mainitsit terveydenhuollon, opiskelun, työttömyystuen ja vanhustenhoidon. Minun tekstini toinen kappale kohdistui siis vain näihin.
Kuten Pyry tämän aiheen alussa sanoi, holhouksen voi määritellä monella tavalla.
Itse en näe yhteiskunnan holhousta syynä sille, että perheyhteisö on muuttunut Suomessa. Sinä kutsut sitä perheen rikkomiseksi. Kuka siis rikkoi perheen/suvun? Miten (suur-)perhe voisi olla ja toimia muuttuneessa yhteiskunnanssa samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten? Tai kääntäen: Pitäisikö yhteiskuntaa estää muuttumasta, jotta vanhat arvot pysyisivät vallalla?
Yhteiskunnan muutokset ovat vaikuttaneet moniin ilmiöihin, mutta syyn ja seurauksen yksiselitteisyys on niistä kaukana. Kutsut esimerkiksi sitä, että vanhukset viettävät elämänsä ehtoon vanhustentaloissa tai vanhaikodeissa, yhteiskunnan holhoukseksi.
Suomen teollistuminen, urbanisoituminen ja tietoistuminen ovat muuttaneet elämää ja arvoja niin, ettei tällä hetkellä monellekaan ole mahdollista esimerkiksi hoitaa vanhuksiaan kotona. Sitä paitsi en ole vielä edes täysin vakuuttunut siitä, että vanhusten on ehdottomasti parempi olla kotona kuin vanhainkodissa. Kotona voi olla kyllä tuttuja ihmisiä koko ajan ympärillä, mutta se voi myös tarkoittaa vanhuksen kannalta arjen tohinassa rauhattomuutta ja hoidon leväperäisyyttä ja usein myös riesana olon tuntua. Vanhukset eivät nimittäin aina ole terveitä ja reippaita ja kykeneviä nauttimaan monen sukupolven menosta ympärillään. Toinen vaihtoehto kotihoidosta on, että vanhus on yksin päivät, kun perheen aikuiset käyvät töissä ja lapset ja nuoret omissa menoissaan. Jos taas lähdetään siitä, että seuraavan sukupolven on aina uhrattava omat pyrkimyksensä elämässä vanhusten ja lastenhoidon takia (jos siis tämä olisi vastuunkannon määritelmä), joudutaan palaamaan muutamia vuosikymmeniä taaksepäin. Olisiko se mielestäsi oikeaan ja hyvään suuntaan kehittymistä? Tekisikö se tänä päivänä Suomesta paremman yhteiskunnan? Uskallan epäillä.
Ei yhteiskunta minusta sanele nuoren opiskelun ja elämän tavoitteita nykyäänkään, Suomessakaan. Ainoa, minkä minä näen opiskelijoiden holhoukseksi on ehkä tarpeettoman perusteellinen taloudellinen tukeminen, jolloin laiskuus saattaa päästä valloilleen helpommin kuin ennen. Mutta siihenkin Pyry esitti päteviä vasta-argumentteja.
Työttömyyskorvausjärjestelmässä on minustakin korjaamisen varaa, mutta kokonaan en sitä missään tapauksessa romuttaisi. En näkisi sitä yhteiskunnan edun mukaisena. Palaamme siis sivityneen valtion määritelmään.
Sinä syytät yhteiskunnan holhousta kovin monessa asiassa toisen kappaleesi lopussa. Selitähän vähän, miten päädyit sellaiseen syy-seuraus -suhteeseen. Minustakin niissä on kyllä korjattavia epäkohtia, mutta en näe niitä holhouksen seurauksina.
[This message has been edited by Anni (edited 10-06-1999).]
No nyt tämä alkaa mennä taas normaalia rataa.Olinkin ihmeissäni kun Anni ja Alo tuntuivat olevan jonkin aikaa samaa mieltä, osittain.
WARNING! Seuraava teksti on pitka, mikali kuitenkin haluat lukea sen, niin onnea matkaan.
Kaikki seuraava perustuu omiin kokemuksiin ja nakemyksiin, eika silla ole mitaan tieteellista arvoa.
Yhteiskunnan holhous v. yhteiskunnan tarjoamat palvelut.
Lausuma 1: yhteiskunnan ei pida ottaa vastuuta jasenistaan (=holhous) vaan yhteiskunnan pitaa luoda jasenilleen riittavat edellytykset/palvelut jotta he itse voivat ottaa vastuun itsestaan ja toisista ihmisista.
Tata tuskin tarvitsee todistaa.
Lausuma 2: Yhteiskunnan tarjoamat palvelut, josta myohemmin on kehittynyt holhous, ovat rikkoneet perheyhteison.
Lasten paivahoito:
+ hyva idea, jolla taattiin lapsille hoito jos molemmat vanhemmat kayvat ansiotyossa.
- tuhottiin lasten kotihoito. Kenellakaan ei ollut varaa jaada hoitamaan lapsia kotiin tai palkaamaan hoitajaa, koska veroja piti nostaa jotta saatiin rahoitusta yhteiskunnan palvelulle. Siirryttiin vanhempien yhteisverotuksesta erillisverotukseen, jolloin perheen maksamat tuloverot kasvoivat roimasti. Kaikki yksilot pakotettiin valitsemaan tama vaihtoehto, myos varakkaat verojen muodossa.
Sita, oliko priimusmoottorina yhteiskunnan teollistuminen/muutos vai itse yhteiskunnan hallinto/suunnittelijat ja heidan poliittiset ideat, jotka maksujen ja verojen muodossa tekivat itsestaan em. palvelun ainoan tuottajan - ei tassa todisteta.
Alunperin yhteiskunta oli vain palvelun tuottaja, mutta ihmiset oppivat toisin. Opittiin asia itsestaan selvyytena, joten pikkuhiljaa vastuu lasten hoidosta luisui yhteiskunnalle josta tuli holhooja. Myos vanhempien vapaa-aika kasvoi (sinansa hyva asia), mutta siita huolimatta vanhemmat laiminloivat lapsensa, silla yhteiskunta hoiti heidat. Pikkuhiljaa yhteiskunta saati uusia saadoksia ottamalla lisaa vastuuta itselleen ja vanhempien vastuuta entisestaankin kevennettiin.
Nykyaan, vaikka molemmat vanhemmat ovat tyottomia, he vievat lapsensa silti yhteiskunnan paivahoitoon. Yhteiskunnan on pakko sallia tama, koska vanhemmat itse ovat kyvyttomia hoitamaan lapsensa. Samoin myos yhteiskunnan palkkaamat henkilot ovat kykenemattomia hoitamaan lapsia, koska hekaan eivat osaa hoitaa omia lapsiaan. (Pedofiili yms. jutut jatetaan tassa kasittelematta).
Vanhusten hoito:
+ hyva idea, jolla taattiin vanhuksille hoito yhteiskunnan teollistuessa ja ihmisten muuttaessa kaupunkeihin jolloin asunnot pieneni.
- taas jouduttiin nostamaan veroja palvelun tuottamiseksi, eika ihmisilla ollut muuhun varaa kuin pistaa vanhukset laitoksiin. Ei myoskaan ollut varaa ostaa isompia asuntoja, veroaste nousi nopeammin kuin palkat.
Tassakin tapauksessa yhteiskunnan hallinto on ottanut pikkuhiljaa itselleen enemman ja enemman vastuuta ja ihmiset ovat oppineet asian itsestaan selvyytena. Tana paivana lapset eivat kay tapaamassa vanhempiansa laitoksissa. Heidan ei tarvitse, koska yhteiskunta hoitaa - he odottavat vain perintoa. (Huom! ei saa yleistaa, paljon on myos poikkeuksia!!!).
Monilla vanhuksilla on parempi olla vanhusten kodissa kuin kotona, se on selva. Vanhusten kodissa heita hoitavat ammatti-ihmiset, kotona heita ei osattaisi hoitaa. Mutta, koska nama ammatti-ihmiset tekevat sita vain tyokseen, he usein laiminlyovat velvollisuutensa - koska vastuu on yhteiskunnalla, joka on kasite ei ruumiillistuma. Jatkuvasti saamme lukea vanhusten kotien henkiloston vaarinkaytoksista/hoidon laiminlyonneista, joita ei tapahtuisi jos lapset osaisivat huolehtia vanhemmistaan (huom! huolehtiminen ei tarkoita kotihoitoa).
M.O.T
Lausuma 3: Yhteiskunta sanelee nuorten opiskelun.
Peruskoulu:
+ opetuksen laatu ja tavoitteet paranivat.
- tasapaistettiin oppilaat. Huonommille oppilaille annettiin tukiopetusta. Paapaino oli myos hairikko-oppilaissa. Lahjakkaimmat oppilaat saivat tulla toimeen omillaan ja odotella muiden edistymista, siina turhautuen. Tasa-arvon nimissa annettiin kaikki tuki huonommille ja samalla tehtiin paremmista huonompia. Alussa vastuu lasten opiskelusta ja menestymisesta otettiin vanhemmilta pois ja annettiin kouluille. Sitten myos opettajien ja koulujen vastuu ja ns. "valta" poistettiin - vastuunkantajaksi tehtiin kasvoton yhteiskunta, nyt sita yritetaan taas antaa vanhemmille. Mutta se ei onnistu, koska vanhemmat eivat enaa osaa tai eivat ole kiinnostuneita. Vanhemmat eivat enaa osaa opettaa lapsilleen edes perustaitoja, koska he ovat jo sita sukupolvea joka itsekaan ei osaa.
Onneksi koululaitos on viime aikoina muuttunut parempaan suuntaan ja nykyaan jo monissa kouluissa annetaan myos erityisopetusta lahjakkaille oppilaille.
M.O.T
Lausuma 4: Ansiosidonnainen tyottomyyskorvaus passivoi ihmisia.
Tatakaan ei liene tarpeen todistaa. Kukaan tuskin kuolee nalkaan taikka joutuu tinkimaan elamastaan, vaikka korvaus olisi tarveharkintainen.
Itse tiedan liian monta tyotonta, jotka eivat edes halua menna toihin. Tyottomyyskorvaus, asumistuki ja toimeentulotuki yhdessa takaa paremman elamisen tason kuin monella tyotatekevalla on. Eraskin perhetuttavani, oltuaan 5 vuotta tyottomana sai niin paljon korvauksistaan rahaa saastoon (teki myos joitakin sijoituksia ja voitti), etta osti 300 000 mk kaksion kateisella. (Huom! en halua loukata niita tyottomia, jotka todella ovat pulassa - tosin en kylla halua loukata ketaan).
Lopuksi:
Me kaikki tiedamme, etta yksilo on yhteiskunnan pienin osa, sitten tulee perhe jne... Viela tanakin paiva on tiedossa, etta perhe on yhteiskunnan tarkein osa, tosin tata on useasti ja monella tapaa yritetty kiistaa.
Perheen pitaa koossa yhteiset arvot, oli perhe sitten pieni tai suuri. Perhe on koossa, vaikka sen jasenet asuisivat toisistaan erillaan kuitenkin pitaen toisistaan huolta. Jos yhteiset arvot ovat huonoja tai niita ei ole, perhe hajoaa. Perinteiset arvot, kuten lapsista ja vanhuksista huolehtiminen ja vastuun kantaminen ovat hyvia arvoja, jotka sailyvat lapi vuosisatojen jos niin halutaan. Naiden arvojen sailyttaminen ei esta yhteiskunnan muuttumista, eika yhteiskunnan muuttuminen esta naiden arvojen sailyttamista. Nama arvot saadaan muuttumaan ja rikkoutumaan vain vakivalloin ja se lisaa vakivaltaa ja ihmisten pahoinvointia ja yhteiskunta lopulta tuhoutuu.
Meilla on tasta erittain hyvana esimerkkina edesmennyt Neuvostoliitto, jossa kaikki perhearvot rikottiin vakivaltaisesti. Lapsista, vanhuksista ja yleensa kaikista ihmisista tuli yhteiskunnan omaisuutta ja yhteiskunta holhosi, valvoi ja maarasi ihmisten elaman. Me kaikki tiedamme, kuinka paljon ihmishenki entisessa NL:ssa maksoi, mita maksoi luonto ja elama yleensa.
Valitettavasti Suomessa -60 ja -70 luvuilla otettiin mallia tasta, kuten otettiin myos mallia Ruotsista. Samalla kun rakennettiin uljasta uutta yhteiskuntaa, unohdettiin yksilo ja perhe ja hyvat arvot. Nyt Suomessa (onneksi) kehitys on menossa parempaan suuntaan, enka yhtaan epaile etteiko se olisi viela liian myohaista. Ongelmia syntyy, koska yhteiskunnan holhous on opettanut ihmisia ja ihmisista on tullut "uusavuttomia", monissa tapauksissa he eivat osaa edes huolehtia itsestaan, vaikka olisivat taysissa ruumiin ja sielun voimissaan. Samalla kun yhteiskunta karsii ronsyjaan (holhousta) vanhemmat ja ihmiset yleensa eivat osaa ottaa sita samassa maarin itselleen. Monet lapset jaavat ilman hyvia vanhempia ja vanhukset kuolevat yksin ja tyoikaiset juovat tai loisivat elleivat tapa itseaan.
[This message has been edited by alo (edited 11-06-1999).]
Tero, ei synny keskustelua, jos ei ole erilaisia mielipiteitä. Ellei se ole tullut tähän mennessä esiin, niin sanon sen suoraan: Pidän Alosta! Hänen mielipiteensä herättävät minussa halun keskustella. Toivon, ettei Alo, sen paremmin kuin kukaan muukaan tällä palstalla kirjoitteleva, tunne minun vasta- tai vierestäväittämisiä negatiivisesti, riidaksi. Itse en todellakaan tunne niin!
Alo, palaan keskustelupöydän ääreen viikonlopun jälkeen.
Otan tuon sitten leikkisänä kyynärpäällä tönäisynä.
Pyry Vainio
13 June 1999, 08:47
1: Anni, päihtyneet pääsevät putkaan turvaamistoimenpiteenä, ei rangaistuksena. Tavoitteena on välttää heidän joutumisensa esim rikosten kohteeksi tai paleltumisensa. Putkakuolemasta syntyvä vastuu on niin suuri, että tervejärkinen poliisi käyttää turvattavan henkilön ensin ensiapupoliklinikalla jo itsesuojelusyistä.
2: Anni, rappioalkoholistikin otetaan sairaalaan jos hän sinne hakeutuu sairauden takia tai jos hänet tuodaan tapaturman tai sairauskohtauksen jölkeen. Pakolla ei viedä, mutta ei myöskään syrjitä. Miten lie USA:ssa.
3: Alo, tiedotusoppia opettava ystäväni teki kaksi videota, This UK ja This is London. Näiden pohjalta katsottuna Englanti on helvetin esikartano ja Lontoo osa helvettiä. Näitä ei esitetä TV:ssä vaan ne tehtiin osoittamaan oppilaille, miten videon totuus on kuvaajan eikä katsojan silmissä. Suunnitteilla on myös videot rikollisesta USA:sta ja ikionnellisesta Venäjästä aivan samassa tarkoituksessa. Kuten itsekin totesit, mainitsemasi "Dokumentin" pyhitti sen loppu, joka osoitti oman kotoisen kurjuuden Suomen hyvinvointia siedettävämmäksi. Siis "orjuus on vapautta", kuten eräässä tulevaisuusfiktiossa kirjoitettiin.
4: Vierailin äskettäin eräässä varuskunnassa. Aterialla oli tarjolla kuorimattomia perunoita. Kaikki söivät mutta kukaan ei kuorimattomina. Katselen myös 160 päivänä vuodessa, miten oman työpaikkani opiskelijat syövät. Yllättäen, hekin kaikki osaavat kuoria perunat.
5: Onneksi kukaan teistä ei nähnyt sitä lehtipakinaa, jossa neuvottiin kouluja antamaan oppilailleen vain lusikat, koska vetsestä he saavat haavoja ja haarukalla pistelevät reikiä poskiinsa. Kai sekin olisi mennyt täydestä jollekin maasta muuttaneelle, jolla on jatkuva tarve todistettava itselleen tekemänsä ratkaisun oikeellisuutta.
6: Tuntemani korkea-arvoinen sotilashenkilö sanoi uimataidottomien varusmiespalveluun tulijain olevan melko harvinaisia ja ettei heidän osuutensa ole ajan kuluessa ainakaan kasvanut.
7: Alon näkemykset ovat kuin suoraan äärioikeistolaisten Nuorsuomalaisten puolueohjelmasta. Ajatusten Suomessa saamaa painoa osoittaa, että NUSU poistettiin juuri puoluerekisteristä liian pienen kannatuksen takia.
8: Mielenkiintoista on, että kun itse elää täällä tämän holhouksen, kurjuuden ja masennuksen keskellä, ei juuri huomaa merkkejä esitetyistä ongelmista. Itse lueskelin äskettäin erään USA:n sosiologikokouksen papereita. En viitsi kommentoida kuvaa jonka se antoi Yhdysvalloista ja siellä harjoitetusta politiikasta, mutta siinä tuntuisi olevan enemmän korjattavaa kuin suomalaisessa.
Ja siunatuksi lopuksi: En viitsi jatkaa tästä aiheesta pitempään. Mikä oikeus minulla on sotkea niiden näkemyksiä, jotka haluavat nähdä Suomen mustien lasien läpi. Heillä on siihen varmasti jokin tarve.
Minulla oli sen verran rankka viikonloppu aivojen käytön suhteen, etten millään jaksa vastata Alolle kohta kohdalta, joten ohessa vain yleiskommentteja.
Sinulla on kovin tarkasti rajattu kuva siitä, mitä yhteiskunnan ei pitäisi tehdä tai olla. Mutta et antanut ehdotuksia, miten asiat voisi hoitaa paremmin. Suomessa. Itse en menisi vanhoja systeemejä purkamaan, ennen kuin ehdolla olisi uudet ja toimivammat.
Kuten lienee jo käynyt selväksi, minusta yhteiskunnan huolenpito sinänsä on hyvä asia. Koska yhteiskunta ei voi syntyä tai kehittyä täydelliseksi, on sen systeemejä koko ajan muokattava. Sellaisen tarpeessa minä näen jotkut Suomen "holhousjärjestelmät".
Luin viestisi rivien välistä jopa sellaista, että pidät yhteiskunnan syynä sitä, että vanhat "kunnon" arvot eivät enää päde, että perheen asema on muuttunut. Että aika menee eteenpäin! Minusta pyristelet mahdotonta vastaan, Alo. Kun emme voi ajan kulkua pysäyttää tai kääntää taaksepäin, eikö olisi hedelmällisempää pohdiskella, mikä olisi parempi ratkaisu nyky-Suomeen?
Itse en myöskään voi yhteiskuntaa syyttää siitä, etteivät vanhemmat ota vastuuta lapsistaan ja kodista. Minä syytän siitä vain vanhempia. Ei Suomen yhteiskunta estä Sinua opettamasta lapsillesi hyviä tapoja, hoivaamasta heitä ja vanhuksiasi kotona, jos niin haluat. Minulla on sellainen kuva, että tarjolla on jopa taloudellista tukea sellaiselle, joka sitä tekee. Siskoni on hoitanut itse lapsensa kotona ja vanha tätini hoidettiin kotona 90-luvun alussa. Koska perhe halusi niin.
Ja vaikken nyt mitenkään erityisemmin Neuvostoliiton poliittista järjestelmää ihaillut, olen henkilökohtaisten kontaktien kautta ymmärtänyt, että siellä isovanhemmat olivat yleisesti tiiviissä yhteydessä lastensa perheisiin. Maatuskat toimivat kuulemma usein lasten- ja taloudenhoitajina, kun perheen vanhemmat kävivät työssä.
Olen myös Pyryn kanssa samaa mieltä siinä, että täällä varmasti korjaamista löytyy enemmän kuin Suomessa. On kuitenkin huomattava, ettei täällä kukaan suuria yhteiskunnalta odota. Silloin ei pahemmin petykään. Mutta jotkut asiat täällä kuitenkin ovat minun mielestäni hyvin. En kuitenkaan halua verrata niitä suoraan Suomeen, kun maissa eivät samat systeemit toimi missään tapauksessa.
[This message has been edited by Anni (edited 13-06-1999).]
Tuo Alon peruskoulukritiikki sopii kyllä hyvin Ruotsin kouluihin. Täällä tosiaankin tasapäistettiin oppilaat ja lahjakkaat lapset jätettiin oman onnensa nojaan. Opetuksen tason määräsi heikompien lasten taso.
Luku- ja kirjoitustaidottomien peruskoulun jättäneiden määrä kasvoi, historian tuntemus miltei nollassa ja äidinkielen osaaminen heikkoa.
Tätä järjestelmää ollaan nyt muuttamassa, onneksi.
Enpa osaa sanoa miten yhteiskuntaa pitaisi kehittaa tai mita muutoksia tehda. Luulenpa, etta kutakuinkin suomalainen "holhous" on lopulta aika hyva. Ainakin se sopii kirkasotsaisille Reino Reippaille.
Yritin vain tuoda esiin negatiivisia piirteita (on aina helpompi haukkua). Tiedan kylla, etta positiivisia asioita on enemman. Yritin selostaa miten liian helposti saatavat tuet ja yhteiskunnan palvelut laiskistavat/passivoivat joitakin ihmisia ja sitten nama ihmiset menettavat oman elamansa hallinnan eivatka tule enaa toimeen ilman yhteiskunnan "holhousta". Siita sitten karsii lapset ym.
Anni, don't worry! Pidan kaikkea keskustelua aina positiivisena ja varsinkin arvostelua.
Yritan myohemmin, viimeistaan heinakuun lopulla kommentoida asiasta lisaa, sen jalkeen kun olen kaynyt Suomessa ja nahnyt ja kuullut ihmisilta itseltaan.
Mutta nyt Pyry sai minut innostumaan:
3. Siispa emme voi enaa oppia dokumenteista, koska ne ovat aina vain tekijansa nakemys ja lopputulos riippuu katsojasta. Ainoat dokumentit, joihin voimme luottaa ovat niita, jotka ovat lapaisseet valtion tutkimuskeskuksen tarkastuksen.
4,6. Arvaan, etta olet vieraillut merivoimien varuskunnassa ja etta tuntemasi sotilashenkilo palvelee merivoimissa. Merivoimiin hakeutuu yleensa vain uimataitoiset henkilot ja voidaan myos olettaa, etta heidan muutkin taidot ovat keskivertoa paremmalla tasolla - kuten myos tyopaikkanne opiskeljoilla.
5. Ei tarvitse todistella. Tiedan varmasti, etta maastamuutto siina elamantilanteessani oli oikea ratkaisu. Enka ole katunut!
7. Harmi! Harmi! Harmi! kun en ehtinyt aanestamaan viime vaaleissa. Aanestani olisi ehka ollut apua aarioikeistolaisille Nuorsuomalaisille. Pahus! Pahus! Pahus!
8. Niin, mutta katselepa ymparillesi. Arvaan aika tarkaan, etta olet erittain arvostettu ammatissasi ja etta palkkasi on niita suurimpia mita normaalilla tyonteolla voi ansaita. Silloin elo sosiaalidemokraattisessa yhteisossa on helppoa, eika verojen maksaminen tuota vaikeuksia, eika valttamatta huomaa sita "masentavaa" holhousta.
Alo, on muitakin keinoja pitää tai palauttaa oman elämän hallinta kuin vaatia yhteiskuntaa lopettamaan "holhous" eli avun tarpeessa olevien auttaminen. Tähän hätään tulee mieleen ainakin:
+ positiivisen elämänasenteen ja suvaitsevaisuuden korostaminen ja kehittäminen jo esikouluiästä lähtien, läpi kaikkien koulujen, tavoitteena tämänpäiväistä tyytyväisempi, empatiaa enemmän tunteva aikuinen, joka osaa myös antaa ja samalla nauttia elämästä
+ vanhempien "koulutus" vanhemmiksi (mahdollisuudet, vastuu, seuraukset yksilölle ja yhteiskunnalle)
+ psychoeducation (mitenkähän tuo käännettäisiin suomeksi?) sen tarpeessa oleville, mikä usein jo sellaisenaan motivoi ihmisiä priorisoimaan arvojaan ja jopa järjestelemään uudelleen elämänsä arkisia puitteita
+ asiakkaiden tiedottamisen ja etujen valvonnan tehostaminen/lisääminen järjestelmien sisällä
[This message has been edited by Anni (edited 14-06-1999).]
Juttelin suomalaisen tuttavan kanssa valtiosta ja holhoudesta. Tama oli sita mielta etta se uusosaamattomuus ei ole niin todellista kuin luullaan. Etta ihmiset kylla osaisivat hoitaa asiansa, mutta eivat enaa tahdo. Tahto tai osaaminen, melkein samhan se kuitenkin kaytannossa.
Sitahan minakin olen yrittanyt ilmaista, etta se "uusavuttomuus" on itseasiassa vain tahdon puutetta - sanotaanko nyt vaikka laiskuutta. Koska kaikki tulee niin helposti, ei enaa viitsita itse tehda mitaan, jaadaan vain yhteiskunnan holhoamaksi. Mutta viela kerran, me puhumme kuitenkin vahemmistosta suomalaisia.
Koulutus valistus ym. keinot ovat ehka ainoat mahdollisuudet. Koulussa pitaisi taas aloittaa yhteiskuntaopin opetus ja siihen voisi liittaa opetusta, siita miten tullaan vanhemmaksi.
Mutta jo tehtyjen virheiden korjaamiseksi tarvitaan mielestani myos keppia. Esim. koulutusta ja valistusta on yritetty jo toteuttaa taman hetken syrjaytyneille ja tyottomille. Siita ei ole ollut mitaan muuta hyotya kuin, etta ko. henkilot ovat katkeroituneet entisestaankin, eika asiat ole menneet perille.
Monta kertaa pakon edessa ihmisen suorituskyky on parhaimmillaan. Ei varmaankaan olisi pahitteeksi ottaa kaikki korvaukset pois kroonisilta tyonvieroksujilta ja pakottaa heidat tyontekoon - shokkihoito voisi tehota. - Huom! Tama oli vain esimerkki, puhun vain pienesta osaa tyottomia. Mutta sama periaate saattaisi tehota myos alkoholisteihin, rikollisiin ym. Paansilittelyt on jo kokeiltu, kuka uskaltaisi tehda ensimmaisen kokeen nainpain.
http://www.sunspot.net/news/nationworld/bal-te.afghan07may07,0,2430805.story?coll=bal-nationworld-headlines
demokratiassa heikkoja askelia, valta edelleen heimopäälliköillä, ja hallinto varsin mätä
So much for THAt democracy experiment. Irak seuraa tuotä. Jossei heti, niin 10 vuoden sisällä siellä on aivan mätä hallitus.
Eräs Newsweekin tai Timen kolumnisti selosti demokratian perustuvan veroihin, veronmaksajin. Jos valtiolla on tuloja (öljy) ilman veroja, demokratiaa ei tule.
cosmichd
08 March 2006, 23:27
Valtio arvelee ehkä holhoavansa liikaa joskus
Hallitus on ehdottanut, että ravintoloissa saisi tupakoida vain erillisessä tupakointitilassa. Siellä ei henkilökunta saisi työskennellä, joten sinne ei tarjoiltaisi. Sinne ei itsekään saisi viedä syötävää tai juotavaa, jotta henkilökunta ei joutuisi käymään siellä hakemassa tyhjiä astioita. Siivooja pääsisi sinne tuuletuksen jälkeen
Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunnassa on usean valiokuntalähteen mukaan vahvistumassa ajatus, että juoman vieminen tupakointitilaan voitaisiin sallia. Tätä on perusteltu sillä, että juoman vientikielto on liian holhoava eikä henkilökunta voi valvoa sitä.
Eikö vanhoista sukkahousuista saisi rakennettua (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lupaa+vied%C3%A4+tuoppi+tupakkatilaan+harkitaan+vi el%C3%A4/1135219073228)jonkinlaisen tuopin kuljetuslaitteen? Siis tupakointitilaan saa mennä jos laittaa tuopin oven karmista riippuvaan sukkahousun lahkeeseen. Sitten se lahje venytetään sinne nautintatilaan. Juominen tapahtuu sukkahousun läpi. Juomisen jälkeen päästetään irti ja tuoppi palaa itsekseen ovelle...:rolleyes: Voitaisiin myös ajatella kumiputki-hana systeemiä, jolloin tarjoilija kaataa oluen trattiin, jolloin se menee säiliöön, josta asiakas tupakkatilassa voi sen nauttia kumiletkulla imien? Kumiputken päähän sellainen mehumaijan letkunsulkija ettei tarvitse ihan norona sitä olutta juoda kun välillä pitää keskittyä siihen tupakointiin.
Suomalaisista on tullut uikuttavia miestissejä. Mitään ei osata tehdä ilman valtiota, seuratkaa vaikka keskustelua suomalaisilla nettipalstoilla, kaikkeen aina vaaditaan kunnan tai valtion apua, mieluiten molempien. Pummina eläminen on tavattoman helppoa, itsekin tunnen yhden. No, oli minun ja Villen luokalla, siis 35-vuotias kuten mekin. Yhden puolen vuoden työllistämisjakson tehnyt, muuten ollut yhteensä ehkä parin kuukauden ajan elämässään töissä. Kaikki koulutukset jääneet kesken, kun ei huvita, jaksa, ei sovi mulle, pitäisi olla jotain kiinnostavampaa. Itsekin olen lähettänyt hänelle joskus sähköpostissa linkkejä työpaikkoihin. Sitten kun olen kysynyt miksi ei ole hakenut niitä en ole saanut kunnon vastausta. Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon.
Kaikki naapuriapu on Suomesta kadonnut, puhumattakaan siitä että aikuiset lapset auttaisivat vanhempiaan.
ESIMERKKI: vanhempi suomalaismies oli ollut yksin ulkomailla ja sairastunut vakavasti. Hänen lapsensa olivat sitten myöhemmin kirjelmöineet eduskunnan oikeusasiamiehelle että miksi viranomaiset eivät olleet tehneet mitään. Herran tähden sentään! Jos minun isäni jäisi sairauden takia loukkoon ulkomaille niin kai minä jättäisin kaiken muun sikseen, ottaisin vaikka lainaa tarpeen vaatiessa, ja painuisin ensimmäisellä koneella auttamaan... Mutta ei voi tehdä mitään, itse.
vBulletin® v3.7.1, Copyright ©2000-2008, Jelsoft Enterprises Ltd.